Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Hei Jardin Prive!
Mitä lahjoja ajattelit tytölle laittaa! Me taidamme antaa sukkia suklaata jarahaa (vähän). Tietokoneen tyttö tarvitsisi muttei ole varaa hankkia. Onko sinulla tekokuusi!
Meillä on ja on ihan mukiinmenevä, tuoksu puuttuu, muttei tarvi siivota neulasia. Tänään laitettiin joulukylä keittiön päydälle. Siinä on värivalot. Istutimme kaksi hyasinttia uudestaan kun eivät pysyneet pystyssä ruukuissansa. Meilläkään ei ole tiskikonetta.Mies tiskasi tänään kun mulla on haava sormessa. Koeta jaksaa kotona ja kirjoita tänne, rukoilen puolestasi!
Hei, Arka!
Mieli tulee jouluisemmaksi ja iloisemmaksikin (mahdollisesti), kun laittaa vähän joulua esille. En laita vielä kaikkia joululiinoja pöydille, tulee sitten vielä lähempänä joulua joulutunnelmaa lisää. Mä tykkään tulppaaneista. Olisi kiva hankkia niitä useampi nippu. Mutta se raha...🤔
Tytölle jää lahjat vähiin. Yritän keksiä hänelle jotain, ja miesystävälle myös. Muut saavat lämpimät jouluntoivotukset. Ja lähteehän meiltä jouluksi kortteja useampaan talouteen.
Ahdistus alkoi taas. Otin lääkkeen, mutta se ei vaikuta vielä. Levoton olo. En pysty keskittymään oikein mihinkään. Pelottaa jos tämä ei mene ohi. Ottaisinko lisää lääkkeitä...?
Sain "työlistalta" kaksi asiaa yliviivattua: Liinan teko ja pöytien siivous. Nyt mietin seuraavaa projektia... Mutta en pysty mihinkään ennen kuin tämä ahdistus helpottaa.☹️
Mä tunnen hirveää syyllisyyttä ja itken täällä. Olin sanonut tytölle viikolla, että voi olla että joudun olemaan sairaalassa tällä viikolla ahdistuksen ja masennnuksen takia. Ja hän soitti äsken ja kysyi, milloin olen sairaalassa. Ja kun enhän minä ole siellä! Voin paremmin, kuin silloin pidin mahdollisena. Eikä se silloinkaan ollut todellakaan varmaa, että sairaalaan joutuisin. Ja nyt lapseni on olettanut minun olevan poissa. Ettei hän voi olla luonani normaalilsti.
Musta tuntuu tosi pahalta. Tuntuu, etten pääse tästä yli...😭😭😭
Kävin lääkärillä. Jotain lääketttä lisättiin, jotain vähennettiin. Tai ainakin lääkärin mielestä vähennetään. Mä vähennän vasta, jos nuo lisäykset toimivat ja olo helpottuu niiden ansiosta.
Olo on nyt jotenkin kärttyinen.
Seuraava aika lääkärille jo kuukauden päästä. Eli kyllä mun vointiani ainakin seurataan. Lääkäri muistutti päivystyksen konsultaation mahdollisuudesta ja osastohoidon tarpeen arvioinnista päivystyksessä. Ei kuitenkan ollut nyt laittamassa nyt mua sairaalaan.
Nyt voisin vaikka mennä sairaalaan, mutta kun tyttö tulee huomenna. Katsotaan sitten loppuviikosta...Niin se mieli heittää... Tekee mieli satuttaa itseäni...☹️
Ahdistaa hirveästi!
Hei Jardin Prive!
Hyvä että lääkitystäsi muutettiin, se voi auttaa sinua, Minulla on huonoja kokemuksia sairaalasta joten yritänpärjätä täällä kotona. Tai onhan minulle tulossa tuo päiväosasto. Mitä luulet voisitko sinäkin hyötyä tuollaisesta päiväosastojoidosta, ei tarvitsisi sairaalaan mennä, ja saisit olla illat ja yöt tyttösi kanssa kotona. Hienoa että olet jaksanut valmistella joulua. Meillä on yksi valaistu joulutalo keittiön pöydällä. Hyasintit epäonnistuikun kasvattivat liian pitkän varran eivätkä pysy pystyssä. Voimia sinulle, kirjoita!
Jardin Prive,
Kurjaa, että sinulla on paha olla. Tiedän, miltä ahdistus tuntuu. Se on niin inhottavaa ja kuluttavaa, siihen menee kaikki energia, eikä voi keskittyä mihinkään muuhun. Ja se tekee myös fyysisesti huonon olon.
Minulla ainoa stoppi kovemmalle ahdistukselle on rauhoittavat. Valitettavasti en ole pystynyt koskaan omaksumaan mitään näitä Mind Fullness tai muita systeemejä, enkä rentoutusharjoituksia. Nykyään en jaksa enää yrittää niitä vaan otan suosiolla lääkkeen jos siltä tuntuu. Onneksi ei joka päivä nykyään tarvitse, kausittain kyllä.
Varmaan otatkin lääkettä. Osastosta täällä paikkakunnalla minulla on niin kauhea okemus, että sinne en mene enää ikinä, en vaikka mikä olisi. Minulla auttaa tietysti, kun on puoliso saman katon alla, joka tarvittaessa tukena. Jos olisin yksin niin ehkä olisi pakko mennä sairaalaan. Ainakin jos olisin aivan IM partaalla.
