Yö nukuttu ihan hyvin. Nyt valvon mielelläni...

Eilen illalla käsitöissä ahdisti niin kovasti, etten keksinyt muuta kuin ottaa tarvittavaa, koska mun oli selvittävä ihmisten joukossa. Harmitti, mutta en keksinyt parempaakaan. Muuten olen saanut vähennettyä lääkettä.

Viitenä iltana olen pystynyt ottamaan vain puolikkaan Opamoxin kokonaisen sijaan, enkä ole oireillut aamuisin. Tästä hetkestä en kyllä sitten tiedäkään. ☹️ Ahdistaa. Otan luultavasti perus-rauhoittavien satsin, alkaen Levozinista. En uskaltaisi mennä nyt sairaalaan. Joutuisin pyytämään lääkkeet hoitajilta. En ehkä saisi niitä silloin, kun itse koen niitä tarvitsevani. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että itse tietäisin asian paremmin. Olisi vain mutu-oloa...

Muutosta on jo aikaa useampi kuukausi. Ja silti paikat on edelleen sekaisin. Olisi alettava järjestely ja siivoaminen. Kumpa saisin tehtyä pari tuntia käsitöitä päivässä ja saman verran järjestämistä. Etenisi kaikki! Mutta kun istun vain koneella. Ruutuaikaa pitäisi rajoittaa! 😋

Kulkemiset terveydenhoitoon ahdistaa...

Joulukuun alusta tyttö muutti ja vielä on mullakin siivottavaa. Mun vaatteet on edelleen osaks vanhassa kaapissa. Muutenki tääl on sellast mitä tahon siivota, mut toi jaksaminen on hiukan sitä ja tätä.

Hei, Saloka! Mä sain sentään tiskattua eilen. Hieman aloitin siivoamista, mutta ei se kovin pitkälle edennyt. Pikkiriikkisen kuitenkin... Käsitöitä sain tehtyä jonkun tunnin. Ajattelin mennä jatkamaan kohta.

Päätä särkee taas. Olen jo ottanut särkylääkettä, mutta ilmeisesti pitää ottaa lisää. Mulla on varmaan viikon verran ollut päivittäin pää kipeänä. En tiedä, mikä sen tekee; onko hartiat/niska jumissa vai mikä? Kun pyörittelen olkapäitä, kipu oikeastaan vain pehenee.

Voisi perustaa Kela-ketjun. Kaikesta siitä, mitä ja miten Kela saa pelkäämään, odottamaan, ahdistumaan... Kela on varmaan tarpeen, mutta toisaalta tuntuu, että elämä olisi helpompaa ilman sitä! Olen odottanut yhtä liitettä hakemukseeni, jonka käsittelee Kela. Liitteen olen saanut, mutta en tiedä, kauanko asian käsittelyyn menee aikaa. Pari viikkoa siihen pitäisi Kelan sivujen mukaan mennä. Ja kun sitä on ilmeisesti kiirehditty, aika voi olla lyhyempikin... Stressaa. Pelkään siihen asti, kunnes päätös tulee. Pelkään avata kuoren tai, jos päätös tulee netin kautta, Kelan sivun. Mutta en kyllä tulisi taloudellisesti toimeen, ilman Kelan tukia! ☹️ Onko han täällä muitakin, jotka kokevat Kelan ahdistavana tahona?!

Tein sämpylätaikinan jääkaappiin kohoamaan. Se on helppo ohje, jonka tuotoksesta en vielä tiedä. Ainakin ohjeen tekijä kehui sitä. Sämpylät paistetaan taikinan jääkaapissa kohottamisen jälkeen. Paiston voi suorittaa yön jäljiltä. Ja ohjeen mukaan sen voi paistaa, useankin vuorokauden kuluttua. Taikina on kohtuu löysää, joten se lusikoidaan pellille. Lisäsin taikinaani vielä desin jauhoja. Tuntui niin löysältä. Menen käymään labrassa aamusta. Paistan sämpylät aamupäivästä kotiin palattuani.

Tuon linkin takaa löytyy ohje sämpylöihin:

https://kotiliesi.fi/resepti/namasten-rapeakuoriset-aamusampylat/

Ja nyt hiljaisten käsitöiden pariin; kello on lähempänä kuutta aamulla.

Olen tehnyt käsitöitä. Mies oli käymässä. Nyt on olo harmaa.

Hei JP, miten sämpylät onnistui? Miten tänään voit?

Mä havahduin viime viikolla siihen miten tärkeitä ihmiset on - että vaikka ei pystyisikään puhumaan siitä mikä on pielessä, niin sitten on vaan ihmisiä joiden seurassa on turvallinen ja hyvä olla. Niitä ihmisiä, joiden seurassa ei tarvitse esittää tai omaksua mitään roolia, jotka tietävät tarpeeksi ollakseen kyselemättä. Ja sitten vaan havahtuu siihen että on hymyillyt jo pitkään, ilman että huomasi miten se alkoi.

