Hei Jardin Prive!
Sain lääkäristä ataraxia ahdistukseen. Voi ottaa neljä tablettia päivässä. Otin nyt kaksi. Minusta tehtiin lähete päiväosastolle missä toimintaterapeutti arv ioi mun toimintakykyä. Kirjoita minulle lisää sillä minun on aika vaikea olla, itsemurha-ajatuksia on paljon. Saan lohtua siitä kun olet kirjoittanut. Oletko jaksanut käsitöitä tehdä? Mitä käsitöitä teet?

Hei Arka!

Onko lääkärisi psykiatri?

Toivottavasti vointisi helpottuu!

Hei, Arka ja Andreea.

Oon tosi väsynyt. Tiedän, etten unta vielä saa, joten turha mennä sänkyyyn. Jotain pitäisi kuitenkin keksiä.

Odottelen, että äitini soittaisi.

Laitan pyykkikoneen pyörimään. Edes jotain tekemistä...

Hei Jardin Prive!
Miten on päiväsi mennyt? Minä keitin juuri aamukahvit. Pitää ttaa Ataraxia. Itsemurha houkuttaa mutta eieln juttelin mieheni kanssa ja rakkautta taitaa olla vielä jäljellä.

Jardin Prive,

Voimia toivottelen. En ole nyt niin aktiivinen jaksanut olla täällä, kun on ollut itselläkin pitkästä aikaa vähän ahdistusta ilmassa.

Diapameista tunnen saavani hetkellistä helpotusta, tosin en aijo niitä joka päivä alkaa ottamaan, kun pääsin juuri bentsokoukusta eroon. Mutta joskus voin ottaa jos tulee kova ahdistus. Olisi minulla temestaakin, mutta sitä en ota, kun siitä juuri pääsin eroon.

Ataraxia on minullakin reseptillä, mutta en ole vielä hakenut niitä apteekista. Viime syksynä, kun olin osastolla niin siellä moni ahdistunut söi sitä monta kappaletta päivässä ja sanoi, että se vetää melko "rennoksi" onhan se kovasti väsyttävä antihistamiini. Itsekin pyysin osastolla Ataraxia, mutta minulle ei annettu, pelkästään bentsoja sain, vaikka niistä halusin eroon.

Diapamit minulla on vain viisimillisiä eli melko mietoja. On niistä silti jotain apua ahdistuneena ja nukkuu paremmin jos ei muuta.

Anteeksi vain, että jäin tässä näistä lääkkeistä höpisemään.

Hyvää Sunnuntaita ja ensi viikon alkua sinulle🙂🌻

Hei, Arka.

Kuulostaa hienolta, että olet kaiken ahdistuksesi keskellä jutellut miehesi kanssa. Ja että vielä saat häneltä tukea ja rakkautta.🙂

Mulla on tyttö täällä. Yhdessä ei olla oikein oltu ja tehty, mutta istuttiin eilen yhdessä sohvalla elokuvaa katsomassa. Muuten oon ommellut ja laittanut ruokaa. Nyt on keitto tulossa lounaaksi.

Nyt mulla on vähän masentunut olo. Eilen oli ensin herätyä (lähellä puolta päivää) tosi väsynyt olo. Sitten tuli masennus ja kun se meni ohi paikan otti ahdistus. Masennuksen tunteeseen ei ole lääkettä, mutta onneksi ahdistusta pystyn lääkitsemään.

Nyt haluaisin viiltää. Ehkä se helpottaisi oloa.☹️

Ulkona on ihan pilvistä. Olin ajatellut että käytäisiin tytön kanssa kävelemässä, mutta ei tuo sää houkuta. En edes tiedä, pitkäänkö hän tänään täällä on. No, eiköhän tämä tästä.... jotenkin...

Hei Jardin Pive!
Kiitos kun seuraat elämääni.Haluaisn tehdä itsemurhan. En jaksa nt kirjoittaa pitempään mutta kirjoita pian minulle, käyn illalla taas katsomassa oletko kirjoittanut. Muistanko oikein että tyttösi on 12-vuotta? Miten hänellä menee?

Hei, Autiotalon Kuunvalo.

Jäi eilen vastaamatta sinulle... Mulla menee Temestaa useampi päivässä. Listalla menee pari ja tarvittavana pari. Lisäksi syön ahdistukseen Ketipinoria. Yritän ensin Ketipinorilla ja sitten jos se ei auta tai alkaa uudestaan ahdistaa, otan Temestaa. Toivottavasti lääkäri sitä taas kirjoittaa.

Arka, olet ajatuksissani.

Hei.

Nukuin pitkään, ja nyt masentaa. Olen viillellyt lähes päivittäin, niin myös jo tänään. Haluaisin viiltää käsiin, että se näkyisi. Ja juuri siitä syystä en viillä käsiini, koska en halua sen näkyvän. Kaipa minä haluaisin olooni lisää apua. Ja sekin jotenkin nolottaa ja hävettää. Eikö tämä nykyinen riitä, miksi haluan hoivaa lisää, huolenpitoa!? Onko hävettävää toivoa apua lisää?

Tiedän, että moni saa tukea ja apua paljon vähemmän kuin minä. Siksikö häpeän, kun tuntuuu ettei minulle mikää riitä. Annetaan jo paljon, ja minä vain pyydän lisää.

Mun pitää lähteää päivällä liikenteeseen. On yksi tapaaminen ja pitää käydä kaupassa. Muuten jäisin niin mielelläni kotiin.

