Olet huomannut ihan oikein. Tuntuu, että voinnissa on intervallien yhteydesä notkahdus alaspäin. Silti kaipaan niitä, ainakin jonkin verran.

Nyt olen hirveän väsynyt. Tuttu tulee käymään. Sitten menen päikkäreille. - Siis sitten kun hän lähtee...😉😴😴😴

Eilisen päikkäreistä lähtien olen nukkunut melkein koko ajan aina aamu-kuuteen. Välillä olin muutaman kerran hetken ylhäällä, mutta aina palasin takaisin sänkyyyn.

Kaupassa pitäisi lähteää käymään. Ja ehkä kirjastossa. En vain jaksaisi minnekään lähteä... Mutta... Mustaa kahvia en halua juoda enempää, kuin tämän aamun kupilliset. On ulkona vain niin hämärää.

Olen valvonut lliki 4 tuntia, ja haukottelen jo.

Suihkussa sain itseni käymäään. Se on iso saavutus tällä hetkellä.

Valkeneekohan tuolla ulkona laisinkaan?!

Mun on nälkä. Aion nyt aloittaa Nutrilett-kuurin. Meinaan syödä kuitenkin enemmän kuin, mitä ohjeen mukaan syötäisiin. Pelkään, että masennun siitä lisää, jos olen liian tiukalla dietillä.

Onko muille tullut vuodenvaihten jälkeen aietta elämäntapa-remontiin? Haluaisin laihtua, mutta vaakaan en nyt uskalla mennä. Eli en tiedä, mistä painosta nyt lähden liikkeelle. Ja liikkua yritän. Ainakin aie on hyvä...

Hei JP.
Vieläkö harrastat käsitöitä, vaikka joulu on mennyt ohitse?

Hei, Jaana6!😍

Kyllä harrastan käsitöitä. Ja niin paljon, etten ole muistanut/jaksanut/ehtinyt päivittää viestejäni tänne. Viikonloppu oli aika rankka. Ja tänään olen asioinut Kelan ja sossun suuntaan. Tuntuu, etten jaksa...

Äiti on joutunut sairaalaan, ja minä kuulostelen tarvitseeko lähteä häntä tapaamaan sairasvuoteelle. En tiedä, kuinka vakava tilanne nyt juuri on.

Toivon pääseväni pian nukkumaan. Eihän se ole kiinni kuin siitä, milloin menen sänkyyn.... Väsyttää jo aika paljon.

Hyvää viikon jatkoa teille kaikille! Voimia ihan jokaiselle.

Hei pitkästä aikaa Jardin Prive ja Jaana! ☺️❤️
Olen ollut pitkään katkolla (täältä) koska elämässäni on tapahtunut paljon muutoksia lyhyessä ajassa. Ei ole pääkoppa meinannut pysyä mukana. Onneksi muutokset ovat olleet suurimmaksi osaksi positiivisia.

Mukava huomata että olette vielä täällä tukinetissä 🙂

Viveeka, kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa...😍 Muutokset vievät voimia, mutta onneksi sinulla niistä suurin osa on ollut positiivisia!

Olin tänään taas kurssilla. Tämä ei ollut niin rankkaa kuin viiimeviikkoinen. Väsynyt kuitenkin olen. Viikonloppu oli niin rankka, että unohdin eilen yhden tärkeän asian. Hoidin sen nyt sitten tänään, kun mieleen tuli. Onneksi siitä ei ollut suuurempaa haittaa.

Yritän vielä jaksaa iltatiskin. Tuntuu silloin siltä, että on tehnyt sen, mitä päivässä pitää tehdä. Menenkin tiskaamaan nyt... Ja varmaan aika pian nukkuman.

Nyt on pyykkipäivä. Ravaan pyykkituvalla, kun koneita on kaikkiaan kolme (yksi kuivausrumpu) ja kuivaushuone. Aion pedata sänkyyn puhtaaat lakanat.

Kangaskauppaan ajattelin vielä tänään mennä.

En ole ongelmakäyttäytynyt tekoihin asti useampan kuukauteen. Halua toisinaan on ollut. Saan tällä hetkellä selviämiseeni enemmän tukea kuin aiemmin. Se tuntuu toimivan.

Talouden kanssa on hankalaa. Rahat alkaa olla loppu, ja ollaan vasta puolessa kuussa. On ollut sairaalalaskua ja luottokortin maksamista, mitä ei homioida tämän kuun tukiin. Haluaisin tehdä tilauksen käsityötarvikkeista, mutta sitten olisi rahat jo ihan loppu. Pitää yrittäää keksiä jotain muuta...

Soitin äidille sairaalaan. Parin minuutin puhelu. Äiti ei jaksanut pitempään puhua.

Vähän ahdistunut olo. Nyt haluaisin satuttaa itseäni! Tosi kovasti. Tällaiseta ei ole ollut vähän pitempään aikaan... Olen kai niin huolissani asioista...

Kivaa ettet ole satuttanut itteäsi. Mulle tulee 18 pvä kun en ole oksentanut (jollei sitä yhtä retkahdusta lasketa). Tiedän tunteen, kun koko ajan tekee mieli ja koko ajan se on mielessä. Mä taistelen sitä vastaan koko ajan. Milloin olen jo ajatuksissani tekemässä pahaa ja milloin en. Taistelua tämä elämä on.