Olin aikeissa lähteä lenkille mutta ulkona on hirmuinen lumimyrsky, mistähän sekin tuli! Oikeastaan nälkäkin olisi, joten ehkä täytyy ajatella iltapäivän suunnitelmat uudestaan. Kuvittelin vähän ennen puolta päivää syödessäni, että mulla olisi vielä maha nyt vielä ihan täynnä, mutta ilmeisesti en syönyt niin paljoa. Olen tehnyt viime aikoina muutaman kerran purjopastaa (purjosipulia kypsennetään pannulla kerman kanssa -> helppo ja yllättävän maukas pastakastike), mutta voisin ostaa vähän täydennysruokavaroja.

Huomiselle ei onneksi ole mitään aikatauluja, erittäin tarpeellinen huilipäivä siis tiedossa. En osaa sanoa ei, vaikka kyllä on asioita joissa pitäisi tehdä niin.

soroppi kirjoitti 2.3.2019 14:42

Hei JP, miten sämpylät onnistui? Miten tänään voit?

Mä havahduin viime viikolla siihen miten tärkeitä ihmiset on - että vaikka ei pystyisikään puhumaan siitä mikä on pielessä, niin sitten on vaan ihmisiä joiden seurassa on turvallinen ja hyvä olla. Niitä ihmisiä, joiden seurassa ei tarvitse esittää tai omaksua mitään roolia, jotka tietävät tarpeeksi ollakseen kyselemättä. Ja sitten vaan havahtuu siihen että on hymyillyt jo pitkään, ilman että huomasi miten se alkoi.

Olin aikeissa lähteä lenkille mutta ulkona on hirmuinen lumimyrsky, mistähän sekin tuli! Oikeastaan nälkäkin olisi, joten ehkä täytyy ajatella iltapäivän suunnitelmat uudestaan. Kuvittelin vähän ennen puolta päivää syödessäni, että mulla olisi vielä maha nyt vielä ihan täynnä, mutta ilmeisesti en syönyt niin paljoa. Olen tehnyt viime aikoina muutaman kerran purjopastaa (purjosipulia kypsennetään pannulla kerman kanssa -> helppo ja yllättävän maukas pastakastike), mutta voisin ostaa vähän täydennysruokavaroja.

Huomiselle ei onneksi ole mitään aikatauluja, erittäin tarpeellinen huilipäivä siis tiedossa. En osaa sanoa ei, vaikka kyllä on asioita joissa pitäisi tehdä niin.

Hei, Soroppi! 😍 Sämpylöistä tuli hyviä. Paistoin puolet taikinasta ensimmäisellä kerralla, seuraavan satsin taikinasta sitten vuorokautta myöhemmin. Eli taikina tosiaan kestää olla jääkapissa pitempäänkin. Vaikka hiiva tuoksuu kylmässä, eivät sämpylät ole kuitenkaan kypsinä tavallista hiivaisempia. Sämpylä on todella pehmeää sisältä!

Olin viime yön miehen luona yötä; illalla saunottiin. Tänään tultiin mun luo ja katsottiin eka kierros sekamäkeä yhdessä. Sitten mies lähti kotiinsa. Ja nyt olen yksin. En osaa tehdä mitään. Ei tunnu hyvältä.

Kiva, kun annoit vinkin tuosta purjo-pastasta! Pitää kokeilla! Mä ajattelin tehdä muunnelman aiemmin tekemästänä laatikosta. Aion laittaa siihen perunaa, bataattia, sipulia, ranskankermaa, mustapapuja, Mifua ja Quorn-rouhetta. Kerroksittain vuokaan ja sitten uuniin... Tein iltapäivästä taas sämpylätaikinan tekeytymään.

Läheiset ihmiset on tärkeitä. Nyt tuntuu olo kurjalta. Mies ei ole luonani. Tytön näen ensi viikolla. Se on ollut viime aikoina liian harvinaista. Ehkä itkisin, jos siihen pystyisin. En osaa nauttia tyhjästä ajasta. Tai ehkä niinä hetkinä, kun pystyn keskittymään käsitöihin. Haen kai kuitenkin silläkin hyväksyntää, luultavasti erityisesti itseltäni.

Vaikka meillä ei ole tytön kans välimatkaa kun 40 min, silti on viikkoja ku emme nää. Se repii sisintä riekaleiksi. Alan syyttää itteäni. Ehkä mussa se vika onkin.

Pitää ottaa ylös sun leipätaikinaohje...

Hei, Saloka! 😍 On se 40 minuuttiakin pitkä aika! Yhteensä puolitoista tuntia... Mun tyttö ei tunnut olevan kovin kiinnostunut mun tapaamisista, tosin aikaisti meidän tapaamista tunnilla. Eli tiesi, ettemme selviä syömisestä niin nopeasti, kuin hänen aikataulunsa olisi ollut... Siitä olen tyytyväinen. Loppuviikosta siis matkaan pääkaupunkiseudulle... En pääse saunaan miehen kanssa. Pitää saada aikaiseksi käytyä suihkussa kotona.

