Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 31.05.2018 klo 09:43

Odotan hoitajan soittoa. En tosin tiedä, mitä siltä toivon. Eihän se mitään taida valitettavasti muuttaa.

Nyt väsyttää.

En tiedä tekeekö sen vain tavallinen aamuväsymys vai eiliset lääkkeet.

Löysin lisää lajiteltavia kangaspaloja. Se on kiva. Eli jotain hyvää tässäkin tilanteessa on. - Pystyn näin jopa ajattelemaan. Eli ei kai tilanteeni ole aivan mahdoton?

Käyttäjä kirjoittanut 31.05.2018 klo 10:27

Hei JP.
Menen tänään kuuntelemaan esitelmää Karjalaisista
räyhähengistä, esitelmän pitää Tri Pasi Klemetti, ja esitelmän jälkeen on kahvi ja tee tarjoilu,
tämän pitäisi olla ilmaista. Vain matkat maksavat. 😍 Minua peloittaa etten löydä perille. 😍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 31.05.2018 klo 12:10

Hei, Jaanas 😍

Kerro sitten jotain tuosta luennosta tännekin, jos vain viitsit ja jaksat. Kuulostaa kiinnostavalta.

Mulla on huono olla jo aamusta. Vaikka tiedossa on jotain kivaakin, on olo kurja. Hoitaja ehdotti DKT-terapiaa, mutta siihen en varmasti enää lähde. Mun mielestä se lähtee liikkeellekin väärästä suunnasta, seurauksista, ei niiden syistä.

Tänään hoitaja ei kysynyt edes tarkemmin, mitä oli tapahtunut.

En tiedä, kauanko tätä kestää.

JP

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 31.05.2018 klo 21:33

Taidan selvitä tästä päivästä ilman itsetuhoisuuden toteuttamista. Ajatuksissa se kyllä on. En tiedä, miksi viime päivät olen ollut itsetuhoinen, enkä tiedä sitäkään, miksen olisi sitä myös tänään. En vain tiedä! Helppo selitys on mun diagnoosit, masennus ja epävakaus (rajatila). Mutta enhän minä diagnooseilla toimi. Vai?

Otin iltalääkkeet juuri. Tai siis ensimmäisen erän. Kävin illalla ostoksilla. Se on nyt pois huomiselta työlistalta. Ehdin tavata tuttuakin. Hoidan huomiset asiat keskustassa.

Pian on mentävä nukkumaan. Tai nukahdan tähän...

JP

Käyttäjä kirjoittanut 31.05.2018 klo 21:44

Hei JP.
Se oli minulle aika suuri pettymys se esitelmä tai luento, se heppu luki otteita kirjasta,
joka oli kirjoitettu joidenkin vanhojen oikeudenkäynti papereiden perusteella perintötiedoksi,
ja sillä hepulla ei ollut mitään omakohtaisia kokemuksia asiasta, joka tuntui olevan sen koko
yleisön tiedossa paljon paremmin. ☺️❤️☺️
Yleisö viskeli sitä karmaisevilla jutuillansa poltergeist ilmiöistä joita olivat kokeneet. ☺️❤️☺️
Joissa esineet leijailivat ja ovet paukkuivat, ja TVt aukenivat itsestään. ☺️❤️☺️
Yleisö olisi halunnut manata henkiolentoja paikalle ja pois paikalta mielimäärin. ☺️❤️☺️
Esitelmän pitäjä oli hyvin etäinen, ja epätietoinen siitä kaikenlaisesta hulluudesta. ☺️❤️☺️
Nämä ovat asioita joita ei kerrota, siteerasi yleisön joukosta tuo nainen. ☺️❤️☺️
Kaiken kaikkiaan oikein lässähtänyt kakku koko tilaisuus. ☺️❤️☺️
Sinne pääsi hyvin yleisillä kulkuneuvoilla, ja pois myös. ☺️❤️☺️
Maps antoi vähän väärän kuvan siitä paikasta. ☺️❤️☺️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 01.06.2018 klo 06:57

Taisin jo eilen kirjoituksessani arvella, etten ehkä olisi itsetuhoinen eilenillalla. Enkä sitten ollut. Halua siihen tunsin ja tunnen välilllä jatkuvasti, välillä hetkittäin, mutta se jää siihen... Olo on hetkittäin tuskainen. Kuten nyt. Haluaisin ratkaista tämän tilanteen jotenkin.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 01.06.2018 klo 16:01

Kivaa kuulla JP ettei vointi mennyt eilen illalla itsetuhoisuuden puolelle 🙂 Se tuskin lohduttaa juuri nyt mutta ehkä se on luonnollista että vointi vaihtelee, sinulla oli joku kuukausi sitten parempi kausi (ainakin kirjoitustesi perusteella), ja nyt voit taas huonommin. Muistelen lukeneeni että yritit myös jossakin vaiheessa vähentää ahdistuslääkkeitä - en tiedä voisiko se vaikuttaa asiaan? Uskon kyllä että sulle tulee taas parempi vaihe, kun jaksaa odottaa.

