Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 06.11.2014 klo 21:06

Väsyttää. Tahtoisin ottaa yliannostuksen. En tiedä oikeastaaan, että miksi sen haluaisin ottaa, enkä, mitä siitä hyötyisin. Jotenkin haluaisin osoittaa teoin, en vain sanoin, että tuntuu olo vaikealta.

Ehkä olen vain tosi väsynyt.

Jos ottaisin muutaman tabletin ylimääräistä ja painuisin sänkyyn. Se voisi nyt olla järkevintä. Mutta mitä minä järkevyyksistä!?😑❓

Nyt kun kuulostelen itseäni, huomaan että mua taitaa masentaa aika kovin. Haluaisin pois täältä, kuolla. Ympärillä on ihmisiä, hyviä ihmisiä, mutta minä en enää jaksaisi. En halua sairaalan osastolle, vaan hautaan. Kuulostaako tämä teistä masennukselta?

Lääkäri kehoitti tänään menemään tarvittaesssa päivystykseen. Onkohan sen paikka jo tänä viikonloppuna? Siten sotken kaikkien elämän. Olen epätoivoinen.☹️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 07.11.2014 klo 10:12

Masentaa! Tää pimeys masentaa! Mä oon niin paska, että masentaa!😞

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 07.11.2014 klo 13:53

Hei.

Mua pelottaa. Nyt tuntuu, että voisin milloin vain vetää yliannostuksen. Nyt juurikin. Mutta olen luvannut kyläillä tänään. Pelottaa se hetki, kun tulen kotiin.

Vaikka nukuin liki 12 tuntia yöllä, väsyttää nytkin. Ehkä se on tämä pimeys, jota voi syyttää mistä vain.

Ja sekin pelottaa, kun tiedän, ettei tämä masennus tällä hetkellä ole lähelläkään pahinta mahdollista. Toimintakyky on aikasten hyvä, mieli ei vielä täysin maassa. Nukuttua saan - lääkkeillä. Enkä ole loppuun asti miettinyt itsemurha suunnitelmiani. Tai siis selväthän ne on, mutta eivät ehkä ihan ajan tasalla.

Tää syksy tuntuu olevan tosi vaikeaa aikaa tosi monelle. Voimia kuitenkin teillekin. Itse haluaisin menettää kaikki voimat, jotta voisin kuolla. Surkeaa tämä elämä!😭

Käyttäjä arka kirjoittanut 07.11.2014 klo 16:38

Hei hyvä Jardin Prive!
Yritetään yhdessä jaksaa päivä kerrallaan vai kuinka. Surkealtahan tämä elämä tuntuu kun ahdistaa ja masentaa. Hyvä että saat nukuttua. Oletko jaksanut käsitöitä tehdä?. Minä kävin hammaslääkärissä ja sain heti viisi aikaa, hampaani ovat ihan lahot. Koittavat korjata. Yritän alkaa pesemään hampaitani vaikka tuntuu että mitä väliä. Hautaan haluaisin. Rukoilen puolestasi nyt ja illalla.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.11.2014 klo 12:39

Hei, Arka!

Kävin eilen kaupassa sillä ajatuksella, ettei muutamaan päivään tarvitse käydä. Nyt saan siis vain olla kotona.

Käsityörintamalla on monta juttua, mitä haluaisin tehdä. Ehkä teen jokaista vähäsen.

Haluaisin ottaa yliannostuksen. Kun illalla tulin kotiin, otin nukkumaan käydessä maataman rauhoittavan. Olin ajatellut alunperin, että otan reilusti, mutta tyydyin sitten vähän vähempään.

Vaikka nukuin pitkään, väsyttää. Päivä on puolessa ja ulkona on ihan harmaata, melkein pimeää. Mua masentaa. Koko ajan vain enemmän. Viitsinkö tehdä mitään...?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.11.2014 klo 10:18

Hei.

Vähän tokkurainen olo. Heräsinkin normaalia aikaisemmin. Otin illalla muutaman ylipääräisen tabletin.

Aion jätkaa käsityörintamalla tänään. Jotain jo ehkä eteenpäin.

Käyttäjä arka kirjoittanut 09.11.2014 klo 15:28

Hei Jardin Prive!
Oletko ommellut tai kutonut? Millainen olosi on ollut? Minulla on sukankudin kesken, pitkään aikaan en ole sitä tehnyt. Tekisi mieli syödä koko ajan. Olen pannut merkille että Risperdal tekee tätä syömishimoa. Kerroinhan että hampaani ovat aivan risat. Pitää lopettaa limsan juominen, olen ollut nyt pari päivää ilman. Ja pitäisi alkaa pesemään hampaita, en tiedä viitsinkö. En kehdannut sanoa hammaslääkärille etten ole puoleentoista vuoteen pessyt hampaita. Voimia sinulle ja hyvää sunnuntaita!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.11.2014 klo 17:13

Hei.