Onko sytä miettiä syyllisiä...? Mutta ehkä se on luontaista meille... Minäkin pidän itseäni syyyllisenä, etten ole säännöllisemmin yhteydessä tyttööni.

Näin painajaista aamusta. Aina heräämisen jälkeen nukahdin uudelleen ja uni jatkui. Harvoin on enää näin. Näin unta tytöstä. Hän oli tippunut jäiden läpi kaverinsa kanssa, eikä ollut pienintäkään varmuutta, olivatko päässeet avannosta ylös. Luultavasti eivät. Ja vaikka olisivatkin, olisivat kuolleet pakkaseen. Pelkään tyttöni puolesta! Todella ahdistava uni! ☹️ Ja olin niin väsynyt, etten päässyt nousemaan ylös unen aina vain jatkuessa.

Tuli nyt mieleen, liittyikö uni omiin hukuttautumisen-fantasioihini?

Hei JP.
Suunnitelmani ensi viikonlopuksi taitavat mennä pieleen. Suunnittelin meneväni kerrankin veljelleni kuin hänellä on syntymäpäivä, mutta näyttää silti siltä etten voisi mennä kylään kuin päivänsankari on töissä koko viikonlopun. ☺️❤️☺️

Hei, Jaanas! 😍 Harmi tuo veljesi työvuoro! Sitä kun on jotain suunnitellut - jotain mukavaa - ja sitten sitä ei pysty toteuttamaan, ei se kivalta tunnu...

Viime yön nukuin kohtalaisen hyvin. Yö vain jäi lyhyeksi. Nukuin vajaat kuusi tuntia. Ei riitä mulle, mutta en mene enää nukkumaan. Olen valvonut jo kuudesta asti. Olo tuntuu nyt vähän huonolta.

Mulla on labrassa käynti iltapäivällä. Otan jonkun neulomuksen/virkkuun mukaan. Joudun sen verran odottelemaan.

Moi.

Miten labras meni? Joko sait tulokset, onko kaik ok?

Mieli on taas maassa. vieläkään ei tiedetä mikä tytölläni on.

Voimii...

Hei JP.
Kuinka meni labrassa.
Paistoin eilen broilerin koipia, ja niistä jäi yksi, jonka söin juuri. Maistui tosiaan hyvältä.
Jälkeenpäin huomasin että kynsien alle oli mennyt kakkaa siitä. Kaikessa hiljaisuudessa
puhdistin kynsieni aluset. Sellaista sattuu kuin syö sormin kylmää broileria. 🙂👍
Tänään en tehnyt matematiikan läksyjäni, enkä eilen. Syy on etten muista miten ne piti
tehdä. 🙂👍 Ei kerry pisteitä. 🙂👍

Nukuin reilut kahdeksan tuntia. Ja kävin vielä parinkymmenen minuutin lisäunilla. Silti väsyttää nyt. Haluaisin sänkyyn takaisin!

Eilen sain kuulla yhdestä asiasta hyviä uutisia. Ahdisti kuitenkin. Ja ahdistaa edelleen. Tuntuu, etten voi hyvin. Mun olisi saatava nukkua enemmän. Sillä on ehkä tekemistä tämän olon kanssa. Huomenna ehdin nukkuman aamusta, mutta sitten meneekin loppuviikko vähillä unilla. ☹️ Mulla on osittain senkin takia riski itsetuhoisuuteen. Kun sitä tuntuu olevan jo nyt.

Näin painajaista toissa aamuna. (Niin kai se oli?) Pelkään siitä johtuen mennä nukkumaan. Pelkään näkeväni painajaista. Ja jokainen väkivalta-uutinen saa mut pelkäämään tyttöni puolesta.

Haluan nukkumaan!

Hei, Saloka! Tiedän labrojen tulokset, mutten vielä sitä, miten lääkäri tulkitsee kaikki arvot kokonaisuudessaan. Tapaan hoitajan tänään, ja kuulen tähän astiset tiedot.

Mulla on todettu astma. Sain siihen lääkkeen. En voi mitenkän erityisen huonosti sen osalta.

Tänä aamuna nukuin pitkään, mutta jo nyt puolenpäivän aikaan väsyttää. Mulla on iltapäivällä ja illalla ohjelmaa. Pitäisi ne jaksaa. Ja mukaviahan nuo menot on, mutta silti... Haluaisin vain käpertyä sänkyyn.

Kelasta jo soittivat takaisin, ja asiat on melko kunnossa. Nyt odottelen soittoa sairaanhoidon puolelta. Tuntuu monimutkaiselta! Kelan kanssa on usein hankala asioida. Toivottavasti asiat kuitenkin etenee. Ja mieluiten mahdollisimman hyvään suuntaan.

Toivon kaikille hyvää tuhkakeskiviikoa ja paastonajan alkua!🙂