Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
En tunne itseäni masentuneeksi tai alakuloiseksi (en viime talvenakaan kun olin pitkään sairaalassa), mutta alan olla itsetuhoinen ainakin ajatuksissani. Haluaisin vahingoittaa itseäni tai kuolla. En ole vielä tehnyt mitään. Ehken teekään. Mutta kyllä tilanne tervettä minuuden osaa huolestuttaa.
sanoin eilen hoitajalle suunnitelmia, millä voisin lähteä täältä pois. Ei hän siihen oikee mitään kantaa ottanut. Ei ees merkinny muistiin että olisin itsetuhoinen tai mulla on suunnitelmia niihin. Ne laittaa mun kaikki masentuneisuuden ym syyksi nyt tämän kaulan. Ok, kyl se masentaa ja olen epätoivoinen ja peloissaan, mut olin mä ennen tätäkin. Ihan ihme sakkia mua hoitaa.
TOivon sydämestäni, ettet tekisi itsellesi mitään. Olen mulle ainakin tärkeä ja luulen että aika monillekkin täällä. Ei se itsensä vahingoittaminen auta, se helpottaa hetkeksi. Mä yritän muistaa nämä sanat, mitä kirjoitin itteni kohdalla. Tiedän millaista se on, ku epätoivon siemen kytee. ☺️❤️
Saloka, kiitos, että jaksat tukea mua, vaikka oma tilanteesi on vaikea ja pelottava!😍 En ole ongelmakäyttäytynyt, vaikka mieli tekisi. Tapasin tänään lääkärin. Kerroin itsetuhoisuudestani ja ajatuksistani sen suhteen. Tunsin, että mut kohdattiin. Sanoin, että tällä hetkellä menisin päivystykseen ennen kuin tekisin mitään vakavampaa. Mut otettiin tosissaan, mitä ei tapahtunut sinun kohdallasi! Ei ole oikein!
Väsyttää. Menen nukkumaan...
Nukuin viime yönnä 14 tuntia. Siis ihan yhteen pötköön. En jaksanut enää illalla valvoo. Nyt yritän jotenkin aamua aloittaa.
ajatukset on vieläkin päällä. Mitä enemmän tiistai tulee sitä enemmän ajatukset pyörii. Haluaisin jo nyt tietää vastauksen. Onko mulla enää mitään mahdollisuutta. Mut joudun viimissiin päiviin asti kärsii.
Voi sua, Saloka!!😍 Voin varmaan liki tuntea tuskasi!
Onneksi sait nukutua toissa yönä! Miten viimeyö meni?
Mulla flunssa jatkuu. Voi kuulemma kestää useamman viikon. Pieniä mun murheet...
Tosin on isompaakin... Olen huolissani äitini voinnista. Tilanne on siellä aika pelottava.
En ole saanut ystävänpäivä-kortteja vieläkään valmiiksi. Ei etene. Mutta sain eilen ommeltua yhden projektin valmiiksi. Tai oikeammin osavalmiiksi. Tarvitsen sen loppuun saattamiseen kurssin opettajalta apua.
Aion saada pari projektia valmiiksi ennen kuin aloitan seuraavan. Keskeneräisiä vielä jää, mutta ne on hallittavissa...
Tänään pitäisi vielä käydä kaupassa, apteekisssa, kelassa ja kirjastossa. Uuvun jo ennakkoon... Ja kun aamusta on vielä kurssipäivä...
moi tä yö oli taas huonompi. olen nukkunut, mut pätkissä. Jotenkin tuntuu että toi alakerta käy edelleen potkii meidän ovee. Voiko tyttö potkasti niin kovin seinään unissaan? joku kaunis yö, mä meen kattoo. tosin sitä ei tapahu sillon ku tyttö on poissa.
päätä särkee heti herättyä. pakko jaksaa silti. soitin tytölle tk ajan taas. se potee päätä vieläkin. Onneks äiti ottaa vissiin pakolla tytön heille. siitä ei enää kysytä häneltä.
mut tämmöistä aamua täällä...
Mä olen hirvittävän väsynyt. En saa kuitenkaan nukuttua. Tuntuu, että haluaisin satuttaa itseäni, ongelmakäyttäytyä. Vielä en ole siinä pisteessä, että niin toimisin. Samaa taidan nyt valittaa liki joka päivä.
Juon aamukahveja.... useampi mukillinen jo mennyt...
Illalla leivoin sämpylöitä. Liian vähän vähän kaikkea: ei suolaa (unohdin), liian vähän jauhoja (vaikea leipoa), liian vähän aikaa uunissa (sisältä vähän turhan pehmeitä). Mutta silti ihan syötäviä. Käytän suolaa muutenkin niin vähän, etten sen puutetta edes huomaa...
Olen tehnyt vähän hiljaisia käsitöitä. Kello kun ei salli vielä muuta.