Mulla on olo, että päivittäin pitäisi ottaa yliannostus. Pelottaa vähän, mihin tämä menee. Tuntuu, etten selviä tästä syksystä. Mietin päivystykseen menoa, ja pyrkimistä osastolle. Miten selittäisin tytölle, että menisin osastolle?😑❓ Sotkisin vain hänen elämänsä. Paska äiti. Mieluummin vedän yliannostuksia kotona, turvassa.

Käyttäjä arka kirjoittanut 10.11.2014 klo 02:22

Hei Jardin Prive!
Älä ota yliannosta vaan yritä jaksaa tätä yhdessä minun kanssani. Olethan tärkeä tyttärellesi niinkuin minäkin olen omalleni. Jospa joulu piristäisi meitä, siihenkään ei ole enää niin kovin pitkää aikaa. Oletko sinä jouluihminen? Meillä on ensi viikolla sossun aika, saa nähdä millaista tukea saadaan ja onko sitten varaa laittaa mitään joululahjoja. Viime jouluna saatiin sossusta lahjakortti jolla saatiin ostettua ruokaa ja sitten jäi rahaa ostaa vähän joululahjoja. Tytölle haluaisi jotain ostaa. Onko sinun tyttösi kanssasi jouluna?Toivoisin että pysyvä lumi olisi jo silloin maassa niin olisi valoisampaa. Oletko jaksanut käsitöitä tehdä? Minulla on sukankudin kesken, en ole tehnyt sitä pitkään aikaan. Teetkö vielä sitä sängynpeittoa tilkuista, muistanko oikein? Hyvää alkavaa viikkoa sinulle ja voimahali. Kirjoittele miten voit!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.11.2014 klo 10:12

Hei, Arka.

Olet taas ollut hereillä myöhään. Eikö uni tule vai heräätkö usein?

Odotan toisaalta joulua, mutta toisaalta melkein pelkään. Tyttö on mun kanssa tämän joulun. Emme ole vielä miesystävän kanssa päättäneet olemmeko joulun täällä vai hänen paikkakunnallaan sukulaisten kanssa.

Haluaisin jo joulua vähän kotiin. Ensisijaisesti valoa lisää. Pitäisi kai vähän siivota ensin. Jouluvalot ikkunoihin ja viime vuonna paperista taitellut tähdet. Ja keittiön ikkunaan iso valaistu tähti. Mutta onko vielä liian aikaista...? Ei kai, jos itse niin haluan...

Eilen tein käsitöitä pätkittäin. En pysty keskittymään yhteen asiaan pitkään. Tällä systeemillä ei saa mitään valmiiksi☹️

Otin taas eilen pienen yliannostuksen. Ja viillellyt olen. Mielenkiintoista, etten tunne olevani aivan hirveän masentunut, mutta toimin kuin masentunut. Outoa.😐

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.11.2014 klo 08:22

Meinasin aloittaa iloisen riehaakkaasti ja ampua sen siten alas, mutta menköön nyt kuitenkin näin perinteisesti...

Siis...

Hei.

On vähän huono olo. Otin taas eilen pienen yliannostuksen. Mulla on tarve vahingoittaa itsäni ja leikkiä itsemurhalla, vaikka toimintani olisi ihan pientä eikä riittäisi lähellekään itsemuhaa. Nyt väsyttää. Olen kuitenkin hereillä normaalia aikaisemmin.

Tapaan tuossa aamusta ystäväni ja lähdemme ruokajonoon.

Ajatelin, että laitaisimme tytön kanssa jouluvalot ikkunoihin tänään tai huomenna. Parempi tänään... Tytöstä en tiedä.

Pelottaa tuo yliannostusten ottaminen. Vähän. Otanko isompia annnoksia? Vaihdanko vaarallisempaan lääkkeeseen? Mitä teen, kun lääkäri ei enään kirjoita mulle ruhoittvaa?

On tää elämä vaikeaa, ja itse tekee siitä viel vakempaa...

Siedettävää ja sateista tiistaita kaikile!🌻🙂🌻

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 11.11.2014 klo 15:18

Jardin Prive,

Silloin viime syksynä, kun olin niin masentunut ja ahdistunut, että en pystynyt enää olemaan mitenkään vaan menin osastolle 2 viikoksi niin en tunnistanut kuitenkaan omaa tilaani, että olin niin vakavasti masentunut. Mielestäni olin vain jonkin verran masentunut. Kuitenkin silloin en pystynyt olemaan, enkä toimimaan mitenkään normaalisti, en syömään, en nukkumaan. En keskittymään mihinkään. Ajattelin pakonomaisesti itsemurhaa 24/7 ym. eli olinhan tosi huonossa kunnossa, mutta ei sitä itse välttämättä edes tajua, että on niin huonossa kunnossa tai ei ainakaan halua myöntää vaan yrittää vain itsekseen kotona pärjätä, kuten minäkin olin päättänyt, että selviän itse, enkä hae apua. Menin sitten sairaalan päivystykseen ihan fyysisen asian vuoksi ja siellä lääkäri huomasi, että olen aivan "sekaisin", kun itkin vain koko ajan ja sanoin, että aion tappaa itseni. Siitähän tuli sitten suoraan osastolle lähtö.

