Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.05.2017 klo 08:48

Talouden hallinta on mulle tosi vaikeaa. Nytkin olen jo käyttänyt melkein koko kuun rahat. Ruokajono kutsuu...😀 Tyttö tulee äitienpäiväksi; silloin joudun jotain hankkimaan, mutta muuten aion selvitä maidon ja kahvin ostamisella. Tyhjennän pakastinta ruoista...

Huomenna ostan vielä yhden ompelun apuvälineen, mutta sitten on loppukuun käsityöostokset pannassa. Ei mitään enempää. Mulla on sen verran keskeneräisiä ja aloittamattomia töitä, että saavat riittää. Ja ensi kuussa ei ole niin tarvetta ostoksiin, kun on muutakin ohjelmaa.

Nyt jännään saanko sossusta yhtään rahaa takaisin viime kuun menoista. Päätöksen pitäisi kai tulla tällä viikolla. Vähän pelottaakin. 🤔

Tämän aamun juoksen pyykkituvalla. On siinä yksi etu omaan koneeseen verrattuna. Alhaalta löytyy kuivausrumpu. Sitä mulla itselläni ei ole. Eikä varmaan tulisi talon rumpua käytettyä, jos oma pesukone olisi. Nyt saan kaiken kuivana tänne ylös. Se on kätevää!

Olen vähentänyt rauhoitavien käyttöä. Otan vain tarpeen mukaan. Mutta kyllä mä edelleen joudun yhden tarvittavan rauhoittavien erän ottamaan usein illasta. Eilen ajattelin, etten sitä tarvitsisi, päivä oli mennyt niin hyvin eikä alkuillasta ahdistanut, mutta sitten Suomen peliä katsoessa alkoi ahdistaat. Otin ensin vain toista lajia, mutta ahdistus siitä paheni kuitenkin, niin otin lopulta koko erän. Mutta on tuo lääkkeiden käyttö tosiaan vähentynyt. Olen siitä tyytyväinen.☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.05.2017 klo 13:02

mäki syö täällä pakastinta tyhjäksi, että saa lisää tehä sinne "tuoretta" ruokaa. Eilen tein broikkukeittoo ja sain kasvispussin tyhjäksi, niin että ke pääsen ostaa uuden pussin. To ajattelin soseista tehdä sosekeittoa, ostin kerman jo niihin. En yhtään tiä mitä soseita mulla tuolla on. Porkkanan värisiä pusseja on. Hommasin tai löysin nyt vasta pakastinkynän, joten en ole merkannukaan niitä.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.05.2017 klo 15:25

Mietin tänään kaupassa käymistä, kun olin käymässä muilla asioilla keskustassa, mutta päätin, etten osta mitään. Ostaisin vain ylimääräisiä, mihin ei nyt ole varaa... Kahvia ja suodatinpusseja on tosin ostettava huomenna.

Mua väsyttää. Voi olla, että otan päikkärit. Aamusta herättyä väsytti, muttei ollut aikaa nukkua. Päivällä ei väsyttänyt, mutta nyt kotona taas.

Arkkupakastin on täynnä.... jotain.😐 Luultavasti syötävää. Omenasosetta ja ruokia... Niillä voisi melkein elää jonkin aikaa. Saisinkohan itsestäni niin paljon irti, että söisin ensi sijaisesti valmista ruokaa??? Säästyisi jokunen euro. Vaihteluakin varmaan olisi, kun ei ottaisi useampaa purkkia samaa ruokaa sulamaan. Ne kun järjestäisi niin, että löytäisi, mitä kaipaa. Iso urakka mulle, mutta voisin sen tehdä... Ehkä saisin tytönkin syömään jotain.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.05.2017 klo 07:31

Pakkasessa oli yllättävän vähän ruokaa. Mutta sitäkin enemmän omenasosetta. Nyt aletaan syömään omena-mannapuuroa ja omena-riisipuuroa. Sain järjestettyä pakkaset. Nyt siellä on selkeä logiikka. Ruoat löytyy tietystä korista. Ruoan valmistus ainekset (esim tomaattisose ja pinaatti) yhdestä korista...

Nyt väsyttää. Mutta nukkumaan en mene, vaikka aikaa olisi. En tiedä, miksen.

Odotan kahta toimentulotuki päätöstä. Kelasta tiedän tulevan kielteisen, mutta se oli tehtävä, jotta voin hakea kunnalta ennaltaehkäiseväätukea. Kunnalta pitäisi tulla päätös viimekuun tuesta. Kun Kelan päätös tulee voin tehdä seuraavan hakemuksen. Se tietenkin riiippuu vähän siitä, minkälainen päätös kunnalta tulee huhtikuulta. Jännittää, pelottaa ja ahdistaa. Vaikka kyse ei ole suurista summista, ne merkitsisivät paljon nyt.

