Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 16.02.2018 klo 08:37

Hei, Saloka!☺️❤️☺️ En osaa sanoa, miten lapsen itsenäistymiseen voi ennalta valmistautua. Mulla se on vain tullut vastaan, ja itkut on itketty. Mutta varmaan niitä itkuja on vielä edessäkin. Ehkä siihen itsenäistymisen voi sopeutua siten, että tiedostaa sen ennakkkoon, että niin tulee käymään. Mulla on ystävä, joka on elänyt lapsensa kanssa pitkään kahdestaan. Hän on myöntänyt, että hänelle irrottautuminen tulee varmasti olemaan vaikea...

Mulla tuo tytön irrottautuminen kotoa tapahtui pari vuotta aiemmin kuin olin odotantut. Mutta ei se oikeastaan enää kovin lisä-vaikealta tuntunut.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 18.02.2018 klo 07:56

Kuuntelen ja välillä katselen olympialaisia. Tekisi mieli viiltää. Mutta kun olen lähdössä miehen luo, en sitä nyt tee. Mulla on lääkkeet sekaisin. Otin juuri aamulääkkeet. Kai.

Menen tänään kurssille. Edellisellä kerralla en oikein osannut tehdä sitä, mitä piti. Olin itseeni pettynyt ja jännään nyt, miten tänään menee.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 20.02.2018 klo 18:37

Hei JP.
Oletko nyt miehesi luona? Ethän tehnyt mitään itsellesi?☺️❤️☺️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.02.2018 klo 11:44

Hei, Jaana6... en satuttanut itseäni.

Olen nyt miehen luona. Vielä useamman päivän. Hän on ottanut töistä vapaata ollakseen mun kanssa, olen otettu!

Nukun pitkiä unia...

Tyttö muuttaa ensi viikolla. Sain järjestettyä itselleni käynnin hänen luonaan. Sekin tuntuu hyvältä!

Rakastan tyttöä ja miestäni.🙂

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 23.02.2018 klo 13:16

Onpa mukavaa kuulla JP että sulla on siellä hyvä olla ☺️❤️ Rakastaminen on kyllä korjaava kokemus.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 25.02.2018 klo 13:26

Jardin Prive kirjoitti 14.2.2018 10:45

Koetko, että voit saada sekä poikaystäväsi että ihastuksesi? Joudutko valitseman heidän väliltään? Ymmmärrän, että tilanne on sinulle rankka. Minä tein tuon valinnan aikanaan, ja koen tehneeni silloin väärän ratkaisun.

Hei JP, multa jäi aikaisemmin vastaamatta tähän kun jäin miettimään miten paljon haluan tilannetta avata. Yritämme nyt avointa suhdetta, niin että minun ei olisi välttämätöntä valita. Tämän ovat molemmat kumppanini hyväksyneet, tosin luulen että poikaystäväni ei osannut odottaa ihan tällaista antaessaan minulle "luvan" aloittaa/jatkaa tätä. Pelkään kyllä että tuotan vain hirveät määrät tuskaa niille joita rakastan, mutta en myöskään koe että pystyisin/haluaisin/uskaltaisin valita.

Minua kiinnostaisi kuulla miten valitsit, jos haluat kertoa?

Kiitos joka tapauksessa JP että olet olemassa ☺️❤️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.02.2018 klo 21:14

soroppi kirjoitti 25.2.2018 13:26

Hei JP, multa jäi aikaisemmin vastaamatta tähän kun jäin miettimään miten paljon haluan tilannetta avata. Yritämme nyt avointa suhdetta, niin että minun ei olisi välttämätöntä valita. Tämän ovat molemmat kumppanini hyväksyneet, tosin luulen että poikaystäväni ei osannut odottaa ihan tällaista antaessaan minulle "luvan" aloittaa/jatkaa tätä. Pelkään kyllä että tuotan vain hirveät määrät tuskaa niille joita rakastan, mutta en myöskään koe että pystyisin/haluaisin/uskaltaisin valita.

Minua kiinnostaisi kuulla miten valitsit, jos haluat kertoa?

Kiitos joka tapauksessa JP että olet olemassa ☺️❤️

Hei, Soroppi...

