Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 26.09.2016 klo 07:55

Olen valvonut yhdestä alkaen. Kävin aiemmin jo suihkussa ja tein loppuyön käsitöitä. Hartiat jumivat.

Nyt tunnen itseni vähän alakuloiseksi, poikkeuksellisesti. Olen luultavasti väsynyt. En tunne itseäni erityisen uupuneeksi, mutta kyllä mun täytyy olla väsynyt. Ajatukset ei oikein kulje.

Käyttäjä viveeka kirjoittanut 26.09.2016 klo 11:41

Minulla taitaa olla juuri päinvastoin. Tunnistan tämän olon masennukseksi, ainakin alkavaksi sellaiseksii juuri oikeastaan jatkuvana pahana olona (joskus jopa fyysisenä), itkuisuutena, apatiana ja aloitekyvyttömyytenä. En saa iloa oikein mistään, suoritan näitä päiviä pois alta. Ajatukset junnaa samassa kohdassa, moitin itseäni ja haukun luuseriksi jolla elämä menee hukkaan.

En saa iloa edes tulevasta työhaastattelusta, sekin on jo tällä viikolla. Sekin on alkanut tympiä, en usko saavani paikkaa koska minulla ei ole alan koulutusta. Mitä teen edes sillä yhdellä joutavalla työpäivällä ilman työsopimusta. Mielummin olisin senkin ajan jossain muualla kuin näyttelemässä muka-sosiaalista, iloista ja normaalia ihmistä.

JP, mitä ruokaa teit kaalista? Jonkin aikaa sitten tein kaalilaatikkoa. En olekaan tehnyt sitä pariin vuotteen, lapset eivät tykkää. Tällä kertaa kaikki söivät hyvällä ruokahalulla, se olikin kuulemma hyvää. Muuten meillä ei kaalia syödäkään.

Tällä viikolla on paljon ohjelmaa, ahdistaa jo valmiiksi. Ylihuomenna on lapsen opettajan kanssa palaveri, joka syksyinen pakkopulla. Ärsyttää, kun mies ei mene ikinä tällaisiin juttuihin töiden takia. Aina se olen minä joka käyn vanhempainilloissa, joulujuhlissa, palavereissa ja keskusteluissa. En jaksa!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille kuitenkin 🌻🙂🌻

Käyttäjä Amassados kirjoittanut 26.09.2016 klo 14:39

viveeka kirjoitti 26.9.2016 11:41

Mitä teen edes sillä yhdellä joutavalla työpäivällä ilman työsopimusta. Mielummin olisin senkin ajan jossain muualla kuin näyttelemässä muka-sosiaalista, iloista ja normaalia ihmistä.

Viveeka, olethan tietoinen, että jos työnantaja kutsuu sinut töihin ilman työsopimusta, tämä tarkoittaa vakituista sopimusta. Määräaikainen työntekijä ei voi suunnitellusti olla työvuorossa päivääkään ilman työsopimusta! Pitäkää ihmiset puolenne näissä asioissa ja tietäkää oikeutenne!

Käyttäjä viveeka kirjoittanut 26.09.2016 klo 15:27

Tämä on askarruttanut itseänikin, että miten on...
Minulla on siis työhaastattelu ja palkallinen työvuoro, jolloin "voin tulla kokeilemaan työtä" yhtenä päivänä. Tämän lisäksi pomo kysyi vielä yhdestä työvuorosta, pääsenkö tuuraamaan toista henkilöä joka on siltä päivältä estynyt. Mistään sopimuksista tai palkasta emme ole keskustelleet, ohjeena vain tuoda verokortti ja tilinumero palkan maksua varten. Työpaikka on julkisella puolella, ei mikään pikkufirma. En kai kuitekaan voi olettaa että paikka on minun, koska se on ollut julkisessa haussa ja hakijoita on varmasti ollut muitakin. 😳

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 26.09.2016 klo 17:08

Onpas sinulla, Viveeka, mutkikasta tuon työasian kanssa!😐

Tein kaalilaatikkoa ja kaalikääryleitä. Ja molemmat on tosi hyviä. Kutsuin tutunkin syömään joku päivä. En tiennyt kypsän kaalin maistuvan tuolta.

Kirjauduin Fimelin ruokapäiväkirjaan. En tiedä, paljonko sitä käytän. Jotenkin paperille kirjaaminen ja itse laskeminen tuntuu helpommalta, mutta ehkä aina välillä tulee sitäkin vilkaistua. Saa ainakin suoraan proteiinit ja rasvat ja vitamiinit, kuidut...

