Eilinen ystävän auttaminen meni mukavasti. Vaikka olin pitkään, en pahemmin väsähtänyt. Tosin kun otin kotiin saavuttua kaksi lasillista viiniä, se vaikutti heti, mitä isommatkaan määrät eivät normaalisti teee. Eli kaiketi olin sitten kuitenkin väsynyt.

Nyt heräsin aika vakiosti neljän jälkeen. Mulla on tänään hieroja. Odotan sitä. Ei tämä selkä ja niska kovin pahassa kunnossa ole, mutta varmasti tekee hyvää. Ja kaipaan toisen ihmisen kosketusta. Onhan silläkin merkitystä.

Tunnen itseni tyhmäksi ja osaamattomaksi, kun vertaan itseäni toisiin. Ehkei pitäisi verrata, mutta se käy niin luontaisesti. En osaa, en pysty, olen huono ja kelvoton. Vähintäänkin inhoan itseäni.

Eipä tässä nyt muuta...

hieroja... kumpa joskus pääsisin, tosin en tiä uskallanko mennä näiden lihasjumien kanssa sinne. Varmaan tulis sattumaan TODELLA paljon.
Miten sulla meni?

Hei, Saloka. Muutamia kipukohtia löytyi, ei pahemmin sattunut. Oli mukava nähdä tuttua hierojaa.

En ongelmakäyttäytynyt ennen hierojaa, ettei toisen tarvitsisi katsella tuoreita jälkiä. Mutta nyt olen "korjannut" tilanteen.

Kävi ahdistamaan.

"Söin" äsken Nutrilettin. Pidän kahden viikon tiukan dietin. On saatava tämä paino taas laskusuunnalle. En aio katsella itseäni talvella tällaisena. Nyt vain on taas sellaiset lääkkeet käytössä, että tiedän painon pudotuksen olevan hankalaa.

Ahdistuksen lisäksi mua kävi masentamaan. Ja heti tulee halu luovuttaa... Ei mua tarvita!😭

Huomenta...

Mä oon öisin aivan sekaisin käydessäni vessassa. Ihan tokkurassa. Mun pitänee kokeilla vähentää yölääkitystä. Toivottavasti se ei sotkisi enää enempää tätä nukkumista. Pitää katsoa, mikä on paras ratkaisu kokonaisuudessa.

En käynyt eilen kävelemässä. Yrittäisinkö tänään? Mun on käytävä apteekissa ja kirjastossa. On niin vaikea motivoida itsensä ulos liikkeelle. Edes tämä laihdutttaminen ei juuri auta. Huomasin tosin kävelyllä käydessäni, että kovin pitkää lenkkiä ei tällä syömisellä ole järkevä vetää. Silloin kävelin 40 minuuttia, ja se oli silloin niillä rajoilla, oliko se jo melkein liikaa.

Kuukaudesta mennyt 1/3. Ja rahat alkaa olla lopussa. Onneksi olen nyt Nutrilettilla, ja sitä riittää pariksi viikoksi. Muuten tarvitsen jääkaappiin maitoa kahviin ja vihanneksia. Mutta tuo raha-asia on vähän hankala. Nyt tässä kuussa ei hankita käsityötarvikkeita. Muutenkin on oltava tosi tarkkana...

Käsityötkin mietittyttävät. Mulla on kaikkea niin paljon keskeneräisenä. Nyt otan yhden aloitetun työn esille. Jos saisin sitä eteenpäin. Olisi hyvä, jos en nyt aloittaisi ainakaan vähään aikaan kuin muutaman 😉 uuden työn. Ja tekisin näitä jo aloitettuja töitä valmiiksi. Ja yritttäisin ostaa materiaaleja vain niihin... Ainahan sitä voi suunitella.

Pelottaa tämä päivä, jotenkin. Haluaisin mennä peiton alle piiloon.

