Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Jardin Prive, kannustan sinua puhumaan edes jollekin ammattilaiselle tuntemuksistasi ja tuosta ongelmakäyttäytymisestä 🙂 Saisit purettua ajatuksia edes jotenkin!
Eilinen oli surkein päivä pitkään aikaan. Kaikki ajatukset pyöri päässä enkä oikein saanut yhdestäkään kiinni. Sekin ärsytti, etten saanut niistä kahdesta tekemästäni työpäivästä palkkaa molemmilta päiviltä tässä kuussa, vaan vain yhdestä. Toisen päivän palkan saan ensi kuussa, vaikka nimenomaan palkanlaskija soitti asiasta ja kysyi haluanko molemmilta päiviltä palkan samaan aikaan. No tyhjän olisi saanut pyytämättäkin. Olisin NIIN tarvinnut rahaa nyt laskuihin, koska karenssin takia päivärahat alkavat rullaamaan vasta ensi kuussa. Tämä on tätä minun tuuria...
Hei, ja kiitos teille kaikille kirjoittamisestanne!😍
Soroppi, kiitos myötätunnosta. Sekin helpottaa. Ei tunnu niin yksinäiseltä.
Jaana6, saitko loppujen lopuksi siivottua?
Valtakunta, käännä se fikkari tännepäin!😎
Viveeka, kävipä palkkojen kanssa harmillisesti! Olen puhunut ja kertonut tilanteeni hoitajalle. En tosin viimeisinpiä ongelmakäyttäytymisiäni, kun se kausi on vasta alkanut jälleen kerran. Siihen liittyen mulla on huomisaamusta tapaaminen kaupungissa. En usko kertomisen johtavan mihinkään.
Olen nyt väsynyt ja vielä äsken nälissäni. Olen silloin ärtynyt ja kiukkuinen. Haluaisin tehdä tänään vielä käsitöitä, mutta on piristyttävä sitä ennen. Verensokeri on saatava korkeammalle. Olen nyt aivan liian uupunut mihinkään - muuhun kuin kiukutteluun. Ja mies ei ole tehnyt mitään väärin...
---
Nyt alkaa helpottaa. Enää on pelkkä perusmasennnus.
Olen väsynyt tähän oloon. Itkisin, jos pystyisin.
Olen väsynyt vaikka viime yönä nukuin 11 tuntia. Eilen tähän aikaan jo nukuin. En kestä tätä väsymystä. Päivän jaksoin, mutta en enää. Haluan pois!
Minulla on menossa joku saamattomuus kausi, en viitsi tehdä mitään.
Toivottavasti tämä ei ole pysyvää.😋
Kävin tänään psyk.pol.lla sairaanhoitajan juttusilla, uudestaan ensi kuussa.
Kävin sitten kaupassa, ja kotiin tullessani joku soitti minulle, mutta en voi soittaa takaisin
puhelimellani koska se hukkaa numeron, joku säätö virhe. Se pitää varmaan säätää uudestaan. Perjantaina saan sen järjestykseen. Huomenna on päivätoimintaa taas,
meillä on siellä ollut viime aikona(kesästä lähtien) paljon ohjaaja muutoksia, kuin
kukaan ei tahdo jäädä pysyväksi ohjaajaksi, nyt se on taas välillä kiinni ohjaaja pulan
takia.
Joka tapauksessa olen ollut vähän huono aloittamaan siivoamisen, enkä ole saanut mitään aikaisiksi vielä, mutta kerkiäähän tuon vielä siivota. Hyvää jatkoa.
Mulla on ihan kauhea olo. Olen tänään puhunut hoitajalle itsetuhoisuudestani. Hän laittoi viestiä lääkärilleni. Odottelen, tapahtuuko mitään. En enää jaksa ja selviydy yksin. Haluan kuolla ja päästää irti. Koen tämän olon nyt ihan fyysisenä. Tuntuu, etten jaksa enää edes hengittää. Tätä olen kokenut joskus aikaisemminkin.
Jardin Prive kirjoitti 12.10.2016 14:2
Mulla on ihan kauhea olo. Olen tänään puhunut hoitajalle itsetuhoisuudestani. Hän laittoi viestiä lääkärilleni. Odottelen, tapahtuuko mitään. En enää jaksa ja selviydy yksin. Haluan kuolla ja päästää irti. Koen tämän olon nyt ihan fyysisenä. Tuntuu, etten jaksa enää edes hengittää. Tätä olen kokenut joskus aikaisemminkin.
Minulla on joskus ollut myös todellinen paha olo. Toivottavasti saat apua ajoissa, ja
selviydyt siitä voittajana. Siihen ei taida kotikonstit nyt purra. En ymmärrä sinua nyt
tämän enempää. Paranemisiin.
Odottelen sitä moniäänisten live-ryhmän alkua, jos saisin itseni ängettyä mukaan.
kiitos viesteistäsi.
Ollaan molemmat aika pohjalla. Ehkä meille olisi pieni preikki paikallaan. pääsetkö päikkyyn menee? vai oliko sun tyttö tällä vkl:na tulossa? Mä ootan huomenna, jos se lekuri soittaa. Varmaan lisää va lisää lääkkeitä ni että oon lääkepöllyssä, kun tyttö tulee. Onneksi saan nyt rauhassa nukkuu...
Voimia, ystävä. ☺️❤️☺️
Lääkäristä ei kuulunut mitään. Olin jo lähdössä päivystykseen, mutta sitten tuli tilanteeseen katko. En mennyt. Mietin kovasti, onko mun turvallista jäädä kotiin. Päätin, että menen nukkuman tosi aikaisin. Yölääkkeeet alkoi vaikuttaa seitsemän aikoihin ja heräsin yhden tienoilla. Jos mulla on jotain toivo tapaista, se on toive, että hoitajat voi auttaa mua. Jos jään nyt yksin, en tule selviytymään.
Samaa mieltä kanssasi JP, en usko että pääset yksin ylös tuosta olotilasta! ☹️ Toivottavasti saat jonkun ihmisen kiinni jolle voisit puhua! Miten sinun loppuyö meni?
Kovasti jaksamisia tähänkin päivään 🌻🙂🌻😍
täällä ootellaan kans lääkärin soittoo. Mikä siinä on, kun se on nii ahdistavaa.
Voimii taas...
Minunkin lääkärin pitäisi soittaa!
Olen ollut päivätoiminnassa koko päivän, sain täytekakkua ja kahvia.
Kävin kaupassa kotiintulomatkalla. Nyt vain odottelen iltaa ja katson TVstä Kettua.
Hei, teille kaikille!
Hakeuduin eilen päivystykseen. Ja pääsin ainakin päivystäjän puheen peerusteella viikoksi kriisihoitoon. Nyt se kuulostaa paljolta, mutta viikon kuluessa voi alkaa taas paniikki... Tää ratkaisu tuntuu tosi helpotttavalta nyt. Kitos kun olette tukeneet mua!
J.P.
kivaa (voiko noin sanoa) että pääsit hoitoon. Kumpa mäkin uskaltaisin ottaa sen askeleen. Olen koko ajan menenkö vai en.
Taas sen huomaa miten yksinäinen sitä oikeesti on.
Jos minulla ei olisi kissaa, tulisin varmaan hulluksi.
Toivottavasti ei kissani siihen kuole, niinkuin äitini teki.
Hei, Saloka! Olen helpottunut hoitoon pääsystä. Hoitoajasta mulla ei ole nyt mitään tietoa, maanantahin tai pitempään. Enkä tiedä hoidon paikastakaaan. Mutta olo on keskimäärin vähän rauhoittunut.