Mulla on oikeastaan liki kaikki masennuksen oireet. Mutta mielialaa en tunne alhaiseksi. Tämän päivän tapamisessa mulle sanottiin, etten vaikuta masentuneelta. Se tuntui jotenkin pahalta. Onhan mun toimintakyky ollut pari päivää huomattavan hyvä, mutta masentuneeksi koen itseni. Ihankuin sanomaani ei otettaisi todesta. Sitä se ehkä oli. ja on... Torstaina on masennuksen hoidon arviokäynti. Jännään sitä jonkin verran. Minkälaiseksi mun masennus siellä määritetään?😑❓

Ahdistaa. Mulla menee Levozinia ahdistukseen; Temestaa pyrin välttämään tarvittavana lääkkeenä. Otin äsken muutaman tabletin. Ehkä tässä on mukana väsymystäkin.

Käyttäjä jaana6 kirjoittanut 26.09.2016 klo 18:29

Hei, kävin tänään moniäänisten vertaistuki ryhmässä espoon keskustassa, ja olin ainut ohjaajan lisäksi, viime kerralla oli kuulemani mukaan samanlainen menestys tai menetys.
Ohjaaja oli mukava pojan kloppi, joka oli alkanut itse kuulla ääniä hiljattain. Siinä me vaihdoimme kuulumisia kuin kaksi taistelu kukkoa.
Suosittelen se on mukavaa vaihtelua arjen harmauteen, ja ohjaaja on ihan söötti.😍
Bussi matkat vain eivät olleet oikein onnistuakseen ja jouduin kävelemään paljon, joka on
ihan virkistävä kokemus, useimmiten. Tänään vain hain postista paketin ja kävin kaupassa,
ennenkuin tuli takaisin kotiin, oisipa tullut bussi, mutta ei, kävellä piti.
Naapurini oli käynyt Hong Kongissa ja saanut ilmaisnäyte pussin kissan herkkuja ja tarjosi sen minulle kuin minulla on kissa, ja hänen kissansa eivät niistä välitä. Ja tänään on kissani
herkutellut. 🤨

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.09.2016 klo 05:18

Tunnen itseni tyhmäksi. Tajusin vasta nyt aamusta, että tunteettomuuteni voi johtua lääkkeistä, joita syön. Ettei ole välttämättä mistään enemmästä kysymys...😟

Mua väsyttää ihan tuhottomasti! Nukuin 7½ tunnin yöunet ja kävin äsken jo torkkumassa lisää. Illalla meni niin paljon Levozinia ahdistukseen, että se kai nukutti. Mutta miksi mua väsyttää edelleen?😐 Juon kahvia - paljon -, jos se helpottaisi väsymystä. Välillä, kun lääkitys oli alhaalla, kahvinkulutus laski reilusti. Nyt se on taas paljon.

Mielialaa ei ole. Mä vain haluaisin tappaa itseni.

Käyttäjä Amassados kirjoittanut 27.09.2016 klo 10:43

viveeka kirjoitti 26.9.2016 15:27

Tämä on askarruttanut itseänikin, että miten on...
Minulla on siis työhaastattelu ja palkallinen työvuoro, jolloin "voin tulla kokeilemaan työtä" yhtenä päivänä. Tämän lisäksi pomo kysyi vielä yhdestä työvuorosta, pääsenkö tuuraamaan toista henkilöä joka on siltä päivältä estynyt. Mistään sopimuksista tai palkasta emme ole keskustelleet, ohjeena vain tuoda verokortti ja tilinumero palkan maksua varten. Työpaikka on julkisella puolella, ei mikään pikkufirma. En kai kuitekaan voi olettaa että paikka on minun, koska se on ollut julkisessa haussa ja hakijoita on varmasti ollut muitakin. 😳

Tällaista järjestelyä ei työlainsäädännön puitteissa ole olemassa, että tullaan palkalliseen työvuoroon ilman työsopimusta. Paikka on tällöin käsitettävä toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi, jos suunnitelmallisesti otetaan töihin eikä työsopimusta kirjoiteta ennen työn alkua.
Mikäli työnantaja haluaa kokeilla työntekijän soveltuvuutta työhön, on määrättävä koeaika, joka voi olla enintään puolet määräaikaisen sopimuksen kestosta, kuitenkin maksimissaan 4kk (tai 6kk mikäli alan työehtosopimus sen sallii).

