kiitos, Soroppi!

miljoona ideaa päässä. Halu olisi tehä sitä ja tätä ja tota. Pitäisikö aloittaa taas uusi kässäjuttu, jos puikot olisi tarpeeksi. Onneksi tänään on hiukan parempi, ainakin vielä istuu. Ei ole muurahaisia persuksissa.

Voimia sulle JP. Älä satuta itseäsi. ☺️❤️☺️

Mullakin oli miljoona ideaa. Nyt ne ovat poissa. Mikään ei huvita. Olen kai taas niin väsynyt.

Nukuin suunnilleen kellon ympäri. Nyt on taas parempi olo. En ole satuttanut itseäni, mikä positiivisena mainittakoon... 😉

Mietin, alkaisinko uuden käsityön... Se vaatisi miettimistä, ja olin ajatellut saada yhden työn valmiiksi ennen tuon uuden aloittamista, eikä keskeneräinen ole edistynyt lainkaan pariin viikkoon. 🙄 Pitää jatkaa miettimistä... Näin unta käsityötarvikkeista. Ne oli ihan pielessä. Niitä ei tartte tarkistaa, tiedän että ne on kunnossa, mutta miehelle piti soittaa, kun näin unta hänelle soittamisesta. En ollut soittanut...

Mieliala ei ole nyt paras mahdollinen. Masentaa selkeästi. Nyt nämä olot eivät rajoitu vain iltaan, ja väsymykseen. Ehkä siihen vaikuttaa epävarmuus, minkä toimentulotuen hakeminen aiheuttaa. Kun ei tiedä, saako rahaa, ja jos saa niin milloin ja minkä verran. Ja maksavatko laskun, jonka olen sinne toimittanut, ainakaaan ajallaan...😑❓ Kävin vilkaisemassa tilin, eikä sinne ole ainakaan vielä mitään ilmaantunut. En tiedä, pitäisikö käydä seurakunnan diakonin juttusilla, jos saisin rahaa viikonlopun ruokaan, kun tyttö tulee. Onkohan sosiaalöitoimella joku käsittelyaika hakemuksille?😐 Kelallahan se on 7 päivää. Kaipaisin jo päätöstä. On olleet käsittelyssä jo 12 päivää, tosin viikonloput on tuohon huomioitu.

Ystävä soitti. Ei mene hyvin hänelläkään...

Sain eilen kielteisen päätöksen yhdestä valitusasiasta. Mietin, jatkanko prosessia. Ei ole niin isosta rahasummasta kyse. Mutta päätös on tehty väärällä perustelulla. Siksi se harmittaa.

Ompelin eilen itselleni legginsit ja viimeistelin ne nyt aamusta. Nopea malli. Voisin tehdä useammatkin, kunhan vain kangasta hankkisin...

Nyt aamusta on mieliala ihan hyvä. Vaikka olin herätessä hirveän väsynyt. Nyt olen piristynyt. Lähden kohta yhdelle kurssille. Aina pelkään ahdistusta. Otan ennen lähtöä aamun ensimmäiset tarvittavat, ja toivon niiden pitävän ahdistuksen poissa. Onhan mulla tietty mukana lääkettä, mutta otan vasta sitten jos tarvitsen. Ennakoin vain tuolla ekalla satsilla. Tuleekohan koskaan tilannetta, että uskaltaisin lähteä liikkeeelle ilman ennakoivaa lääkitystä?😐

Olen tehnyt ja tekemässä lisää rekvisiittaa parvekkeelle kukkien lisäksi. Ompelen niitä kankaasta. Mallit on Tilda-kirjoista. Odotan kesää.

Ainakaan vielä tämä kevät ei tunnu pahalta. Toisaalta, eihän mikään vielä edes vieheriöi.

Toivon, etä tämä päivä menee hyvin tai kohtalaisen hyvin. Tänään on mukavia asioita tiedossa...

Aamusta taas menoa. Olen tyytyväinen, että heräsin ajoissa ilman kelloa. Nyt on ihan hyvä olla... Ja mielialakin ihan ok. Eilinenkin meni ihan mukavasti. Tein käsitöitä paljon. En nyt ihan koko aikaa, mutta paljon. Tänänkin ehdin vähän tuohon puuhaan.