Tuntuu kipeältä kirjoittaa. Valitsin puolisoni ja ihastukseni välilltä, ja valitsin ihastukseni. Pian huomasin tehneeni virheen, mutten saanut enää polisoani takaisin. Halusin pitää edes yhdestä miehestä kiinni silloin, mutta tulin itse jätetyksi.

Satutin ihmistä jota rakasti silloin, ja rakastan edelleen. Ehkä nykyinen rakkauteni häneen perustuu illuusioon, mutta sillä ei ole tässä väliä.

Elän nyt hyvässä parisuhteessa. Rakastamme toisiamme ja haluamme olla yhdessä. Mutta syyllisyys seuraa minua.

En tarkoita tällä sitä, että sinun pitäisi mielestäni valita poikaystäväsi. Mutta toivon, että saat tehtyä päätöksen, jonka kansssa voit elää sovinnossa itsesi kanssa. Voimia sinulle siihen!

Kiitos sinulle olemassaolostasi, Soroppi!☺️❤️☺️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 02.03.2018 klo 12:17

Hei.

Mulla on luonani kyläilijöitä.

Väsynyt ja aikaan saamaton olo...

Löysin käsityömateriaalini.

Hiljaisuus.

JP

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 03.03.2018 klo 14:15

Hei JP.

Sinä onnekas, joka on saanut vieraita. 😍

Oletko yhtään onnellinen?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.03.2018 klo 18:47

Hei, Jaana6

Kyläilijät oli mukava pitää. Nyt ovat jo kotonaan.

Tunnen kyllä itseni onnelliseksi. Onnellisemmaksi kuin aikoihin. Suhteet mieheen ja tyttöön ovat kunnossa. Niistä onnellisuuteni pääasiassa rakentuu.

JP

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 04.03.2018 klo 09:52

Kiitos JP kun kerroit ☺️❤️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 04.03.2018 klo 11:22

Nukuin yön hyvin. Pesin eilen monta koneellista pyykkiä. Mikään ei tuntunut värjäytyneen, vaikka osan kankaista pesin sekavärein.

Nyt tekisi mieli vahingoittaa itseäni. Mutta en sitä todennäköisesti tee. Haluaisin tehdä nyt käsitöitä. En tiedä, mistä aloittaa. Siivotakin pitäisi.

---

Aloin ompelemaan. Se tuo jonkinlaista mielihyvää. En ole ommellut pariin viikkoon. Suunnitelmia on paljon!

Myöhemmin yritän siivota...

Pesen vielä koneellisen pyykkiä. Iltapäivällä.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 05.03.2018 klo 20:16

Ompelin tänäänkin. Tuntui hyvältä. Pähkäilin yhden ompeluksen kanssa enkä ymmärtänyt miten se tehdään. Se harmitti. Pitää jatkaa miettimistä.

Tukihenkilön kanssa saatiin tehtyä kaikki, mitä toivoinkin. Asioilla ollessa iski taas ahdistus.

Mulla on aamusta ohjelmaa. En olisi itse muistanut ellei tuttu olisi maininnut asiasta.

Haluaisin sairaalaan. Mutten voi riittävän huonosti.

JP

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 06.03.2018 klo 16:44

Olin tänään kurssilla, ja sain taas ahdistuskohtauksen. Tuntui, ettei mene ohi, vaikka lääkkeitä otin. Mikään ei oikein sujunut. Tällä kertaa luovutin. Olin suunnitellut meneväni kahville kurssin jälkeen tutun kanssa, mutta jätin sen väliin. Luovuttamisesta ei saa tulla tapa! En tahdo, että asiat menevät niin!

Mun on ikävä miestä ☺️❤️☺️ ja tyttöä ☺️❤️☺️ !

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.03.2018 klo 11:05

Jatkan toista päivää siivoamista ja järjestämistä. Hankalaa. Tavaraa niin paljon väärissä paikoissa.

Kävin eilen yksin kaupassa ja sain ahdistuskohtauksen. Kun olin liikkeellä yksin, en jotenkin kehdannut käydä ottamaan tarvittavia ennen kuin kotona. Kirjastosakin pitäisi käydä. Pelottaa! En käy kopioimaan siellä mitään, Palautan jotain ja lainaan varatut.

On hankala kun ahdistus nousee ihan normi-arjessa.