Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Hei, Arka.
Ollaan taas selvitty uuteen päivään. Onko se hyvä?!
Musta tuntuu, että noista riippuvuus riskeistä rauhoittavien suhteen ollaan turhan tarkkoja. Kyllä niistä on mahdollista päästä irti. Mutta toisaalta ymmärrän lääkäriäsi...
Sataa, ja mun on lähdettävä käymään kaupungilla. Laittaisinko saappaat? Kirjoitan myöhemmin lisää...
Hei Jardin Prive
Kirjoita pian lisää kuuntelen TV seiskaa on rukousohjelma turvapeiton alla makaan ja raamattu on vieressä
Hei, Arka.
Hain ne kalliit Temestat. Itkin vähän terapiassa. Mä oon nyt tosi väsynyt. Psyykkisesti. Huomaan hidastuvani. Tämä kirjoittaminenkin on hidasta, hitaampaa kuin normaalistai. Viiltelen. Olen niin pettynyt, vihainen ja turhautunut. Ajattelen yliannostuksen ottamista. Kestän niin vähän vastoinkäymisiä. Reaktioni on itseni vahingoittaminen.
Hei, Arka, Autiotalon Kuunvalo ja muut jotka käytte lukemassa näitä minun höpinöitäni...
Nukuin yli 12 tuntia. Otin illalla tuhdin yölääkityksen. Nyt on jotenkin tyhjä olo. En osaa sitä paremmin kuvata. Viiltelin jo. Haluaisin tehdä käsitöitä, mutta en tiedä, milloin saan itseni ompelukoneen ääreen. Juon kahvia. Mietin pitäisikö jotain syödäkin...
Tunnen, että olen pettynyt. Ensinnä ajattelen, että olen pettynyt uuteen lääkäriini. Hän ei kirjoittanutkaan minulle isompaa lääkepakkausta, minkä seuraus on, että lääke on mulle suhtettoman kallis.
Mutta tuo pettymys taitaa kiertyä itseeni.
Olen pettynyt siihen, että menin luottamaan.
Luotin ihmiseen, joka on mulle vieras. Luotin, että asiat sujuvat niinkuin ymmärsin niiden olevan sovittu. Luotin itseeni, että sain hoidettua asiat hyvin.
Ja paskat! Eihän se sitten noin mennyt!
Viiltelen itseäni ja olen vihainen.
Hei Jardin Prive!
Rakastava voimahali sinulle.
Kiitos, Arka!
Jardin Prive,
Sinä olet vahva, vaikka se ei nyt siltä tuntuisikaan. Myös vihan, katkeruuden yms. tunteet ovat aivan sallittuja. Saa olla vihainen. Sinä nouset taas, kuten sinulle on ennenkin ollut parempia jaksoja.
Voimia🙂🌻
Kiitos, Autiotalon Kuunvalo!
Nukuin 14 tuntia. Väsytti. Järjestin eilen kotia. Olohuonen pöydänpintakin näkyy...😉
Jäin mietimään tuota, kun kirjoitit minun olevan vahva. Mitä se tarkoittaa? Onko se sitä, että tappelen lääkäreiden älyttömiä päätöksiä vastaan? Vai sitä, että kaikesta huolimatta huolehdin lapsestani? Vai, mitä? En tiedä... Mitä sinulla oli mielessä?
Kävin eilen jopa kävelemässä ulkona 20 minuuttia.🙂 Kävellessä tuntui, että olisi voinut mennä pitemmällekin, mutta eihän sitä nyt ensimmäisellä kerralla.😉
Haluan tehdä käsitöitä tänään!
Hyvää/siedettävää/parempaa päivää teille🙂🌻
Ahdistaa. Olen saanut ommeltua päiväpeittoon paloja. Nyt tuntuu, että viiltäminen on lähellä. Masentaakin...☹️
Ulkona niin harmaata, etten sinne halua. Tuntuu, että haluan luovuttaa.
Hei.
Onpa harmaa päivä! Mielikin tuntuu tässä säässä olevan tosi harmaa.
Olen nyt yksin kotona. Kaipaan ihmisiä ympärilleni.
Masentaako teitä pilvinen ja sateinen sää? Onko mitään keinoa, millä parantaa oloa? (Miltäköhän tuntuisi pukeutua kumppareihin ja sadeviittaan ja lähteä ulos?)
Siedettävää tätä päivää!
Hei Jardin Prive!
