Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.03.2019 klo 13:00

Ketutus. Mielessä pyörii VAIN yksi asia. Voimat alkaa loppuu, mut silti on jaksettava. Itkemättä ei menny tämäkään päivä. Olen liian väsynyt....

Kukat pitäis hoitaa, mut en jaksa. Heitin käsityönki pois, kun en jaksanu. Menen kai sohvalle peiton alle...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 06.03.2019 klo 20:55

Hei, Saloka! 😍 Vieläkö ketuttaa? Oletko yhtä väsynyt kuin keskiviikkona?

Mua väsyttää. Kello ei ole vielä edes yhdeksää illalla, ja minä olen ottanut jo iltalääkkeet. Menen varmaan kohta nukkumaan. Jos en mene kohtuu pian sänkyyn, muutun tämän hetkistäkin itsetuhoisemmaksi. Sain vinkin hoitoni suhteen, ja sitä noudatan todennäköisesti jo huomenna. Se luo tähän hetkeen edes vähän lohtua.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.03.2019 klo 12:14

Miettisin, ku menee hermot jonkun ihanan rempan takii. Jos laittais kuulokkeet korviin ja ottais roskapussin ja siivois kaikki piikeistä vanupurkkeihin. Laittais tiskikoneen päälle. Tekis puuroo ruuaksi. Siinäkin on varmaan miljoona kaloria, mut olkoon.

Nukuin alle 10h viime yönnä ja sen huomaa... väsy iskee jos pysähtyy...

Käyttäjä kirjoittanut 07.03.2019 klo 16:27

Hei JP.
En tiedä mitä teen aina väärin, Mutta kävin tänään etsimässä oikeata ovikelloa helsingissä, kuin oli sovittu tapaaminen työpaikka haastattelun merkeissä, ja huomasin etten ollut saanut täydellistä osoitetta ylöskirjoitettua. En löytänyt perille.😯🗯️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 07.03.2019 klo 20:24

Hei, Saloka! 😍 Viime yönä sain unta reilut yhdeksän tuntia. Ensi yö jää lyhyeksi, kun lähden jo aamusta reissuun. Olen kuitenkin saanut jo pakattua. Suihkuun pitäisi mennä. Iltalääkkeet on otettu... Pääsen siis kohtuu ajoissa nukkumaan.

Haluaisin puhua jonkun kanssa olostani, mutta nyt ei ole ketään siihen. En edes tiedä, mistä puhuisin. Olo ei vain ole hyvä. Soitin päivällä Kriisipuhelimeen. Puhelu jäi lyhyeksi. Eikä oloni helpottanut. Olen puhunut ystäväni ja mieheni kanssa. En voi hyvin. En tiedä, mitä tehdä. En luultavasti voi kuitenkaan myöskään niin huonosti, että mut otettaisiin osastolle.

Kotona on kaaos.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.03.2019 klo 18:33

Hei, Jaanas! Kävipä sulle hassusti!😉 Toivottavasti työn saanti kuitenkin onnistuu. Tämä tai joku muu työ. Kyllä mullekin on käynyt joskus melko vastaavasti... vaikka osoite olisi tarkkaankin oikein, ei oikea paikka silloinkaan välttämättä löydy.

Olen nyt junassa, ja mua masentaa. Menen miehen luo yöksi. Muuten voisi sattua jotain ikävää. En tiedä mitä tarvitsen ja haluan. Tekee mieli olla jotenkin itsetuhoinen. Olen nyt väsynyt. Yö oli huono. Olin myös aika ahdistunut tänään. Onneksi tytön tapaaminen sujui hyvin. Oli tosi kiva olla hänen kanssaan. Jutella ja nauraa ja keskustella uutisista ja politiikasta. Eli mulla on aika kahtalainen olo. En todellakaan tiedä mitä haluan.

Käyttäjä kirjoittanut 09.03.2019 klo 09:50

Hei JP.
Hain heti uutta paikkaa, hieman erillaista työtä. 🙂👍

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.03.2019 klo 14:13

Miten menee? Mikä on olo?

Mulla on taas vastuu isästä. Sain sentään siskon menee sinne, mut mun tarvii soitella ja kysellä vähän isää.

Mun pitäis edelleen kukat hoitaa, mut en saa va aikaiseksi. Ne ehtii kuolee varmaan ennen ku saavat paremmat oltavat. Tytönki pari kukkaa pitäis isompaan purkkiin saada.

Ensi viikko on tappoviikko mulla. Ti on va vapaata. Ma 2 ja ke 2 menoa+ isä to ja pe. Onneks äiti on alku viikon kotona, ni ei tarvii miettii ja hunteerata isää. Nythän joudun to takii soittelee sille.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.03.2019 klo 17:39

Hei, Jaanas ja Saloka! 😍 Olen nyt kotona ja sain järjestetyä *vähän* olohuonetta. Mies oli täällä jonkin tunnin. Nyt olen yksin. Olo on psyykkisesti aika huono. Suupielet on alaspäin. Ei mua itketä, vaikka voisikin... Tunnen vain itseni tyhmäksi.

Saloka, jaksamista isästäsi huolehtimiseen!

Jaanas, toivotan edelleen onnea työnhakuun!

Söin myöhäiseksi lounaaksi iltapäivällä soija-makaronilaatikkoa. Tekisi toisaalta mieli kahvia, mutta join sitä aamulla niin paljon, etten halua itseäni - tämän ahdistuneemmaksi - liiasta kahvista.

