Mäkin istun vaan tässä koneella. Nousin kolmelta. No oli siitä se ilo että kävin jo auringon nousun jälkeen lenkillä eikä ollut juuri mitään liikettä missään. Se oli hyvä se. Voi mä virkkasin nuorempana vaikka mitä mutta oon sen taidon tainnut kadottaa. Oikein hyvää tätä päivää sulle!

Otaksä käsityölehdistä neulemalleihin ohjeita vai netistä? Ehkä mäkin voisin kummipojalle kutoa jotain pientä - syksy kun lähenee niin neulomisinnostus aina lisääntyy. 🙂

Heips, Sakira ja Joie! Virkkaaminen ja käsityöt muutenkin on mukavia. Useimmat ohjeet otan lehdistä. Mutta ostin puoli kiloa lankaa kirpparilta, eikä mulla ole siihen kaavaa. Jonkinlainen paita tai muu yläosa siitä olisi tarkoitus tulla.

Yhden pyyhken ompelin tai oikeammin pari saumaa ja pitsit kahteen reunaan. Ostin pitsejä, jotka on puretttu lakanoista. Niiitä nyt sain aloitettua käyttää.

Nyt on paha olla. Jos kello olisi vähemmän, lähtisin päivystykseen. Viiltelen ja teen muutakin itsetuhoista... Ahdistaa ja haluan satuttaa itseäni.

Taitaa tästä päivästä tulla eilisen toisinto. Paha olo alkaa vain aiemmin. Viiltelen ja olen tuskainen. En nyt kuitenkaan haluaisi tänään lähteä sairaalaan, kun huomenna on intervalli.

Tytön koulu alkoi eilen. En tiedä, milloin näen häntä seuraavan kerran.

Paha olo on - paha olo...

Pitää seurata vointia. Ehkä on pakko vain mennä päivystykseen. ☹️

Eilinen olo helpotti välillä, mutta palasi sitten illemmalla, kun en enää halunnut lähteä päivystykseen. Pitkästä aika viiltelen näkyvälle paikalle. Kai se on paluuta vanhaan tuttuun ja turvalliseen ja toisaaalta sitä, että pahaolo näkyy muillekin. Ei ne loista ihosta mutta kumminkin... Hoitajalle näytän intervalille mennessäni.

Intervalli takana. Kohtalainen käynti. Ei mielihoitajaa vuorossa, mutta näin hänet kuitenkin... Voi kun hän olisi vuorossa seuraavalla kerralla! Se merkitsisi mulle niin paljon!

Pitää lähteä käymään kaupassa. En jaksasi, mutta pakko. Tarvitsen huomiseksi tahranpoistoainetta pyykkiä varten. Pyörällä sutkaisen sinne opeasti. Kunpa vain ei tulisi paniikkikohtausta. Eikä sadetta.

Tunnen olevani nyt yksin.

Toivotaanpa sit hyvää säätä 🙂 Tykkäätkö JP pyöräilystä muuten?

Mä tulin juuri mökiltä ja olen aika väsyksissä. Vaan onneksi ei tartte hirveästi enää tänään jaksaakaan, jotain syötävää kun itselleen järjestää niin sit saa huilailla loppuillan.

soroppi kirjoitti 13.8.2017 18:23

Toivotaanpa sit hyvää säätä 🙂 Tykkäätkö JP pyöräilystä muuten?

Mä tulin juuri mökiltä ja olen aika väsyksissä. Vaan onneksi ei tartte hirveästi enää tänään jaksaakaan, jotain syötävää kun itselleen järjestää niin sit saa huilailla loppuillan.

Hei, Soroppi! Kaupalla tuli käytyä. Ja sää pysyi hyvänä. Oikeastan kaipaan tosi kurjaa säätä. Sellaista kuin Kiira-rajuilma oli. Haluaisin nähdä salamat! Nyt olin sairaalassa sisällä ja itkin...

Minkälaista mökillä oli? Tykkäsitkö?

Mä löysin eilen vegaanisen ohra-papu -salaatin kaupasta alennettuun hintaan. Yllättävän hyvää ja täyttävää. Olen sen useamman kerran ottanut jo jääkaapista esille ja syönyt joitain haarukallisia, mutta tuntuu riittävän... En ole vegaani. Ainakaan vielä, mutta kasvissyöjä kuitenkin.