Millaisia kursseja sulla oli suunnitteilla? Käsitöitä?

Mä yritän sitkuttaa töissä tämän viikon viimeisiä hommia valmiiksi. Kehtuuttaa vaan niin pirusti, mutta en kyllä jätä tätä kesken, jos joudun jatkamaan siitä maanantaina mulla voi mennä puolen päivää siihen että ymmärrän, mitä olinkaan tekemässä. Saatoin äsken saada kehuja, vaikka en olekaan varma kohdistuivatko ne juuri minuun.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 01.06.2018 klo 21:40

soroppi kirjoitti 1.6.2018 16:1

Kivaa kuulla JP ettei vointi mennyt eilen illalla itsetuhoisuuden puolelle 🙂 Se tuskin lohduttaa juuri nyt mutta ehkä se on luonnollista että vointi vaihtelee, sinulla oli joku kuukausi sitten parempi kausi (ainakin kirjoitustesi perusteella), ja nyt voit taas huonommin. Muistelen lukeneeni että yritit myös jossakin vaiheessa vähentää ahdistuslääkkeitä - en tiedä voisiko se vaikuttaa asiaan? Uskon kyllä että sulle tulee taas parempi vaihe, kun jaksaa odottaa.

Millaisia kursseja sulla oli suunnitteilla? Käsitöitä?

Mä yritän sitkuttaa töissä tämän viikon viimeisiä hommia valmiiksi. Kehtuuttaa vaan niin pirusti, mutta en kyllä jätä tätä kesken, jos joudun jatkamaan siitä maanantaina mulla voi mennä puolen päivää siihen että ymmärrän, mitä olinkaan tekemässä. Saatoin äsken saada kehuja, vaikka en olekaan varma kohdistuivatko ne juuri minuun.

Hei, Soroppi! 😍

Mulla olo heittelee. Välillä helpottaa, mutta osan ajasta olen kovin tuskainen.

Muutama viikko sitten intervellilla mulle alkoi tulla itsetuhoisia ajatuksia mieleeen aika voimakkaastikin. Se tuntui huolestuttavalta. Nyt koen, että tämä tämänhetkinen olo on jatkoa sille. Vain muutama aste vaikeampana.

Muistit oikein tuon Opamoxin vähentämisen. Viimeisin tiputus oli puolitoista viikkkoa sitten. Eli en tiedä, voisiko se vielä vaikuttaa. Tosin kyllä mulla vähennetään toistakin lääkettä, jota käytän myös tarvittavana lääkkeenä ahdistuksen hoitamiseen.

Käsityö-kurssit on niitä, joille menen alkukesän aikana. Toivon, että saamme nauttia lämmmöstä!

Saitko työsi valmiiksi? Miltä nyt tuntuu?

Parempaa viikonloppua!

JP

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 02.06.2018 klo 21:58

Mulla on hemmetinmoinen ikävä tyttöä. Olin hänen kanssaan iltapäivän. Nyt olen yksin kotona. Ei tunnu hyvältä.

Ja sitten muut ihmiset. Tunnen voimakasta alamittaisuuutta, kun vertaan itseäni heihin. Huono itsetuntto kai syynä.

Olen puhunut tytön, hänen isoäitinsä ja kriisipuhelimen päivystäjän kanssa. Näistä tuo viimeisin halusi lopettaa puhelun lyhyeen. Ei ikävää pidetä kiisinä. Mutta mun oloni voi johtaa itsetuhoisuuteen. Ja sitä en pidä kovinkaan hyvänä... Tuntuu, ettei mikään auta nyt.

Voi olla, että olen ensisijaisesti väsynyt.

Heräsin aamusta aikasin.

Otan loput iltalääkkeet ja menen sitten nukkumaan...