En tiedä, mitä tehdä. Istunko koko illan tässä koneella? Ompelenko? Yritänkö järjestää paikkoja? Siivoanko? Setvinkö likaista ja puhdasta pyykkiä?

Mua jo väsyttää. Nukuin viime yönä liki 12 tuntia. En käynyt edes vessassa kertaakaan.

Inhoan itseäni.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.03.2019 klo 18:14

Kiitos ☺️❤️

Keksitkö mitä aloit tehä? Mä haluaisin kutoo, mut käsis ei ole tarpeeksi voimaa. Kuntoilin tos 5.29 minuuttia soutulaitteen kans. Mun enkka. Ei siinä paljoo kaloreita menny, mut sain jalkoihin sitä kipua ja tunnetta et ne joskus ehkä vahvistuu.

Mä söin riisipuuron va. Illemmalla muutama hapankorppu. Join litran appelsiinimehuu, eikä näköjään maha tykänny siitä. Huomiseksi pitäis ruokaa kehittää. Pitää varmaan mennä taas pakastinta tonkii ja kattoo houkutteleeko mikään. Ei oikee nappaa syä mitään.

Olen 2x soittanu isälle tänään jo. 17 aikoihin sisko ei ollu viel käyny. Ketutuskäyrä nousee jollei mee ollenkaan.

Vitsi taas alkaa päätä sattuu väsykin painanu koko päivän. 3h pääst pääsee onneks nukkuu...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.03.2019 klo 19:19

Hei, Saloka! 😍 Olen pääasiassa istunut koneella. Olen tehnyt ehkä 10 minuuttia yhteensä jotain muuta. 😟 Tuossa 10 minuutissa yksi laatikko kaappiin, toinen pöydälle (on menossa järjesteltynä kahteen eri hyllyyn/säilytykseen), kerätty vajaan Ikea-säkillisen pahveja pahvinkeräykseen lattialta (vielä jäljellä ja vielä enemmän jäljellä keräyskorissa)... Tunnen itseni edelleen tosi huonoksi ja kelvottomaksi.

Haluaisin saada ensin olohuoneen lattian tyhjäksi turhasta tavarasta, sitten imuroitua sen ja ehkä pestyä pikaisesti. Ja sen jälkeen haluaisin saada virkkaamani maton paikalleen. Sitten seuraava huone, ja seuraava, ja...

Oletko nähnyt tyttöäsi ja tai ollut häneen muuten yhteydessä? Voiko hän hyvin? Mulla oli eilen tyttöni kanssa mukavaa! Ja olen siitä tosi iloinen! Se ei tosin riitä tekemään tästä hetkestä hyvää. Ei edes kelvollista.

Mua ahdistaa. Otin siihen juuri lääkettä. Eihän se heti todellakaan auta. Jos edes ajankaan kanssa. Saisinpa tehtyä täällä kotona muutakin. Se ehkä helpotaisi oloa. 😑❓

Käyttäjä kirjoittanut 09.03.2019 klo 19:36

Hei JP.
Ymmärrän ettet ole kunnossa, ja toivon että saat purettua pahaaoloasi jotenkin. En rupea sinua neuvomaan enää, ei idea ole siinä, mutta kuitenkin yritä nukkua ensi yönä, vaikka on vaikeata on siihen helpompi suhtautua kuin on nukkunut ja syönyt hyvin. Itkeä voi aina kuin mieli tekee, se ei tee pahaa. Hyvää yötä.😴

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.03.2019 klo 20:41

Kiitos, Jaanas! ☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.03.2019 klo 21:46

Yritän olla joka päivä yhteydessä tyttöön, ku hän on kerta alaikäinen vielä ja mä huoltaja. Eilen hän meni kaverilleen yökylään kun viimeksi ei onnistunu kun tyttö oli 1.5vko kuumeessa. Olen viimeks nähnyt tytön vissiin viikko sitten, silloin kun kävin äitin kanssa hänen luonna.

Mä tiän miltä tuntuu kun koti ei ole "edustuskuntoinen". Mun pitää ite huomenna kattoo et kotona on hiuka siistimpää. Ma aamulla perhetyö tulee. Makkari on niin karsees kunnos, et ovi pysyy ehkä kiinni.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.03.2019 klo 09:00

Hei, Saloka! 😍 Ei kuitenkaan käydä vertailemaan kotien siivottomuudella... ; mä olen varma, että voittaisin siinä kisassa. 😀

Eilen illalla mua masensi ja ahdisti. Paljon. Mietin jo melko vakavissani kuolemaa. Puhuin kahden ihmisen kanssa ja päädyin menemään ajoissa nukkumaan. Nukuinkin sitten reilut 10 tuntia. Nyt on jonkin verran parempi olo, mutta masennus on alkanut hiipimään takaisin.

Join mukillisen kahvia. Voi olla, että sekin määrä riitti jo aiheuttamaan ahdistusta. En tiedä, uskallanko juoda enempää.

Lääkkeet olen ottanut. Myös astmalääkkeen. Sen ottamisesta mun onkin vielä kysyttävä jostain. En ole varma lääkkeen ottamisen tekniikasta.

Olin herättyä aivan pirteä. Nyt en enää. Nukkumaan meneminenkin tuntuu nyt hassulta. Nukun sitten päikkärit, jos siltä tuntuu. Mietin pyykkituvalla käymistä. Olisi jonkin verran pyykkiä pestäväksi. Olisipa oma kone! Mutta kun edelllinen hajosi, eikä uuteen ole ollut varaa.