Kirjoita tänne jos jaksat. Voimia🙂🌻
Kiitos, Arka ja AK!😍
Mäkin oon kokeillut noita mindfullness-juttuja, mutta ei ole minun juttuni. Lääkepurkilta saan paremman avun.
Mun on loppuviikosta pakko harkita tuota osastohoitoa. Otin illalla pienen yliannostuksen ja se tuntuu vielä. On vähän hutera olo. Ja kun se lääkärikin eilen puhui pariin otteeseen psykiatrin ja osastohoidon tarpeen arvioinnista. Mulle osastohoidot on olleet kaikenkaikkiaan aika hyviä kokemuksia. Olen tarvinnut niitä silloin. Suljetulla olen ollut ihan oikeasti kerran pitemmän jakson. Kävin sieltä tosin terapiassa ja tyttöä tapaamassa, mutta muuten olin itseltäni turvassa lukittujen ovien takana.
Täällä paistaa aurinko. Olen kaivannut sitä, mutta nyt... Tuntuu, että se paljastaa liikaa. Paljastaa liikaaa jotenkin minusta. Hullu tunne.
Joulukortit on tehty. Postimerkkejä puuttuu vielä vähän.
Jotain saan aikaiseksi. Mutta olen kai edelleen aika masentunut, kun on tarve vahingoittaa itseäni. Eri tavoin. Ja mietin hetkittäin IM:aa. Kaipaan, että joku pysäittäisi tämän tilanteen, ja laittaisi mut osastolle. Turvaan itseltäni.
Hyvää päivän jatkoa teille kaikille! Aurinkokin meni pilveen ja heti pimeni.
🙂🌻
Odottelen tyttöä kotiin. Olo on ahdistunut ja masentunut. Nyt on olo, että pitäisi olla päivystyksessä, mutta ei niin kauan kuin tyttö on täällä mulla.
Sairaala alkaa muuttuua mun mielessäni turvapaikaksi. En selviä kauan itse, ilman sitä. Tämä olo voi mennä ohi nopeastikin, tai sitten ei.
Voi, kun pääsisin jo nukkumaan.
Tyttö lähti aamusta kouluun, minä heräsin vasta. Tunnen itseni kelvottomaksi, kun nukun niin pitkään, mutta... En jaksaisi muuten. Tarvitsen tuon hitonmoisen unimäärän, puoli vuorokautta, jaksaakseni. Lääkkeet ja sairaudet sen tekevät. Nyt - vieläkin - haluaisin mennä takaisin nukkumaan.
Pitää käydä kirjastosssa ja järjestellä paikkoja. Sain eilen yhden hyllyn tyhjennettyä tavaroista, ja nyt sitä hyllyä alempihylly, tursuaa tavaraa.😋. Tehokasta siivoamista, eikö?!
Hei Jardin Prive!
Minäkin nukuin aamulla kun tyttö lähti kouluun. Saitko kirjastosta hyvää luettavaa? Hienoa että olet jaksanut siivota. Minulla vielä monta hammaslääkäriaikaa, paljon on paikattavaa.Oletko kuunnellut joululauluja? Minä en muualla kun kauppakeskuksissa. Joululahjat on ostettu, ei paljoa, suklaata ja semmoista, kahvipaketti pitää vielä ostaa miehen tädille.
Hei, Arka!
Mä nukuin reilut 13 tuntia muutamalla katkolla, ja mua väsyttää edelleen. Menin nukkumaan jo yhdeksältä ja heräsin kun puhelimeen tuli viesti. Täysin turha viesti. En vain enää viitsi mennä nukkumaan lisää.
Tyttö lähti isälleen. Nyt olisi mahdollisuus mennä sairaalaan. Ei vain ole vielä olo, että sitä tarvitsisin. Enkä nyt halua osastolle.
Olenpa minä hankala...😟
Hei Jardin Prive!
Minäkin kävin pitkästä aikaa tänään kirjastossa. Varasin kirjoja ja lainasin yhden. Minua selvästi tämä pimeäkin väsyttää. On helpommin veto pois, eikä siivoaminen ole nyt niin paljon kiinnostanut, kuin yleensä. Tekisi mieli vain olla öllöttää ja napostella herkkuja. Jotain kaamosjuttua, kait.. Joulun tunnelmaa on onneksi mielessä ja se on lohdullista. Kotikin alkaa olla jouluinen. Valoja, koristeita, joulukukka ja jonkin verran jo jouluisia ruokia maisteltu. Yritän nauttia tästä tunnelmasta, kun nyt ei niin ahdista, eikä masenna.
Kaikkea hyvää sinulle🙂👍
Hei Jardin Prive!
Hyvä ettet mene osastolle vaan olet kotona kun joulukin on tulossa. Olisiko sinullekin päiväosasto hyvä paikka, en muista olenko kysynyt. Voitaisiin sitten vaihtaa kokemuksia.En kyllä itse mene sinne mielelläni. Maanantaina tuo alkaisi. Joulu se vaan lähenee, knttilöitä ppoltan.
Kotona ollaan. Näytin sairaalalle pitkää nenää. 😋
Mietin huomenna ihan oikeasti päivystykseen menoa. Ei tämä olo ole niin juhlaa.
Voi kun tietäisi, mitä pitää tehdä!😯🗯️