Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 18.03.2018 klo 18:37

Hei, Soroppi!😍 Mulle kuuluu ihan hyvää. Olin pari päivää poissa maisemista, nyt taas kotona ja koneen äärellä.

Tekisi mieli tehdä käsitöitä, mutta tuntuu, etten nyt kuitenkaan jaksa. Yhden pussukan osat voisin kuitenkin leikata.

Illalla pitää käydä suihkussa. En jaksaisi nyt sitäkään, mutta pitää silti tehdä se.

Mietin tytön lapsuutta. Tunnen itseni huonoksi ja kelvotomaksi äidiksi. Isällä on ollut tosi iso vastuu hänestä. Minä tein ehkä parhaani, mutta koen, ettei se ole ollut riittävästi.

---

Soitin hänelle äsken. Ei mitään halua puhua äidille.😞 Tuntuu pahalta...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 19.03.2018 klo 08:56

Miksi se, että tekee parhaansa, ei riitä?

Onko sillä yhteys täydellisyyyden tavoitteluun?

Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?😑❓

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 19.03.2018 klo 20:02

Päivä takana. Pääsen pian nukkumaan. Hieronta, asioilla käynti ja IKEA käyty. Jotenkin surullinen olo kuitenkin. 😞 Mies tuntuu ärtyvän mulle. Tyttö ärtyy ja tuttu ärtyy. Mulla ei ole enää läheisiä, jotka jaksaisi mua.

Nyt on mentävä nukkuman, vaikka kukaan ei tykkää musta. En taida itsekään tykätä itsestäni.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 20.03.2018 klo 20:38

Terapia loppui. Haluan kuolla.☹️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 21.03.2018 klo 16:30

kyl mä ainakin tykkään susta, ystävänä☺️

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 21.03.2018 klo 17:44

saloka kirjoitti 21.3.2018 16:30

kyl mä ainakin tykkään susta, ystävänä☺️

Sama täällä, JP 🙂

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 21.03.2018 klo 18:41

Kiitos, Saloka!🙂

Viilsin eilen muutaman naarmun terapian loppumisen kunniaksi. 🤕

Olo on rikkonainen.

Odotan tytön soittoa.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 21.03.2018 klo 20:10

Hei JP.
Oletko kovin surullinen? 😍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 22.03.2018 klo 11:20

Hei, Jaana6. 😍 En koe itseäni surulliseksi. Vain ahdistuneeksi, itsetuhoiseksi ja hylätyksi. Eli kai voi sanoa, että jotenkin surkeaksi kuitenkin...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 22.03.2018 klo 16:37

Koetko JP terapian loppumisen hylkäämisenä? (Jos koet, en tarkoita mitenkään kritisoida sitä tunnettasi tai järkeistää tilannetta niin että olihan se tiedossa - meissä elää hyvin paljon sellaisia reagointi- tai tulkintatapoja jotka on opittu varhain ja joilla on hyvin vähän tekemistä järjen ja rationaalisen maailman kanssa. Niistä on joskus haittaa, mutta se ei tarkoita että ne olisivat mitenkään vääriä tai ettei niitä saisi olla.)

Ootko puhunut miehen/tytön kanssa? Musta tuntuisi uskottavalta että molemmat välittävät susta ja olet heille tärkeä ihminen edelleen vaikka he olisivatkin välillä työlääntyneitä sinuun. Tai voihan olla, ettei mies ollut ärsyyntynyt sinuun ensinkään vaan johonkin ihan muuhun, ja tulkitsit sen itseesi kohdistuvaksi 🙂

Joka tapauksessa, toivon sinulle levollisia päiviä ja miellyttäviä öitä.

Halauksin,
soroppi

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.03.2018 klo 20:29

soroppi kirjoitti 22.3.2018 16:37

Koetko JP terapian loppumisen hylkäämisenä? (Jos koet, en tarkoita mitenkään kritisoida sitä tunnettasi tai järkeistää tilannetta niin että olihan se tiedossa - meissä elää hyvin paljon sellaisia reagointi- tai tulkintatapoja jotka on opittu varhain ja joilla on hyvin vähän tekemistä järjen ja rationaalisen maailman kanssa. Niistä on joskus haittaa, mutta se ei tarkoita että ne olisivat mitenkään vääriä tai ettei niitä saisi olla.)