Enpä sitten ehtinyt juuri lainkaan käsitöihin. Koko päivä ohjelmaa tai muuta tekemistä.

Mulla on parvekkeella narsisseja. Ensi yöksi on luvattu melko kovaa pakkasta, 7 asteesta taisi olla puhe. Vaikka mulla on parvekelasit, jätän parvekkeeen oven raolleen yöksi, etteivät kukat palellu.

Istutin siemeniä taimiruukkuihin. 48 ruukkua. Mahtui juuri keittiön ikkunalaudalle. Vaikka aioin ja varman aionkin ostaa suurimman osan kukista valmiina myöhemmin, en osaa olla ilman omia taimia. Sittenhän sen näkee, tuleeko mistään mitään.

Pesin tänän pyykkiä ja olin sormet mullassa. Kädet on ihan haavoilla kuivuudesta ja ärsytyksestä. Pitää kohta rasvata kunnolla ja yöksi kanssa.

Tänään oli hyvä keskustelu hoitajan kanssa. Ahdistuksessa pelkään eniten sitä, että hajoan, menen psykoosiin. En tiedä olleeni koskaan psykoosissa, mutta jotenkin mulla on olo, että tiedän, mitä se on. Ehkä se kuitenkin on ollut mulle joskus totta... Ja hajoaminen merkitsee mulle samaa kuin kuolema. - "Minua" ei enää ole.

Ahdistuksen suhteen tämä on ollut helpompi päivä. Eilen oli ihana olla kurssilla, oli niin hyvä olo. Ja tämäkin päivä on ollut hyvä (vaikka en ole ehtinyt tehdä käsitöitä). Vaikka on ilta, en ole kovinkaan masentunut ja itsetuhoinen. Hyvää kai sekin...?

Huomenna on kalenterissa paljon tyhjää. Saan tehdä paljon käsitöitä! Kiva!🙂

äiti kasvattaa jotain niiden kotona, mä noita mansikoita. Ne ei ole yhtään vahvistunut eikä kasvanut. En ota vielä kelmua pois. Tekis niin mieli ostaa lisää siemeniä, mut ei ole rahaa. Kumminkin noi menee lopuksi mökille kasvamaan maahan.

Mua pelottaa että menetän näköni. Muutenkin pää on ihan ihmeellinen. En voi yhtään pistää päätä alaspäin, sitten alkaa tulee tunne että taju lähtee. Pelottaa... yritän äitiltä kysyy, pitäisikö varata näön tarkastukseen aika. Pelottaa sekin. En halua kuulla että on jotain ongelmia. En haluaisi lisää ongelmia.

Kokeilin tänään parvekeneulontaa, mut oli turhan kylmä täällä ylhäällä vielä. Tulin sisälle.

saloka kirjoitti 30.3.2017 12:36

äiti kasvattaa jotain niiden kotona, mä noita mansikoita. Ne ei ole yhtään vahvistunut eikä kasvanut. En ota vielä kelmua pois. Tekis niin mieli ostaa lisää siemeniä, mut ei ole rahaa. Kumminkin noi menee lopuksi mökille kasvamaan maahan.

Mua pelottaa että menetän näköni. Muutenkin pää on ihan ihmeellinen. En voi yhtään pistää päätä alaspäin, sitten alkaa tulee tunne että taju lähtee. Pelottaa... yritän äitiltä kysyy, pitäisikö varata näön tarkastukseen aika. Pelottaa sekin. En halua kuulla että on jotain ongelmia. En haluaisi lisää ongelmia.

Kokeilin tänään parvekeneulontaa, mut oli turhan kylmä täällä ylhäällä vielä. Tulin sisälle.

Hei, Saloka!😍!

Ihan perussiemenet maksaa useinmiten 5 pussia kahdella eurolla. Sellaisia itse ostin.

En usko, että olet näköä menettämssä. Olen huomannut, että jotkut lääkkeet vaikuttavat näköön. Voisiko siitä olla kysymys? Olen tällä hetkellä niin stressaantunut, että varmaan huomioit kaiken vähänkin poikkeavan, ja huolestut siitä. Se on ihan normaalia...