Nutrilett-kuuri vaikeutuu. Ehkä tämä liittyy vain alkuun. Jouduin ilta-ateriaksi ottamaan Nutrilettin sijaan puolitoista kasvispihviä. Mutta yritän nyt ainakin saada itseni pelkälle Nutrilettille. Jos ei onistu, niin syön lisäksi jotain muutakin kuin vihanneksia. Vuosi sitten ei ainakaan pitempään vaivannut olla puhtaasti Nutrilett-dietillä.

Olen tehnyt käsitöitä ja vahtinut ystävän tyttöä. Ja ilmeisesti nyt, kun tulee ilta, alan masentua. En halua mitään. Tai itkeä haluaisin, mutta en pysty.

En haluaisi elää.

Jätin yölääkkeestä osan pois. Olin yöllä heräillessäni skarpimpi. Nyt kuitenkin väsyttää. Ja on vähän huono olo. verenpaineet oli herättyä taas luultavasti pielessä.

Eilen tein käsitöitä jonkin tunnin. Sain yhtä aloitettua työtä eteenpäin, mutta on siinä vielä tekemistä. Toivottavasti tänään ehdin jatkamaan sitä.

Masennuksesta en osaa oikein sanoa. Iltaisin on yleeensä vaikeampaa. En haluaisi mennä tänään minnekään, mutta mulla on avohoidon käynti. Eli pakko lähteä liikkeelle. Onkohan Anttiloissa vielä tavaraa? Pitää ohimennessä katsoa, onko parkkipaikalla autoja.

Aamupalaksi söin annoksen puuroa. Muuten menen pitkälti Nutrilettilla, lisäten siihen vihanneksia ja mahdolllisesti muutakin. Kahviin menee aina maitoa. Paino on tullut sunnuntaista alaspäin. Eihän se ole rasvaa ja läskiä, vaan nesteen vähenemistä ja tyhjää suolta. Mutta on kuitenkin alaspäin. Ja se tuntuu hyvältä. Ainakaan vielä tuo vähempi energiansaanti ei näy mielialassa. En ole muuttunut erityisen enempää itsetuhoiseksi tai masentuneeksi.

Toivon, että tämän dietin aikana paino tippuisi muutaman kilon, niin että pääsisin niihin painoihin, mitkä oli talvella. Siitä sitten voisi jatkaa syöden ruokaa.

Tänään en mene muualle kuin avohoitoon. Sää näyttää harmaalta. Ehkä voisin käydä sen verran kaupassa, että ostaisin vihanneksia. Saisi jotain kiinteää syötävää vähin kalorein.

Toivottavasti tästä päivästä ei tule kauhean kamala.

Masentaa paljon. En saa tehtyä mitään. Istun vain paikallani. Söin ylimääräisen ruoka-annoksen, maissintähkän. Ei ole ainakaan nälkä. En saa lähdettyä kauppaan. En tehtyä käsitöitä. Olo erilainen kuin aamupäivästä. Tekee mieli päästä pois. En itke, mutta kaukana se ei ole.

En tiedä, mitä tehdä Työväenopisto kurssien suhteen. En ole innostunut niistä, enkä tiedä, olenko edes niin paljon "työkykyinen" kuin, mitä kursseille osallistuminen edellyttää. Odotan tietoa magneettihoidon alkamisesta. Olen valmis voimaaan pykälän verran paremin. En tiedä, osaanko iloita hyvästä voinnista. Nyt se on ainakin kaukana, se hyvä vointi. Ongelmakäyttäydyin.

En kestä tätä oloa...😞

Olo paheni iltaa kohti, ja ongelmakäyttäydin reilummin. Laitoin lopulta viestin tukihenkilölleni ja odotan nyt yhteydenottoaan. Mietin itsetuhoisia. Olen huolissani tilanteesta, vähän pelkään, mutta loppujen lopuksi koko asialla ei ole väliä.

oikein paljon voimia. Mä söin leipää ja tekee koko ajan mieli oksentaa se pois. Tiedän että mun pitäisi alkaa syömään, mut...