Julkisella puolella nämä asiat pitäisi olla päivänselviä. Joskus kuitenkin esimies voi olla tietämätön ja omaa vaivaa säästääkseen ei viitsi tehdä yhden päivän sopimuksia. Tällöin kuitenkin rikotaan työlainsäädäntöä ja työntekijä katsotaan vakituiseksi työntekijäksi oltuaan töissä ns. Hiljaisella sopimuksella. Nämä jutut ovat ammattiliitoille ja luottamusmiehille jokapäiväistä kauraa. Työntekijä voittaa aina näissä. Entisessä elämässäni nämä jutut tulivat hyvin tutuiksi. Eikä ole merkitystä onko vuoro 4 tuntia vai 10 tuntia.

Mielestäni sinun tehtäväsi on työnantajan tarjotessa töitä kysyä palkkaus ja työsuhdeasiat, ellei esimies niitä automaattisesti kerro. Ethän kaupassakaan osta jotakin tietämättä mitä se maksaa ja sitten kassalla ihmettelet kun summa onkin vaikka 3 tonnia ja sinulla ei ole sellaiseen varaa. Miten siis voit mennä työhön tietämättä mitä saat siitä vastineeksi ja kuinka kauan työ kestää? Et voi olettaa mitään, joten ota selvää.

Kannattaa muistaa sekin asia, että ilman työsopimusta olet työpaikalla omalla vastuullasi. Jos sinulle sattuu työtapaturma, kukaan ei korvaa sitä. Mitä jos työtapaturma johtaakin pysyvään vammaan tai jopa kuolemaan? Oikeasti tämä ei ole mikään pikkujuttu!

Käyttäjä viveeka kirjoittanut 27.09.2016 klo 11:03

Mukava kuulla Jaana että eilinen reissusi loppujen lopuksi onnistui, paljosta kävelystä ja osallistujakadosta huolimatta 🙂 Minä olen onnettoman huono lähtemään mihinkään tapaamisiin vaikka kovasti mieli tekisi. Olisi perhekerhoa, työväenopiston kursseja, liikuntaa ja jumppia. Kaikkea piristävää mitä nyt tarvitsisin. Täältä kotoa kun on keskustaan 30km, sekin tekee lähtemisestä hankalaa.

JP, varmastikin lääkkeet väsyttää! Ja masennus itsessään, univelat, pätkittäinen uni tai yöllä valvominen tekee oman osuutensa. ☹️ Kaikkien asioiden yhteissumma, luulisin ☹️

Paistaako siellä aurinko? Täällä ihme kyllä paistaa. Pystytkö nauttimaan valosta? Ehkä olotila nousisi ainakin yhden pykälän...Kunnes illalla on niin pimeää että tekisi vain mieli käpertyä peiton alle ja herätä vasta keväällä 😞 Huoh. Jaksamisia! 🌻🙂🌻

Käyttäjä viveeka kirjoittanut 27.09.2016 klo 11:09

Kiitos Amassados tiedosta! Selvitän asiaa torstaina tarkemmin kun minulla on silloin se työhaastattelu. Keväällä olin yhden päivän töissä toisessa firmassa, siellä kirjoitettiin työsopimus tuolle yhdellekin päivälle, siksi tämä tuntuikin minusta erikoiselta, koska palkkaakaan ei ole minulle nyt kerrottu! 😳

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.09.2016 klo 14:05

Hei, Jaana6, Amassados ja Viveeka. Kiitos, Amassados, opastuksestasi. Aiotko, Jaana6, mennä vielä moniäänisten ryhmään?

Joo, Viveeka, olen väsynyt. Keväällä/oikeastaan talvella oli tunteettomuuden suhteen sama tilanne kuin nyt. En silloinkaan tuntenut oikein mitään. En ainakaan surua tai alakuloisuutta. Tiesin tosin itseni masentuneeksi. En tiedä johtuiko se lääkkeistä, joita silloin lisäiltiin, vai onko se lääkkeistä riippumaton olotila. Ainoat tunteet, joita koin, olivat pelko ja häpeä. Ja ne liittyivät helposti ja usein paniikkikohtauksiin/kovaan ahdistukseen. Onko toivottomuus tunne vai onko se vain toivon puuttumista? Ja onko toivokaan tunne vai vain rationaalinen tulkinta oletuksista?😑❓

Olin työväenopiston kursilla ompelemassa. Vähitellen alan saada jotain valmista. Nyt se on vielä vaiheessa "melkein valmis"...

