Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Mihin kummaan olit menossa aamulla kuin noin aikaisin suihkuun olit menossa?
Jaaana6, hyvä kysymys ja yksinkertainen vastaus: "En mihinkään." Mä herään vain toisinaan niin aikaisin, että tulee "suihkuolo" jo aikaisemminen. Saa hiukset sitten kokonaaan kuiviksi ennen kuin lähtee minnekään... (esim viemään roskista...😋)
Aamut on hyvää aikaa tehdä jotain omaa. Ja musta suihkuun meneminen on jotain omaa... Enkä usko naapureiden hermostuvan suihkusta... (Mielessähän sekin on käynyt, mutta ei ole tullut vihaista lappua ilmoitustaululle tai postiluukusta. Ei ilmeisesti kuulu sen pahemmin muualle, ja luulen, että muidenkin asuntojen pohjapiirustus on sellainen, että WC:t on samoilla kohdilla eikä esim makuuhuone ole suihkun vieressä... Hirveä selitys, mutta olen siis miettinyt asiaa...😀)
Tänään heräsin ekan kerran puoli kolmen aikoihin, mutta menin siitä aika pian nukkumaan takaisin. Ja heräsin ja nousin nyt kuuden aikoihin.
Näin unta, että olin sairaalassa, ja lääkäri kotiutti mut aiemmin kuin oli sovittu. Jäänyt näköjään mieleeen tuo tämän kertainen uloskirjoitus. Se oli todellisuudessa jo toinen uloskirjoituksen "ennakointi". Edellinen oli pääsiäisen aikoihin. Unessa "tiesin", että tämä oli toinen kerta. Jotenkin se liittyi siihen, että olin ollut jo niin paljon sairaalassa. Ehkä se kertoi todellisuuudesta. Olen ollut niin paljon sairaalassa, että mulle tarjottiin intervelleja, mutta niistä joutuu aina pois. Tosin niissä aikataulun pitäisi päteä toisin kuin unessa. Jotain tuollaista tuli mieleen.
Eilen tein tilauksen käsityötarvikkeista. Ajattelin, että voin sen tehdä, mutta viivytin tilausksen lähettämistä siihen asti, että mies heräsi. Ja sain jonkinlaisen "luvan" tehdä tilaus.
Sain eilen tehtyä vähän ompelutöitä, tuli parempi mieli.
On taas niin monta projektia kesken. En ole ihminen, joka pystyisi tekemään yhden työn kerrallaan. Ja sitten stressaa. Sama on siivoamisessa. Ja varmaan myös kirjojen lukemisessa. Taitaa olla mulle ominaista tuollainen päällekkäisyys. Onko se hyvä vai paha? Vai voiko sitä edes määrittää noilla ääripäillä?😐
Hei kaikki!
En olekaan muutamaan päivään käynyt täällä, lapset ovat sairastelleet ja itsekin siinä sivussa 😝
JP, oletko nyt siis kotona ja menet intervallijaksolle osastolle? Onko se ja lääkitys tällä hetkellä toimiva sinulle? Tarkoitan siis, tunnetko että pärjäät noilla avuilla?
Minulla ahdistus puskee päälle aika ajoin. Saman junnaus tympii ja tuntuu että haluan haastaa riitaa mieheni kanssa (toisin sanoen puran pahaa oloani). Sain kuitenkin muutaman työvuoron yllättäen sinne samaan paikkaan jossa kävin aiemmin syksyllä parin päivän tuurauskeikan heittämässä. Joten yritän asennoitua positiiviseen moodiin että onpahan edes jotain, muutoin työrintamalla on erittäin hiljaista! 🙄
Hei, Viveeka!😍 Olet ymmärtänyt ihan oikein, olen kotona ja menen intervallille sairaalaan... Lääkitys on nyt sen verran kohdallaan, että saan nukuttua. Masennus on vähentynyt hoidoilla.
Harmi, kun sun on niin paha olla, että olet miehelle ärtynyt. Kunpa sinun olisi parempi olla!
Tämä yö meni aika hyvin.
Nyt kuitenkin ahdistaa. En haluaisi ottaa vielä lääkettä, mutta jos tämä jatkuu, on pakko. Sain eilen ommeltua vähän. Se ei tuntunut silloin miltään, mutta nyt pystyn toteamaan, että sain jotain kuitenkin aikaiseksi. Olin illalla väsynyt, ahdistunut ja vihainen itselleni. Nyt siihen verrattuna voin hyvin.
JP! Todella mukava kuulla että lääkitys ja hoidot ovat auttaneet sinua edes jonkin verran! ☺️❤️ Jospa se antaisi hieman valoa elämääsi ja masennus olisi helpottanut vaikka vain vähän, mutta että olet saanut nukuttuakin, auttaa jo paljon.