Tapasin eilen psyk.hoitajan. Mulle suunnitellaan lyhyt-psykoterapiaa. Saan siitä varmaan tietoa ensi viikolla. Eli että mitä mieltä lääkäri on. Ilmeisesti hoitaja arvioi, että mulla on tällä hetkellä resursseja käsitellä asioita. Se tuntuu hyvältä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.05.2017 klo 14:52

mulla on jääkaapissa omenahilloa, enkä uskalla sitä käyttää. Miettisin, jos vkl:na tekisi kääretortun ja laittaisi sitä siihen. Äiti syksyllä käski tehä ja sit ne kaikki 5 litraa jäi pyörii mun jääkaappiin. En ees tiä minkä makuisia ne on.
Pakastimesta on ruuat ns kyöty. Muutama makaronipussi jäljellä. Marjoja siellä on runsaasti mm. mustikkaa. Mun maha ei va tykkää mustikasta.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.05.2017 klo 19:53

Mulla on omenasosetta tehtynä useammasta ämpärillisestä omenoita. Tykkään, että on kesän antimia saatavilla talvella. Nyt alkaa tulla kiire syödä viimevuotiset pois. En laita sokeria omenoiden sekaan enkä viinimarjoihin. Niin säilyvät vain pakkasessa. Ostin pakkasenkin pari vuotta sitten, kun jääkaapin alapakastin ei riittänyt kesän säilömiseeen.

Tapasin tänään erään ihmisen, jonka kanssa olemme tavanneet noin puolitoista vuotta. Seuraava tapaaminen on viimeinen. En tuntenut päivällä surua. En edes ollut varma oliko tämänpäiväinen jo viimeinen kerta, mutta nyt suren tämän suhteen loppumista.😭 Tämä on kuitenkin merkinnyt niin paljon. Nyt ihan oikeasti tulee pari kyyneltä silmiin, enkä näe näppäimiä. Ja kun en kestä tunnetta joka herää, haluan viiltää. Viiltämällä saada tuskan - ja tunteen - pois.

Viilsin. Kädet vain tuntuvat kovin raskailta. Tuntuu, etten jaksaisin pitää käsiä näppäinten yläpuollella. Kaikki painuisivat alas.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.05.2017 klo 05:57

Luulen kirjoittaneeni jo viestin tähän, mutta on taas hävinnyt bittiavaruuteen...😟

Mun soseet on sokerittomia, eivät säily jääkaapissa. Pakkanen piti hankkia siihen tarkoitukseen. Onhan mulla jääkaapin alla pakastin, mutta se ei riittänyt.

Leikkasin juuri kankaat mekkoon. Teen sitä parin viikon päästä kurssilla. Laitan valmiiksi tukimateriaalit, kunhan varmistan ja mietin, kumpi puoli kankaasta on se oikeapuoli. Kiinnittyy tukikangas paremmin, kun saa silittämisen jälkeen liimautua rauhassa paikalleen kiinni.

Paino taas noussut.😝 Jotenkin saatava tuo nousu pysähtyään ja kääntymään toiseen suuntaan. - Tiedän, että se on mulle liki mahdotonta. Mutta jos saisin aloitettua liikkumisen, kun kevätkin kohta taas tulee, tämän talven keskelle.

Sain sen ompelun apuvälineen toimimaan. ☺️

Väsyttää, mutten aio enää mennä nukkuman. Ellei olo sitten vaikeudu enemmän.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.05.2017 klo 17:28

Sain apua eteisen järjestämisen aloittamiseen, ja nyt olen itse saanut sen liki kuntoon. Näyttää siistiltä. Kunhan vien roskiksen ulos, ja päätän, mitä teen ylijäävillle tavaroille. - Laitanko kiertoon vai roskikseen suoraan...?

Ehkä tämän asunnon, haluaisin sanoa "kodin", saan vielä järjestykseen. Josko opppisin sitten - joskus - pitämään järjestyksen myös yllä.

Kaikki muut huoneet odottavat järjestämistä enemmmän tai vähemmän. Enemmän enemmän.😀

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 10.05.2017 klo 19:37

Halaus, JP. ☺️❤️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.05.2017 klo 19:53

Tein sen, mitä ei pitänyt, paitsi ehkä sittenkin... Olen seuraillut yhdessä nettifirmassa olevaa kangasta, milloin saavat sitä lisää. Ja nyt sitä oli tullut. Oli pakko tilata.🤕 Mutta kun sain kiitoksena edellisestä tilauksesta ilmaisen toimituksen. Otin metrin kangasta. Siitä saa tunikan. Eikä kangas ollut metrihinnaltaan todellakaan kallis. Aivan ihana kangas!!

Tuntuu, että pitäisi saada joltakulta lupa ostaa kankaita.

Maksoin kankaan luottokortilla, mutta kuten olin päättänyt, en tee luotolle tässä kuussa laskua eli maksoin tililtäni luottokortillle rahat takaisin.