Sitten tuo yliannosten ottaminen. Minulla oli viime vuonna ajoittain samaa, että tuli niin ahdistunut-masentunut olo, että halusin "leikkiä" itsemurhan tekemistä ja otin vaikka rauhoittavia muutaman kappaleen. Tiesin, ettei sillä oikeasti mitään vakavaa tapahdu vaan hetkeksi vaikka nukahdan tms. Mutta halua "sammuttaa" itsensä ja päästä "pois". Ymmärrän tuon hyvin.

Nyt tulee lievemmässä muodossa. Välillähän tässä en ottanut rauhoittavia ollenkaan moneen kuukauteen, kun en tuntenut tarvetta ja pääsin eroon temestan päivittäisestä käytöstä (olin riippuvainen, kun kaksi vuotta melkein käytin päivittäin max.annos oli 3 kertaa 1mg päivässä). Nyt taas kun mieliala ja toimintakyky on ollut heikompaa niin olen alkanut ottamaan kaapissa olleita diapameja kun tunnen tarvitsevani eli siis melkein joka päivä. Mutta ne on 5mg ei kovin vahvoja ja enimmillään otan 2 päivässä, mutta yleensä yksi riittää. Sen on sellaista enemmän viihdekäyttöä, kun haluaa rennompaa oloa, mutta sama itsetuhoinen ajatus siinä kait on taustalla, että haluaa sekoittaa itseään jollakin.

Tänään tuli cittarissa ihan hullu ajatus hetkeksi, että ostan jonkun siideripullon ja otan pamia sen kanssa jos saisi vahvemman "tilan" aikaiseksi. Sitten ajattelin heti, että ei ikinä, minä en ole moneen vuoteen ottanut pisaraakaan alkoa, enkä ole koskaan kovasti sen perään ollutkaan, enkä varsinkaan mikään sekakäyttäjä. Näköjään sitä mielia alkaa antamaan välillä ihan ihme ideoita.

Nyt alan rentoutumaan, kun päivän ollut liikkeellä. Otan tänään yhden pamin, mielestäni olen ansainnut sen🙂 Ne alkaa kohta loppumaan. Enää pari levyä jäljellä. täytyy yrittää psyk.polilta kurnata lisää. Temestaa on melkein 100kpl, mutta en tykkää ottaa sitä, ainakaan päivällä, kun se on "jytympää" kamaa, enkä halua siihen koukuttua uudestaan, että joka päivä alkaisin ottamaan.

Kait sitä on lopun ikäänsä "Pilleri-Kalle", vaikka välillä olisi pitkäänkin ilman. Mutta enpä nyt jaksa siitä suurempaa stressiä ottaa juuri nyt.

Minäkin olen aivan vähän alkanut joulua koristelemaan vaikka niin jo päätin, etten laita ollenkaan mitään tänä vuonna.

Jaksamisia sinulle🙂👍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 12.11.2014 klo 09:37

Hei, AK!

Kiitos kun kirjoitit!🙂

Tuli tuossa eilen mietittyä sitä, että kun masentuneena ajattelee itsemurhan tekemistä ja sanotaan, että ajattele niitä, jotka jäävät sinua kaipaamaan. Kyllä, ymmärrän, että esim. tyttöni kaipaisi minua kovin. Mutta... Entä sitten, jos haluan kuolla siitä huolimatta, että joku muu siitä kärsii. Onko minun pakko välittää tässä tilanteessa muista??

En ole nyt tekemässä itsemurhaa, mutta tuota ajattelin.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 12.11.2014 klo 10:37

Hei.

Olo oli herättyä aika ok, mutta nyt ahdistaa. Ja masentaakin. En saa tehtyä mitään☹️ Voi kun olisi joku ihme-pilleri, jolla olon saisi hyväksi. Sen kun keksisi, olisi rikas...

Käyttäjä propeli5 kirjoittanut 12.11.2014 klo 11:35

Hei.Tulin täälä pistäytymään.Mietin tässä,että jaksaako sitä ajatella muita silloin,kun itse voi tosi huonosti?.Itse en ole koskaan voinut niin huonosti,että olisin ajatellut tekeväni jotain itselleni.Olen kohdannut pimeänpelkoni ja joutunut sen kanssa kasvokkain😐 huh.
En yhtään muistanut kuinka pelottavaa se on.Olen joutunut käymään elämääni läpi ja jostain ne asiat vaan putkahtavat esille yksitellen,kun yksi on käsitelty pois alta niin toinen odottaa jo valmiina🙄.Saan kyllä huomata,että lasti kevenee,kun vain jaksaa ja pystyy käymään asioita läpi.Aina se ei ole helppoa.Ihanaa,kun tänään paistaa aurinko ja mielikin on virkeämpi.Tsemppiä päivään😎