En meinannut illalla nukahtaa, mikä oli poikkeukselista. Johtui ehkä siitä, etten ollut eilen ottanut kaikkia tarvitavia. Kun en ollut tarvinnut. Illalla siten otin, vaikkei tarvetta olisi silloinkaan ollut - ihan vieroitusoireita välttääkseni. Otin sitten lopulta unilääkettäkin. Aamusta olin niin väsynyt, etten meinannut jaksaa nousta ylös. Oli noustava, kun aamusta on taas menoa... Eli siis heräsin ilman kelloa (kello oli soinut ja olin sen sammuttanut) vähän ennen seitsemää, mikä riiittänee tälle aamulle...

Olen vähentänyt rauhoittavien käyttöä. En tarvitse niitä juurikaan tarvittavina. Listalla menee kuitenkin jonkin verran. En ole luopunut kaikista tarvitttavista, vaikka en niitä tarvitsisi joku päivä lainkaan, jotta en saisi pahoja vieroitusoireita. Tällä käytöllä niitä ei ole tullut. Ehkä osan vähennys johtuu siitä viikolla olleesta keskustelutsat hoitajan kanssa. Että mitä loppujen lopuksi pelkään ahdistuksessa.

Tyttö on mun luona ja nukkuu. 🙂

Tyttö lähti. Mulla on ihan karmea olo- Itken. Haluaisin tosi kovasti satuttaa itseäni- Se helpottaisi oloa. Tää reaktio on kohtuuton, mutta haluaisin tappaa itseni- Tunnen kai itseni hylätyksi, ja sitä en kestä. Ei mua ole hylätty, mutta tekee niin kipeää.

Mä en ainakaan ole hylännyt sinua.

Mulla on samoja fiiliksiä aina kun tyttö on poissa. Tuomitsen itteäni aina ja satutan oksentamalla.

saloka kirjoitti 2.4.2017 19:20

Mä en ainakaan ole hylännyt sinua.

Mulla on samoja fiiliksiä aina kun tyttö on poissa. Tuomitsen itteäni aina ja satutan oksentamalla.

Kiitos, Saloka!☺️❤️☺️ En satuttanut itseäni, vaikka teki mieli kovasti. Ajattelin, ettei se olisi olllut oikein tyttöä kohtaan. Tunsin psyykkistä kipua hänen vuokseen, ja koin tekeväni pahaa hänen vuokseen... En tiedä, onko ajatuksessani mitään järkeä.

Illan mittaan rauhoituin. Mutta vieläkin voisin itkeä...

Mistä sinä tuomitset itseäsi?

Illalla oli stressaava tilenne, ja mulla meni kaikki päivän tarvittavat sitten siihen. Koin, että olin arvosteltavana. Se tuntui tosi pahalta ja vaikealta. Juuri se mun pahin pelkoni, johon reagoin voimakkaasti. Pitänee tänään puhua asiasta tuon ihmisen kanssa.

Aamusta on ollut hankala nousta. Tämä on jo kolmas yritys, ja nyt ei ole enää varaa nukkua. Enkä taida sitä enää niin kauheasti tarvitakaan. Piakkoin tarvii lähteä kurssille.
Haukottelen tosin vielä. Edellinen yö jäi niin lyhyeksi, ettei tämä yö kokonaan korvannut sitä.

Ostin eilen materiaalit muutamaan käsityöprojektiin. Toivottavasti ehdin ne myös tekemään piakkoin...

Tälle päivällle luvattiiin aurinkoa. Vielä sitä ei näy, mutta iltapäivällä pitäisi paistaa. Odotan sitä!

JP, en mä tiedä miksi oikeastaan tuomitsen itteäni. Ehkä siitä että epäonnistuin. Etten jaksa olla tytön kanssa koko aikaa. Tai en tiä. Joka kerta kun hän menee mökille, se satuttaa mua henkisesti ja laittaa mut ihan lamaantuneeksi. En osaa täällä tehä muuta kun maata. Aika sekavaa tekstiä, sori.