Ootko puhunut miehen/tytön kanssa? Musta tuntuisi uskottavalta että molemmat välittävät susta ja olet heille tärkeä ihminen edelleen vaikka he olisivatkin välillä työlääntyneitä sinuun. Tai voihan olla, ettei mies ollut ärsyyntynyt sinuun ensinkään vaan johonkin ihan muuhun, ja tulkitsit sen itseesi kohdistuvaksi 🙂

Joka tapauksessa, toivon sinulle levollisia päiviä ja miellyttäviä öitä.

Halauksin,
soroppi

Hei, Soroppi! ☺️❤️☺️ Ja kiitos kun jaksat pohtia mun asioita!🙂

Tunnen tosiaan terapian loppumisen hylkäämisenä. Vaikka olen tiennyt tarkkaan montako kertaa tapaan terapeutin. Olemme käsitelleet sitä terapiasa. Se on ollut hyvä. Lapsuuteenhan tuo taitaa viedä. Ja se, että pidän joitakin ihmisiä täydellisinä. Nämä kaksi asiaa sotkeutuvat sitten toisiinsa... En kirjoita siitä nyt tarkemmin...

Tyttöön ja miehen oen ollut yhetydessä. Mies oli vaihtanut yhden työpäivänsä pois siltä ajalta kun olen hänen luonaan. Se tuntuuu tosi hyvältä! Ihan punastun ja olen otettu toisen rakaudesta!😳 Ja halusta olla kanssani!

Kävin tänään ostamassa kankaita. Käsityöt kutsuu... Kutistin jo kankaat!. Huomenna pääsen ompelemaan...! Tai ainakin leikkaaman kankaita. ☺️

Toivon myös sinulle levollisia päiviä ja miellyttäviä öitä! Milloin olet lähdössä poikaystäväsi luo? Minä lähden ensi viikon alussa. Jää kurssikertoja väliin, mutta menen mieluumin miehen luo.

Toivottavsti saat työt pois mielestäsi!🙂👍

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 24.03.2018 klo 14:59

Hei JP. 😍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 24.03.2018 klo 15:51

Hei, Jaana6!😍 Mitä sinulle kuuluu?

Muistelen niitä monia tytön sairastamisia ja sattumia, ja omia psykiatrisia hoitoja. Tekevät niin kipeää. Ja kun sairastamiset eivät ole ohi. Varsinkaan omat.☹️

Kävin tänään ostamassa kankaan. Jälleen. Nyt saavat ostot olla tauolla. Ihan tosissaan. Milloinhan pääsen niin pitkälle, että saisin silitetyä kankaat, leikattua kankaaat ja ommeltuakin ne?! 😐 Onneksi sentään tedän, mitä niistä tulee. Tai mitä pitäisi tulla...

Ahdistaa!

Sekalainen olo! 🙄

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 24.03.2018 klo 20:16

Kaikki kankaat on nyt pesty. Kuivat silitetty. Toinen silitetyistä leikattu ja odottaa ompelua. Ihan hyvä saavutus. Nyt ei enää juuri ahdista. Niistä tulee kauniita vaatteita! Ja kun olen ne tehnyt kertaalleen toisista kankaista, sujunee tämä kerta helpommiin...

Rakastan tyttöäni. Ja rakastan miestäni. Ja vaikka sitä välillä epäilen, taitavat hekin rakastaa minua...🙂

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 25.03.2018 klo 14:57

Hei. Pelkään tyttöni puolesta. Siihen ei ole mitään syytä, mutta pelkään kuitenkin. Hän tulee alkuviikosta käymään. Odotan sitä.

Laitoin itselleni ruokaa ja kuorin appelsiineja. Ja nyt käsiä kirvelee ja ovat kuivat.

Söin kaiken, ja nyt oksettaa. En vain voi oksentaa, sillä otin äsken juuri lääkettä. Terveellistä? 😐