Eilinen päivä meni miehen kanssa asioita setviessä. Minä haluan puhua ja puhua, mieskin puhuu mutta sitten haluaakin sovitella (unohtaa riidat) kun minä vielä haluaisin jatkaa juurta jaksain. Meillä ei ole mitään kriisiä tai mene muutoin huonosti, se olen minä joka lietsoo pahaa oloa. Johtuu täysin omasta henkisestä pahasta olosta. Kunpa voisi elää edes hetken kevyenä kaikista huolista ☹️ Odotan jo tämän vuoden loppumista niin pääsisin jo seuraavaan. Jos tässä päivässä on jotain positiivista niin se, että sain vihdoin, kolmen kuukauden karenssin jälkeen työttömyyspäivärahat. Hah, tuntuupa olo taas rikkaalta! 😀
Onnittelut, Viveeka, päivärahasta!🙂🎂 Tilipäivä on aina mukava. Varsinkin jos laskujen jälkeen jää jotain jäljelle...
Olen hirvittävän väsynyt. Yritin mennä päiväunille, mutta en saanut unta. Menen siis luultavasti aikaisin nukkumaan, ja jätän yhden iltamenon väliin. En vain jaksa. Itkettää melkein. En tiedä, pitäisikö mun mennä päivystykseen itsetuhoisuuden vuoksi, mutta en kyllä jaksa lähteä minnnekään.
Tekee niin hemmetisti mieli ongelmakäyttäytyä!☹️
Hei JP
Yritä olla ongelmakäyttäytymättä. Niin on parempi olla.
Olen ollut koko päivän mielenterveys kuntoutujien päivätoiminnassa. Ja nyt meinaan uppoutua kirjaston kirjaan, luen sen loppuun tänään ja haen kirjastosta toisen kirjan
huomenna.
Mulla puuttuu syy olla ongelmakäyttäytymättä. Nyt en vain tee sitä...
Hyvä niin JP.
Miten saat päivät kulumaan?
Hei, Jaana6😍
Mitenkö saan päivät kulumaan...?
Teen käsitöitä, käyn yhdellä kurssilla, yritän saada kotia järjestettyä... Istun netissä, tapaan tuttuja...
Syön lääkkeitä, saan paniikkikohtauksia, olen ahdistunut, mietin itsetuhoisia...
Jotain tällaista...
miten voit? miten jakselet? onko sulla päiväsuunnitelmaa?
Miten sinulla menee, JP? Oletko pystynyt olemaan ongelmakäyttäytymättä? Hienoa että olet jaksanut tehdä käsitöitä 🙂
Taas on aamu ja aamupäivä mennyt tekemättä juuri mitään. Siivosin eilen, joten tänään ei ole tarvetta tehdä mitään kotitöitä. Lapsille on eilistä ruokaa päivälliseksi, edes siihen ei tarvitse tuhlata aikaa 😀 Kävin äsken kolaamassa hieman pihaa (näitä omakotitalon pakollisia tehtäviä) ja putsasin auton lumesta. Tänään tosin ei ole menoja minnekään. Lenkillä en ole jaksanut käydä, tämä vetämätön oloni on kokonaisvaltaista 😝
Kahvinkeittoon siis. Harmaata päivänjatkoa! 😀
saloka kirjoitti 16.11.2016 10:6
miten voit? miten jakselet? onko sulla päiväsuunnitelmaa?
Kysyit varmaan eilisestä, mutta vastaan tästä päivästä...😉
Olen kotosalla. Olisi yhden ryhmän tapaaminen, mutten tiedä, jaksanko ja haluanko mennä. Sitten mulle tulee yksi tuttu käymään.
Suihkussa pitäisi käydä. En jaksaisi sitäkään.
Menin nukkumaan aikaisin. Ja nukuin mulle pitkään.
Voin paremmin kuin kuukausi sitten, mutta pelkään, että elleivät hoidot jatku pian, vointi huononee taas.... Lääkäristä ei kuulu mitään... Pelotaa ja ahdistaa. Vaikka en huonona ollessa haluakaan parantua, en nyt parempana halua voinnin huonontuvan...
Hei, Viveeka!😍
Olen ollut ongelmakäyttäytymättä. En vain tiedä, miksi...
Tykkään tehdä käsitöitä, mutta se stressaa, kun on monta työtä keskeneräisenä. Toisaalta on kiva kun voi valita, mitä tekee, mutta samalla se ahdistaa. Olisi kiva saada jotain valmiiksikin.
Mä olen näin talviaikaan tyytyväinen, etten asu omakotitalossa. Tuo pihan kunnosssapito ei tunnu kutsuvalta. Mutta toisaalta saisi ommella ja pestä pyykkiä, milloin tykkäisi. Puolensa asioilla on... !
Mulla on kahvimuki edessäni.
Mitä sulle kuuluu tänään?