Harmi että sun rahat loppuu. Eikö sossu/kela (mikä lie nykyään) huomioi enää sairaalalaskuja toimeentulotukiin? Meilläkin on rahat aika tiukalla. Saa koko ajan laskee mitä ostaa ja koska menee sinne kauppaan ja mitä sieltä ostaa. Pakastimesta sitten yrittää loihtii jotain syötäää. JOskus sitten herkutellaan, ni ku eilen euron kanankoivilla. Ei siinä paljoo ollu syötävää, mut tuli semmoinen voittaja fiilis.

Hei. Älä rupee ongelmakäyttäytyyn vaikka tekis mieli. Otapa vaan selvää oikeuksistasi saada
tukea ihan laillisesti. Sääli että kaikki sattuu samaan aikaan menemään huonosti.

Minä olin päikkäreillä ja nyt laitan itselleni ruokaa. Olen lykännyt imuroimistä koska pitäisi
ensin tyhjentää säiliö ja roskikseni on täysi. Ei muutakuin parempaa jatkoa.😍

Kiitos, Saloka ja Jaana6, viesteistänne ja kannustuksesta!☺️❤️☺️

Mulla on nyt kuplivan iloinen olo. Oli tytön kanssa tosi hyvä puhelu. Teki mielen niin iloiseksi. Tekee melkein mieli itkeä ilosta!

Huomenna on taas jännä paikka. Menen tilanteeseen, kurssille, joka on vasta alkanut, mutta muut on vanhoja ja tuntevat toisensa. Ja juuri sellainen tilanne, jossa saan paniikkikohtauksia. Ja viime kerralla kärsin sellaisesta koko tilanteen ajan. Toivon, että huominen olisi edes vähän helpompi. Mutta paikalle menen. En luovuta! - vielä.

Kurssi meni hyvin. En panikoinut. Vasta loppupuolella alkoi ahdistaa, ja senkin kestin lääkkeillä. Sain ilmeisesti tänään otettua lääkkeet optimaalisesti.

Olen vähän ommellut illasta. Enää en voi, kun naapurit hermostuu. Ja onhan tuo kello jo aika paljon. Vähän jos vielä valmistelisin huomisia ompeluja...

JP

Näin, kun voi paremmin, tuntuu hankalalta ymmärtää sitä itsetuhoisuuden voimaa, kun masentaa paljon! Sitä suunnatonta halua kuolla!

Mietin sitä, onko pahimmilla hetkillä kanhdollista muistaa ja uskoa, että perempi hetki todennnäköisesti tullee?! Vai tuntuvatko nämä hetket silloin niin lyhyiltä, ettei niissä ole tavoitetta päästää masennuksesta irti? Miten voisi saada itsensä vakuutetuksi siitä, että parempi on mahdollista ja ihan hyvää elämää. Vaikka ei koskaan tiedä, kauanko hyvä kestää, on se silti tavoiteltavaa!

Yritetään jaksaa paremman toivossa... Tosin pahimpina hetkinä minulla ei ollut edes toivoa lainkaan.

Ilmoitauduin parille Työväenopiston kurssille. Tuntuu, että jaksan. Ja ainahan ne saa peruttua, jos vointi huononee...

Kaunis päivä taas.

Ajattelin käydä käsitöiden pariin. Nyt kun ei ole enää hiljaisuutta talossa ja naapurit saavat luvan herätä, jos vielä nukkuvat ja ompelukoneen ääni kuuluu heille asti...

Tunnen itseni iloiseksi. Outo fiilis! Mutta hymyilen tässä koneella. Olen tyytyväinen elämääni. On niin paljon hyvää ja mukavia suunnitelmia. Paljon tekemistä, mikä ei kuitenkaan juurikaan ahdista. Olisi mukava olla nopeampi tekemään. Ja saamaan valmiiksi. Aloittamisen osaan. 😋

Mukavaa päivää teille jokaiselle!🌻🙂🌻

Moikka Jardin Prive!

Kävin pitkästä aikaa lukemassa kuulumisiasi ja hämmästyin aivan. Mitä on tapahtunut?!!

Ihanaa, että sulla on noin hyvä fiilis! Kerrassaan mahtavaa! Onnea myös ompeluksiin!🌻🙂🌻

mukavaa oli lukea että sulla on hiukan kivampi olo. lähettäisitkö sä sen kärpäsen tännekkin? Huomenna tarvis meinaan joku ihme kärpänen. Koko päivä tytön hoitoja kaupungin toiselta laidalta toiseen. Isoja päätöksiä ja puhumista. Plääh.

Mä sain eilen kaikesta kivusta huolimatta lapaset valmiiksi. Tein Aili-lapaset to-la välillä. ne on kauniit ja tulee mamma mieleen. Hän teki sellaiset lapaset. Eilen sit löysin sukkatekeleen ja tänään tein sen valmiiksi, päätin va kerroksen ja niin siitä tuli mulle kotisukat. Nyt pitäisi löytää virkkuukoukku ja päätellä noi. Sit puolittaa toi yks lanka ja aloittaa uusia lapasia. EIhän mun kädet oo yhtään kipeen, pakko silti on vaan tehä. En uskalla mennä ees lääkärille näyttää tota rannetta, ku siinä on vanhoja viiltelyjälkiä. Pakko kärsiä ja keksiä ite keino.

Iloisia ja mukavia hetkiä ja voimia tulevaan viikkoon...