Pyydän nyt teiltä apua. Kirjoittakaa mulle, Arka, Autiotalon kuunvalo, Sarrukka ja muut. 😯🗯️

Hei.

Nukuin pitkään. Nyt ahdistaa. Ja masentaakin jonkun verran. Eilen lääkärin luona meni ihan kivasti. Haluaisin kuolla.😞

Hei.

Jouduin soittamaan lääkärille tänään lääkeasioissa. Ei voida kirjoittaa Temestaa sataa tablettia. Uudet ohjeistukset. Nyt sitten kokeillaa Opamoxia. En usko, että tämä tästä hellittää. Voi h...tti.😭

Mua pelottaa.

Illalla, yölllä ja nyt tänään mulla on ollut melko voimakkaista itsemurha-ajatuksia. Mä en usko, että Opamox siihen auttaa. En edes ymmärtänyt, mitä etua Opamoxista on Temestaan verrattuna. Muuta kuin se, että sitä voidaan kirjoitttaa enemmän...

Olen kiukkuinen. Olen viillellyt jo useamman kerran tänään, ja teen sen varmasti vielä monta kertaa. Mun on paha olla!😞

Osaako kukaan lohduttaa tai rohkaista mua?

Hei Jardin Prive!
Haluan kertoa sinulle että merkitset minulle paljon ja haluan olla tukenasi tässä. Minä taistelen itsemurhaa vastaan ja kuuntelen viestejä Jeesuksesta TV seitsemästä. Tytär kävi kotona sömässä ja lähti kaverinsa kanssa ostoskeskukseen. Rakas Jardin Prive rukoilen puolestasi ja voitko sinäkin rukoilla minun puoleesyani.

Minulle määrättiin vielä alkukesästä psyk.polin psyk.lääkäri 100kpl paketin temestaa. Mutta oisko sitten paikkakuntakohtaista tai sitten se muutos tullut nyt justiinsa voimaan. Terkkarissa kyllä miehelleni sanoivat, että yleisesti nyt on alettu tiukentamaan otetta kaikkien "huumaavien" lääkkeiden määräämisessä. Enpä tiedä onko se niin hyvä asia? Minusta tähänkin asti ollut jo tarpeeksi tiukka linja ja jos/kuka niitä tarvitsee niin tarvitsee ja piste. Minulla on se temestapaketti vielä reseptillä, hakematta. Meinaan hakea sen kuitenkin, kun se kerran määrätty. Olkoon sitten vaikka kaapissa jemmassa. Ja sitä suuremmalla syyllä jos sen määrääminen nyt on tiukentunut.

Ymmärrän kiukkusi ja epätoivosi. Täysin tuttuja tunteita elämäni aikana, vaihtelevasti. Ja siihen pahimpaan kuoppaan ei minulla sitten toimi, kuin juurikin rauhoittavat. Niillä saa sen huonoimman hetken katkaistua. Mutta itse yritän, etten enää tarvisi päivittäiseen käyttöön alkaa, koska siinä on se riippuvuus niin suuri.

Toivottavasti et pidä minua ärsyttävänä saarnaajana, mutta mietin tuota viiltelyä, että se kuulostaa tosi rajulta. Mietin sitä, että eikö siitä jää käsiin kamalat arvet jos usein viiltää? Tyhmä kysymys. Ymmärrän, ettei silloin ajattele semmoista jos on pakko viiltää. Itse en ole viillellyt koskaan, mutta osastolla oli paljonkin viiltelijöitä. Minulla on sitten ollut muunlaiset pakkotoiminnot..

Minusta sinun kannattaa kyllä suosiolla hankkiutua osastolle jos ihan oikeasti siltä tuntuu. Et saisi jäädä yksin, koska tilanteesi voi pahentua nopeastikin.

Tuskin tämä sinua lohdutti ollenkaan, mutta kirjoitinpa vain ajatukseni. Tietysti toivon, että saisit tilannetta balanssiin. Itselläkin nyt syksyn pimeät alkaneet tuoda myös ahdistuksen tunnetta ajatuksiin, mitä ei valon aikana juuri ollut.

Voimahali🌻🙂🌻

Kiitos viestistäsi, Autiotalon Kuunvalo ja Arka.

En viiltele nykyisin käsiin, ettei se näkyisi. Paidan alla viillot ovat piilossa.

Ei ne mua sairaalan ottaisi, voin liian hyvin.

Masentaa ja ahdistaa. Olen väsynyt elämään.

Mulla menee rauhoittavia päivittäin. Useampi. Lääkärien tiedossa ja luvalla ja ohjeellakin. En välitä riippuvuudesta. Kunhan olo helpottuu. En ymmärrä, miksi minun pitäisi maksaa pienemmästä pakkauksesta paljon enemmän kuin isommasta pakkauksesta. Ei mene jakeluun. Eikä se vähennä mun lääkkeiden käyttöä, että joudun useammin olemaan lääkäriin yhteydessä reseptien uusinnan yhteydessä ja apteeksista lääkkeitä hakiessa. Ei siin voita muut kuin apteekit ja KELA.

Olen vihainen ja pettynyt. Ja surullinenkin.

Hei Jardin Prive.
En ymmärrä miksi minä en saanut rauhoittavaa. On kuulemma riippuvuusriski. Jaksaisin elää paremmin jos olisi lääkettä, nyt koko ajanitsemurha mielessä. Menen turvapeiton alle juomaan kahvia. Kohta tyttö herää kouluun.