Oletko saanut ommeltua päiväpeittoon lisää paloja? Millainen vointi sinulla on ollut? Minulla on ollut vaikeaa, tunnista toiseen olen yrittänyt jatkaa. Yksi asia on kyllä ollut hyvä että ne pakkoajatusten toistamiset joita minulla on ollut paljon ovat olleet paljon vähäisempiä vaikkakin on jäljellä tuska siitä etten valmistunut. Tälle päivälle ei ole suunnitteilla mitään tekemistä. Miehen kanssa kahdestaan ollaan kotona kun tytär on koulussa. '''''''oletko sinä muuten pysyvällä vai määräaikaisella eläkkeellä? Minulla on eläkepäätös toukokuun loppuun. On niin kaukainen ajankohta että tuntuu ettei jaksa elää sinne asti.
Hei, Arka!
Nukuin yli puolen päivän. Olin ajatellut ehtiväni ommella ennen kuin tärvitsee lähteä käymään kaupungilla, mutta ei nyt onnistu. No, ehkä sen jälkeen, kun tulen takaisin.
Päiväpeitto ei ole edennyt. Pari muuta työtä kuitenkin...
Olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Olen siitä onnellinen. Muistan kuinka stressaavaa oli aina silloin, kun uusi kuntoutustukihakemus piti laittaa sisään ja toisaalta silloin kun pätöksen piti tulla. Näin on parempi. En tosiaan olisi työkykyinen edelleenkään. Eläkkeellä olen ollut yli 10 vuotta.
Välillä kaipaan työhöni. Myönnän sen. Mutta en jaksaisi sitä. Sairastumisen alkuaikoina ajattelin ja toivoin, että minut laitetaan sairaslomalta tai kuntoutustuelta töihin. Pari viikkoa ja olisin ollut siinä kunnossa, että olisin tehnyt itsemurhan. Siinä määrin halusin elämäsätä pois, että sitä toivoin...☹️ Nyt on vähän parempi...
Kiva, että sinulla on ollut vähän parempi olla. Hyvää päivän jatkoa!🙂🌻
Hei.
Tyttö lähti isälleen. Mulla on nyt huomattavan paha olla. Olen kotona yksin. Yleensä se ei tunnu tältä. Siis yksin kotona olo. Mutta nyt... Ahdistaa ja itkettää.😭
Hei Jardin Prive!
Voimia sinulle! Kuinka kauan olet nyt yksin? Jaksaisitko tehdä nyt käsitöitä tai vaikka lukea jotain. Itse yritän lueskella ja tänään täytyy mennä bussilla kirjastoon, mies haluaa että käyn jossain, itseä ei huvittaisi. Tytär on kaverin mökillä lauantaihin asti, siis ollaan miehen kanssa kahdestaan. Itsemurha-ajatuksia on paljon, kaipaan niiin kuolemaa.
Hei, Arka!
Kiva kun kirjoitit!🙂 Olen jo rauhoittunut yksin oloon. Ommellut olen ja aion ommella lisää. Kankaita kävin tänään ostamassa, ja ne pitää kutistaa ja silitää kuiviksi.
Kävin tänään lääkärin luona. Mun lääke kirjoitettiin reseptille niin kuin toivoin. On jotenkin tosi helpottunut olo!🙂 Reissussa meni kaikkine kaupoissa käynteineen yli 5 tuntia. Nyt yritän saada verensokereita nousemaan. Väsyttää hirmuisesti!
Kellarista pitäisi viikonlopun aikana käydä hakemassa talvivaatteita ylös. Alkaa tuo talvi tulemaan.
Aamulla vastapäisen talon katto oli kuurasssa. Nyt on ollut ja on edelleen mukavan aurinkoinen sää. Piristää mieltä, vaikka toisaalta mua myös masentaa.
Mulla on jonkin verran itsemurha-ajatuksia. Keinothan mulla on mietittynä. Viilsin äsken. Kun pysähdyn miettimään vointiani, mua alkaa entisestään mieli tehdä itsemurha. Kaikki alkaa tuntua turhalta! Ei väliä itsestä, ei väliä tytöstä, ei väliä miehestä, ei väliä kenestäkään. Mä vain haluan kuolla! Eikä se edes itketä. Tässä joutuu varmaan jossain vaiheessa hakeutumaan päivystykseen. Tekisi mieli heti ottaa yliannostus! ...tai jotain...☹️