Käyttäjä kirjoittanut 03.06.2018 klo 07:21

Hei JP.
En oikein ymmärtänyt.
Miksi sinä vähennät lääkettä kuin sinulla on huono olo?
Onko se lääkärinmääräys? Etkö voisi kertoa lääkärillesi huonoista oloistasi?
Kuulostan kamalalta niuhoittajalta, joka vainoaa sinua, mutta en tarkoita pahaa.☺️❤️☺️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.06.2018 klo 12:31

Hei, Jaanas! 😍 En pidä lääkäriäni niuhottajana. Bentsot vaikuttaa pitkässä käytössä muistiin huonontavasti. Ja olen jo ainakin kahdesti vierottautunut niistä. Silloinkin olen pärjännyt. Ja nyt oli tilanne, että ne vain lisäsivät ahdistusta!

Enemmän huolestuttaa se, mitä tarvittavia voin jatkosa käyttää. Yksi keskeinen lääke tällä hetkellä on sellainen, joka altistaa epileptisillle kohtauksilla ja on kai mutenkin haitallinen. Siitä neurologi haluaa mun pääsevän irti. Eli ongelmia vähän joka suuntaan.

Ymmärrrän noiden kahden lääkkeen lopetamisen tarpeen. Ja kumpaakin tehdäään hitaasti. En oikein usko, että sillä on juurikaan vaikutusta itsetuhoisuuteeni. Olen ollut itsetuntoinen ihan kaikilla lääkityksillä.

Minkälaisessa jamassa sun lääkitykset on nyt?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.06.2018 klo 17:07

Ahdistaa!

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 03.06.2018 klo 19:44

Hei JP 🙂 Jos lääkitystä otetaan alas hallitusti ja lääkärin aloitteesta (ja hän tietää myös nykyiset oireesi), eiköhän se sitten ole ihan ok. Mä täällä laittelen ruokaa. Ranskalaisia perunoita ja kasvismättöä, njam. Polvi tuli tänään taas kipeäksi, edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Mutta sitten pitää taas vaan hiljentää tahtia.

Olen tyytyväinen kun viikonloppuna en enimmäkseen ole ajatellut töitä. Ja puhuin poikakaverin kanssa pitkään ahdistuksestani ja ärtyisyydestäni - onneksi hän ei reagoinut niin kuin pelkäsin (jotenkin oli sellainen olo että johan mua on autettu tarpeeksi, että kyllä mun nyt jo pitäisi olla kunnossa...) vaan oli aika ymmärtäväinen ja tukeva. Kaiketi helpottunutkin, kun oli huomannut kärsimättömyyteni ja oli vähän huolissaan siitä mitä se tarkoittaa.

Mitä sun päivään ahdistuksen lisäksi kuuluu?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.06.2018 klo 21:17

Hei, Soroppi!😍

Tänään olen pessyt pyykkiä ja istunut tässä koneella ja järjestänyt kangas-silppua väreittäin.

Kyllä mun lääkäri on ollut aloitteellinen lääkityksen vähentämisessä. Ja pitäisi ainakin tietää kuluneen viikon itsetuhoisuudesta, kun olen puhunut hoitajan kanssa, joka on ymmärtääkseni konsultoinut lääkäriä. Pitää kuitenkin hänen soittaessaan alkuviikosta kertoa vielä tilanteesta tarkemmin.

Kiitos Soroppi ja Jaanas siitä, että huolehdittte musta ja mun pahasta olosta!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 05.06.2018 klo 17:31

Tänään tuli puhelimessa aikamoinen väärin ymmärrys lääkärin kanssa. Mä ymmärsin, että yhden listalääkkeen, Levozinin, vähennys lopetetaan. Apteekin mukaan kaikki tarvittavat Levozinit lopetetaan. En selviä ilman niitä. Ja samalla kun vähennettiin tarvittavista yksi muukin pilleri. En ymmärrä! En selviä! Pelottaa, jos tätä ei saada ratkaistua mun hyväksi. Mulla on soittopyyntö lääkärille. Ei soittanut tänään, toivottavasti huomenna. Mun on saatava selvitettyä tämä! Voi hemmetti! 😭

Nyt tuntuu juuri siltä, minkä ajatuksen halusin perua viikonloppuna tai alkuviikosta, ettei lääkäri ymmärrä mun oloa, tai niuhottaa tai jotain... Toisaalta ymmärrän häntä liiankin hyvin. On totta että hän tunnistaaa itsetuhoisuuteni ja pyrkii pitämään mut hengisssä.... Mutta tällä lääkityksellä en selviä kesän lomasta! 😞

Nyt kuolema tuntuu tosiaan varteenotettavalta vaihtoehdolta.

Ei ehkä kuitenkaan lääkärin toivoma vaihtoehto...