Huomenna on vapaapäivä. Jos saisin kotona ommeltua. Ja siivottua. Voi olla kuitenkin, etten tee yhtään mitään.

Haluaisin nyt hakata päätä seinään. Toimin kuitenkin toisin, ongelmakäytäydyn toisin.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 27.09.2016 klo 14:21

jaana6 kirjoitti 26.9.2016 18:29

Hei, kävin tänään moniäänisten vertaistuki ryhmässä espoon keskustassa, ja olin ainut ohjaajan lisäksi, viime kerralla oli kuulemani mukaan samanlainen menestys tai menetys.

Hei Jaana6 ja toki kaikki muutkin,

Oletteko huomanneet, että Suomen Moniääniset ry:n alkaa lokakuussa toimia myös täällä Tukinetissä? 🙂👍 Suomen Moniääniset ry järjestää Tukinetissä Moniääniset Liveryhmiä ke 12.10. lähtien aina parittomien viikkojen keskiviikkoina kello 18-20. Liveryhmien ohjaajina toimivat koulutetut vapaaehtoiset vertaistukijat, jotka vastailevat kysymyksiin ja kommentoivat lokakuusta lähtien myös Tukinetin avointen ryhmien alta löytyvässä Moniääniset -keskusteluryhmässä. Tässä vielä lisäinfoa: https://www.tukinet.net/tiedotteet/nayta.tmpl?id=98

Toivottavasti nämä ryhmät tavoittavat monia ääniä kuulevia!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 28.09.2016 klo 03:38

Aikainen aamu taas. Nyt en ole vieä tehnyt mitään fiksumpaa kuin istunut koneella. Käsitöistä mikään ei ole edennyt.

Mulla on väsyneenä vaikeuksia kohdistaa molempien silmien näköä yhtäaikaa. Näen jotenkin tosi epäselvästi. Se onneksi yleensä meneee ohi, kun heräämisestä on vähän enemmän aikaa.

Kangaskauppaan pitää mennä tilipäivän (=eläkkeen maksupäivä) jälkeen.

Olen siirtynyt Finelin ruokalaskurin käyttäjäksi. Siitä on hyvä seurata syötyjä kaloreita ja esim kuidun tai proteiinin saantia. Näppärä kun laskeee tuollaiset automaattisesti. Tosin vaatii vielä vähän opettelua lisää. Eilen meni noin 1300 kaloria. Vaikuttaa, että sillä määrällä en laihdu. Tilanne voisi muuttua, jos jaksaisin käydä kävelemässä.

Mitähän sitä sanoisi psyyken voinnista? Melko tasaista, ei suurempie ylä- tai alamäkiä. Jännittää huominen päivä, kun on hoitokäynti. Muutenkin huominen on tiivis päivä. Onneksi saan lopettaa sen ohjelman hierontaan... Välillä sitä miettii, onko enää masentunut, mutta kun käy täyttämässä BDI:n, toteaa selkeästi, että on....

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 28.09.2016 klo 17:40

Nyt mua masentaa. Ongelmakäytäydyin ja oksensin. Eivät juuri helpottaneet. Kai tämä on alakuloisuutta. Suruksi en tätä sanoisi.

Alan ärtyä pienestä.

On paha olla. Haluan vahingoittaa itseäni. Millähän logiikalla tuokin tapahtuu?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 29.09.2016 klo 05:29

Kuuntelen suomi-metallia.

Paha olo jatkuu. Siis psyykkinen.

Tänään on mulle täysi päivä. Kolme eri paikkaa, joissa pitää käydä. Koko päivä niissä menee.

Suihkuun pitäisi mennä. (Halusin joskus luopua "pitäisi"-sanasta. Nyt käytän sitä ongelmitta. Ehkä tuohon voisi taas kiinnittää huomiota, mutta toisaalta, mitä välii?!)

Heräsin ekan kerran kahden jälken. Olin silloin kuitenkin vielä niin väsynyt, että sain unenpäästä kiinni. Sitten nousin jossain siinä neljän masissa. Nyt on siltä osin parempi vointi. Nukahdin jo ennen iltaseitsemää. Haluaisin valvoa jonkin verran pitempään.

Paino oli reilun kilon vähemmän kuin eilen. En tiedä, voiko se johtua oksentamisista. Jos, niin ei ainakan fiksua painonpudottamista...😟