Kiitos, Saloka! Kävin tapaamisessa. Suunnitelmissa on lisätä psyykkistä apua kotiin. Nyt ollaan vasta vaiheessa, että seuraavalla tapaamisella tehdään hakemus, jonka sitten jokin toimielin katsoo ja pättää, saanko tukea... En osaa oikeastaan vielä edes jännittää tilannetta. Enhän edes varmasti tiedä, mitä apua saisin.

Eilen ongelmakäyttäydyin tosiaan. Tuntuu, että haluan toimia tänään samoin.

Sairaalan ehtisin vasta lauantaina tai sunnuntaina. Viikolla olisi ilmaista mennä päivystykseeeen ilta-kahdeksaan asti - jos muistan oikein. Mutta rahaa tässä ei kannata miettiä. Jos mun turvallisuus vaaarantuu, mikä tapahtui jo eilen, on ainut järkevä vaihtoehto, mennä päivystyksen. Katsotaan sittten, pystynkö... Eilen en pystynyt.

En halua sairaalaan. Kotona on vapaus, siellä pakko. Pelkään, etten saa rauhoitavia, vaikka ne eneee listalla. ja varsinkaan tarvitavia en saa. Nää kohtaukset ei ole mitään hatmittomia vartin - tunnin kohtauksia, sen sijaan aika lasketaan useammasa tunnisssa. Aivan kuin sitä ei tajuttaisi sairaalassa. En tiedä selviäisinkö sairalassa. Mutta ehkä tuo on ihna hyvä. Tuleee lähdettyä sairaalaan, vasta, kun on pakottava hätä. Voisi tosin olla fiksua mennä jo aiemma.. No, seuraavalla kerralla se huomataan.

Paino ei ole eilisestä muuttunut. Söin eilen kiinteää Nutirilettin lisäksi ja sijasta. Se lisää tietenkin massaan pelkkään nesteeseen verrattuna.

Suihkuun pitäisi selvitä.

Mieli on maassa. Eilenkin ongelmakäyttäydyin. Liitttynevät toisinsa. Ehkä tuo ongelmakäyttäytyminenkin aiheuttaa alakuloa. En tiedä.

Tänään olisi yhdet juhlat, jonne mut on kutsuttu. Nyt tuntuu, etten jaksasi mennä... mutta mun on pakko. Tässä yksi iso syy siihen, etten eilen mennyt käymäään päivystyksessä.

Väsyttää.

mä en tiä kuinka kauan mä voin tälläi mennä. En halua sairaalaan, ennen kun tyttö on täysikäinen. En halua sit lasu juttua. Mut en sit tiä, pystyykö sairaala auttamaan mua. Yritän nestettä jua koko ajan. Ettei tulis ainakaan nestevajausta tai kramppeja.
Kasvoista on alkanut taas kesii iho pois. Kädetkin on aika kuivat. Paino pysyy koko ajan samassa. Syön foolihappo, kalkkii, ja piimaxii ja piikitän b12. Eli niistä ei pitäis olla puutetta.

Olen va jaksamaton. Yöllä kun pitäisi nukkuu, mä herään eloon. Päivisin nukun tai makaan. Tiistaina pitäisi tytön kanssa siivota täällä. Hän ite tossa yks päivä ehotti.

Olenko sitten masentunut, va sit niin pirun laiska ihminen.

Söin juhlissa, ja oksensin. Oli niin paljon herkkuja. En pystynyt estämään. En syömistä enkä oksentamista. Nyt ei tee mieli iltaruokaaa. Syön kuitenkin pakastettuja mustaherukoita. Nukuin juhlista tultuani, ja menen pian nukkumaan uuudelleen. Ei ole paljon elämänhlua. Tyttö aloittti jo koulun. Uusi lukuvuosi alussa. Ei ole reilua.

Mulla on kalenteri täynnä ohjelmaa. Enhän ehdi päivystykseen. Tai päivystykseeen ehdin, mutta en sairaalaan. Tosin ei se ole lainkaan varmaa, että sinne otettaisiin. Ongelmakäyttäydyn. Mun on nyt tosi paha olla.

Oon ongelmakäyttäytynyt siinä määrin viime viikolla, että tänään menen päivystykseen. Saavat siellä päättää, mitä tehdään...