Saan yhden käsityön valmiiksi tänään. Siis: aion saada valmiiksi vielä tänään. Se on helpotus: jotain valmista. Toisen valmistuminen vaatisi vain kankkuja eli paikallaan istumista ja käsin ompelua. Kolmatta valmistelen. Neljäs ja viides ovat ikuisuusprojekteja, joita tehdään, kun sille päälle sattuu. Ja sitten se kuudes... En oikein jaksa tehdä sitä. Jääköön siis odottamaan. Mielessä on kaksi työtä, jotka haluaisin tehdä, mutta en aloita seuraavaksi kuin niistä toisen.
Masennnuksen, tai tällä hetkellä oikeastaan itsetuhoisuuden aste, vaihtelee. En siis ole edelleenkään tekemässä itselleni mitään! Mutta haluaisin. Ja samalla haluan tehdä asioita.
Tänään haluan tehdä käsitöitä, siivota, käydä kaupassa, apteekissa ja kirjastossa. Ensimmäistä lukuunottamatta kaikki ikäviä tai tylsiä töitä. Mutta nekin pitäisi saada tehtyä. Siiivoamisen voin vielä jättää huomiseen. Ja itse asiassa apteekin ja kirjaston maanantaille. Oksensin äsken vähän. ja toisenkin kerran... En tiedä, onko liikaa kahvia vai flussaa. Ei vielä vaikuta norolta. Yökin nykyään aika usein, ja nyt tuli vähän uloskin. 😝 Jos sitten edes kaupassa saisin käytyä...
Mulla viime yö ei ollut kovin hyvä. Oksentelen vähän tällä hetkellä, en ole varma sýystä. Nenä vuotaa, yskittää, yökin... Aloittelen käsitöitä... Voimia sinulle!☺️❤️☺️
Yön tiedot: nukuin huomattavan hyvin. Yhteensä liki 11 tuntia.
Sain soitettua lääkärilleni. Oli puhelinaika. Ja pyysin lisäämään lääkelistaan takaisin vatsan toimintalääkkeen. Mukava ja ystävällinen lääkäri! Tykkään!!!🙂
Siivosin eilen keittiötä. Tiskasin tiskitkin jopa kahdesti, ettei yöksi jäänyt kuin yskänlääkepullo likoamaan. Verhot vaihdoin. Päätin, että nyt alkaa kevät. Ei siellä ulkona nyt niin keväiseltä näytä, mutta menettelee.
Pesen nyt pyykkiä, sitten käyn kelassa. Jännittää ja ahdistaa vähän tuo Kelan käynti. Joudun asioineni menemään tiskille asti. Ja se stressaa. Otan ehkä tarvittavan rauhoittavan ennen liikkeelle lähtöä.
Kukkamultaa ja pari saviruukkua pitäisi hankkia. Vaihtaisin pariin kukkaan mullat. Tai ehkä melkein kaikkiin. En tiedä, kaipaavatko kaktukset mullanvaihtoa?😐 Mutta en siihen ainakaan nyt ryhdy, kun ovat mulla niin uusia, ja mullat lisäsin ruukuttaessani.
Yskä jatkuu ärsyttävänä. Yskiessä sattuu kylkiin. Lihakset kai kipeytyneet.
Myönteinen päätös Kelasta. Eihän se periaatteessa ole rahallisesti iso suoritus takaisin. Mutta maksusitoumus apteeekkiin on sitten se isompi juttu. Ja paremmat perusteet hakea harkinnanvaraista tukea. Kyllä kannatti...
Onnea päätöksestä. Mä en o toimeent. Tukee hakenut.
En osaa kirjoittaa muuta.
Ai nii, kaktuksille on omaa multaa.
Sähläsin aamulla puhelimen kanssa, mutta nyt se taas toimii...
Tein yhden reseptin uusimispyynnön ja toinen pitää soittaa toimiston auettua. Katsoin lääkkeet läpi, enkä huomannut siellä muuta uusittavaa.
Tuntuu, että psyykkinen vointini on nyt, tänä aamuna, aika hyvä. En mieti juurikaan itsetuhoisia tai ongelmakäyttäytymistä. En tosin tiedä, mitä odottaa tulevaisuudelta, mutta se ei ole täysin musta ja pimeä.
Selvittelen mahdollisuutta käydä ravitsemusterapeutilla, kun nyt olen luopunut myös kalan syönnistä. Mitä mun pitää ottaa huomioon? Miten saan kaikki tarvittavat ravintoaineet ja vitamiinit ym.? Maito ja kananmunat menevät ruokalistallani edelleen. Ja painonpudottamiseenkin tarvitsen apua.
Loppuviikosta käyn ostamassa parvekkeelle narsisseja ruukuissa. Laitan sinnekin kevättä. Keittiöön sain ommeltua liinan ruokapöydälle. Vihreää lisää!
Munki pitää uusia lääkkeitä, kiitti muistutuksesta. TÄnään hainkin yhden lääkkeen, mut pari lääkettä tarvii uusia.
Hei, Saloka!☺️❤️☺️ Mulla menee niin paljon eri lääkkeitä, että tuntuu, että saa koko ajan uusia jotain.
Olen tehnyt tänään käsitöitä aika paljon, mutta saanut aikaiseksi aika vähän.
Mua alkoi väsyttää. Juon teen ja otan lääkeet, ja menen nukkumaan. Huomiseen...