Otin illalla unilääkkeen. Nukuin neljään. Valvoin tunnin ja nukuin vielä tunnin eli heräsin kuudelta. Ja nyt on olo, että jaksaa.

Odottelen kangasnäytepaloja. Tekee mieli tilata syksyn kankaat. Tosin olisi fiksumpaa tilata ne vasta ensi kuun puolella. Nyt on rahat jo taas tiukilla. Menen kuitenkin hierojalle tällä viikolla. Mulla on useampi ohje vaatteisiin, mitä haluaisin tehdä.

Tytölle soitin eilen. Koulu on alkanut mukavasti.

Olen jatkanut edelleen viiltelemistä. En saa niitä peitettyä enkä nyt haluakaan. Näkyvä merkki huonosta olostani.

Ilta tulee, ja masennus tulee. Alkaa jo olla huono olo. Masentaa ja ahdistaa. Mitä tekisin itselleni tällä kertaa...?

Huomenna on avopuolen käynti. Vieras ihminen. Varaudun lähtemään sieltä päivystykseen. Pitää pakata tavarat mukaan...

JP

Mä en ole aiemmin ajatellut että kokisin jonkun ulkopuolisen (Jumalan?) rankaisevan minua. Siksi BDI:n kysymykseen rankaisusta on ollut niin vaikea vastata. Koen, etä olen ansainnut teoillani rankaisun,, mutta ei ole ketään joka rankaisisi...

Eilen mietin asiaa. Se rankaisu johtuu mun teoista. Niistä seuraaa pahaa. Ja sitä kauta minua rangaistaan. En tiedä, osaanko selittää tätä asiaa. Ei ole ehkä ulkopuolista rankaisijaa, vain omien tekojen seuraukset. Ehkä koen jollain laillla rankasevani itseäni, mutta se ei ole koko totuus. On kuin olisi kuitenkin joku ulkopuolinen joka rankasee... Nyt tiedän jo, mitä vastata tuohon BDI:n kysymykseen...

JP

En ole tyytyväinen uuden avopuolen hoitajan tapaamiseen. Olin konepistoolimaisten kysymyssarjojen edessä. Ei tilaa kertoa itse kuka ja mitä olen. Siltä musta ainakin tuntui.

Tulin kotiin paniikin keskellä. Mietin päivystykseen lähtöä. En tiedä. Haluan nukkua. Haluan kuolla. Ehkä sitten päivystykseen...?😑❓

Ikävää ettei hoitaja malttanut kuunnella. Onko sulla ollut viime aikoina sellainen olo että haluaisit puhua?

En lähtenyt päivystykseen. Nukuin.

Tunnen oloni turvattomaksi ilman sairaalaa. Pelkään itseäni. Ulkoiset puitteet suljetulla ja hoitajat tuovat mulle turvaa. Yksi ihminen sanoi eilen, että mun pitäisi luottaa ja turvata itseeni enemmän. Olla laittamatta itseäni toisten ihmisten varaan... Mutta en luota itseeni.

soroppi kirjoitti 15.8.2017 21:16

Ikävää ettei hoitaja malttanut kuunnella. Onko sulla ollut viime aikoina sellainen olo että haluaisit puhua?

Jotenkin pysäyttävä kysymys, Soroppi...

Kyllä mä haluaisin puhua. Puhua pahaa oloa ulos, jotta pääsisin siitä jotenkin irti tai ymmärtäisin itseäni. Puhua sisäistä tuskaa ulos.

Haluaisin puhua itsetuhoisuudestani. Siitä vaikeneminen ei mulla vie oloa pois, vaan teot jatkuvat. Ymmärrän, että vaikenemisella yritetään sammuttaa esim. viiltely, mutta ei se mulla niin toimi.

Mulla ei ole nyt mitään paikkaa, jossa voisin puhua olostani. Päivystys voi sitten olla se paikka. Seuraavaan intervalliiin on aikaa, ja silloinkin edessä voi olla vaikeneminen.

---

Olen saanut järjesteltyä olohuonetta. Ei se vielä ole kunnossa, mutta sinne päin.

Ahdistaa...