Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
☺️❤️
Tyttöäkö ikävä, vai muuten vainko tukehduttaa?
Ei mee mullakaan sen paremmin, samat ajatukset on mielessä koko ajan. Tarvittavan sain et jos se helpottas oloo ees vähän.
☺️❤️☺️
Tiedän tunteen. Tyttö meni elokuviin ja mä ahdistuin. Tosin isän tilanne kehitti sitä kanssa.
älä satuta itteäsi. Oot ajatuksissa.
Kiitos, teille! Olo alkaa vähän tasaantumaan. Mutta paha silti on olla. Juu, ikävä tyttöä!
Yön nukuin levottomasti. Varmaan eilisen jäljiltä. Nyt juoksentelen pyykkituvalla. Ajatelin, että käytäisiin tukihenkilön kanssa tänään kirjastossa. Tuo tukihenkilö-asia on ihan uusi. Saan tukkea muutaman tunnin viikossa.
Tytön lähtö tuntuuu vieläkin. Mieli on maassa. Ahdistaa. En kuitenkaan eilen ottanut ylimääräisiä rauhoittavia, vaikka sitä mietinkin. Mua kehotettiin eilen lähtemään päivystyksen, mutta en kokenut siihen tarvetta. En ollut tappamassa itseäni. Vain kovin ahdistunut, tuskainen ja surullinen.
Täällä on lumi maassa.
Melkein itkettää edelleen...☹️
Join aamusta kahvia. Liikaa. Ja oli pakko oksentaa. Ei tarvinnyt juuri kutsua. Helpotti oloa!
On ollut taas pyykkitupa-aamu. Nyt se on ohi.
Jännään vähän lääkevaihtoa. Se on varmistunut tälle vuodelle.
Tulevat päivät ovat käsityö/askartelupainotteisia. Tänään on kurssi. Viikonloppuna on kurssi, ja maanantaina menen tekemään kortteja. Näen noista kursseista jo unia.
Alkaa taas ahdistaa. Yritän olla ottamatta lääkettä. Päästä siitä irti muuten... Siedättämällä itseäni.
Iltapäivällä tuli melko vaikea ahdistuskohtaus; otin siihen lääkettä. Jätin illan kurssin väliin. Viimeinen kerta. Nyt väsyttää. Menen päikkäreille...
Toivottavasti oli hyvät päikkärit JP. 🙂 Mullakin oli tänään lääkeilta.
Hei, Soroppi. Taitaa mulla tulla lääkeilta tästäkin. Menen kurssille, Ja menen sinne huomenna ja sunnuntainakin. Nyt pelottaa meneminen... Pelkään ahdistus-paniikkia.
Kunpa pystyisin ottamaan hetket sellaisina kun ne tulevat. Pelkäämättä. Teen jonkin rentoutusharjoituksen matkalla opistolle. Ehkä...
Nyt pitää alkaa lähteä. Otan rauhoittavaa ennen kuin astun ovesta ulos. Luotan olooni tällä hetkellä paremmin...
JP
Eilen ei tullut paniikkia. 🙂 Yhdessä vaiheessa alkoi vähän ahdistaa, mutta se meni ohi. Lääke tuntui tuovan sen turvan ja avun, ettei vointi vaikeutunut.
Mulla on yksi oire uutena, minkä pelkään liityvän yhden sairauteni pahenemiseen. Tässä vähän valvoessani ja liikkuessani, oire helpottaa. Pelottaa silti.
Tästä taitaa tulla pelko-postaus...Otan kupin kahvia ja menen nukkumaan.
Oire meni ohi. Onneksi! Tänään olen ollut kurssilla. Nyt väsyttää...
Ja ahdistaa. Levoton olo...
Söin liikaa. Oksensin. Vieläkin kuvottaa.
Mulla on aloitettu yön nukkumista varten Mirtazapin tosi pienellä annostuksella. (Mitä pienempi, sen väsyttävämpi.) Nukun yöt ja nukun illat. Nukuin jo iltapäikkärit ja haluaisin mennä jo takaisin sänkyyn. Olen varmaan tunnin sisällä jälleen nukkumassa. Tämä alkaa olla jo liioittelua. Suihkussakin pitäisi käydä. En jaksa. Tahtoo petiin!!!😴 Huomenna voisin nukkua seitsemään tai kahdeksaan. Jää vain vähän aikaa herätä, mutta unta tarvitsen...😴
Kohta 😴