Aiemmin ahdisti vähän, mutta se meni ohi. Nyt ahdistaa enemmän.

Olin jo aiemmin päättänyt ostaa palan tuota kangasta, jos se tulee takaisin myyntiin toukokuun aikana, mille mulla oli tuo ilmainen toimitus. Sinänsä ihan odotettu ja toivottu ostos. Kuitenkin tunnnen syyllisyyttä. Mutta ketä kohtaan?😐

Tuntuu vähän siltä, etten hallitse itseäni. Mutta kun olin jo ennakkoon miettinyt asian näin. Silti tuo syyllisyyys...😑❓

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2017 klo 08:13

Kiitos, Soroppi!☺️❤️

Tein eilen sen kangastilauksen. En muistanut sitä että tunikassa pitäisi olla hihatkin. Nyt sitten odotan, että voisin selvittää asiaa, onko mun mahdollista tilata kangasta samaan palaan vähän lisää.

En tiedä, mitä veljelleni kuuluu. Hän lähti eilen vesille, eikä hänestä oltu kuultu illalla. En tiedä, mikä tilanne on nyt. Ehkä kuulen siitä piakkoin... Huolestuttaa ja vähän pelottaakin...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2017 klo 17:48

Veli ja kangastilaus voivat hyvin.

En ole tänään jaksanut/ehtinyt/viitsinyt ommella. Vähän olen katsellut kankaita. Olen hieman järjestellyt kotia. Ja aion järjestellä lisää. Haluan äitienpäiväkukan ja haluan sen keskelle olohuoneen pöytää. On siis saatava pöydän pinta näkyviin. Äitienpäiväkukka voi olla vaikka orvokki. Tai jotain...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 12.05.2017 klo 07:58

Tänään juostaaan taas pyykkituvalla ja pyöräillään ruokajonoon - tai kävellään, jos otan vetolaukun.

Eilan sain ahdistuskohtauksen. Mutta sain käytyä sitä ennen kangaskaupassa ilman kohtausta!🙂 Se ei ole siis vakio, että saisin sen joka kerta yksin käydessä. Olen tosi tyytyväinen. En tiedä, oliko sillä vaikutusta, että tiesin, etten ostaisi kangasta, vaan vähän muuta tarpeellista.

Mietin eilen tunteitani ja ajatuksiani. Olin ollut peloissani ja vihainen. Tunteet laimenivat ja selkiytyivät, ja samoin ajatukset, kun kävin läpi listaa asioista.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 12.05.2017 klo 19:38

Tyttö tuli. 🙂

Ruokajonosta sain aika kivasti kotiin tuotavaa. Mutta piti kaupassa kuitenkin käydä. Isot ostokset. Mutta ostin silti kukkia äitienpäiväksi pöydälle.🙂🌻

Mua masentaa. Haluan viillellä. Väsyttääkin.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 13.05.2017 klo 08:25

Tekisi jo mieli hankkia parvekkeelle kukat. Mutta en taida saada aikaiseksi tänään. Kaipaan siihen autokyytiä, eikä sitä ole luultavimmin tarjolla tämän viikonlopun aikana. Ostan kukat joko Tokmannilta tai Hongkongista. Molemmat tässä aika lähellä.

Eilen tuli sosiaalitoimen päätös. Vähän ihmelllinen! Ei taas kerran vastannut siihen, mitä hain. Eli valitus tehtävänä. Voisin tietysti olla sosiaalityöntekijääni yhteydesssä, ja kysyä, mitä tehdä. Onko asia selvitetävissä näin muuten vai vaatiiko oikaisuvaatimuksen. Tuntuu harmilliselta, kun asiat monimutkaistuvat.

Jääkaappi on täynnä ruokaa. Ruokajonosta ja kaupasta. Ja ruusut pöydällä ovat tosi kauniit. kaupassa ei tarvitse käydä useampaan päivään.

Tänään aion yrittää siivota kotona. Sillä aikaa, kun tyttö on kavereiden kanssa.

Odotan parvekekukkia, että pääsen sisustamaan parveketta. Mulla on liinat hyllyille ja pöydille. Ja kun saan kukat sinne ja maton lattialle, niin alkaa näyttää kivalta.☺️

Suunnnittelen kesän ohjelmaa. Muutama kurssi ja muita aktiviteetteja. Viljelypalstaa ei enää ole, luovuin siitä. Paniikit oli viime kesänä sen verran kovat. Eilen ruokajonossa alkoi ahdistaa. Otin siihen lääkettä. Ei mennyt kokonaan ohi, mutta pysyi siedettävänä. Mietin, mitä muut musta ajattelee, kiinnitänkö huomiota? Olin jonon nuorimpia. Ehti kahdessa tunnissa tulla tosi kylmä.

Illalla käyttäydyin tyhmästi. Siitä sitten rankaisin itseäni viiltämällä.