Syyllisyys ja työpaikan menetys

Syyllisyys ja työpaikan menetys

Käyttäjä Pullalulla aloittanut aikaan 12.12.2024 klo 22:02 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Pullalulla kirjoittanut 12.12.2024 klo 22:02

Sain tänään potkut.Tein töissä virheen,jota en heti uskaltanut esimiehelle myöntää. Olen hoitoalalla ja liittyy lääkkeisiin. Kukaan ei kuollut,ei vaarantunut,mutta olen koeajalla joten.. unohdin vain koko asian ja primitiivireaktiona kielsin asian kun jäin kiinni vaikka myöhemmin totuus selvisi. Tuntuu että en selviä tästä. Ei tule uni ja kyyneleet vaan valuu. 

Käyttäjä Pullalulla kirjoittanut 16.12.2024 klo 10:05

Tuntuu etten pääse yli asiasta.Pitäisi jaksaa tehdä opiskelutehtäviä,jotta saisi opintopisteitä kasaan. Ahdistus vaan ei ota lähteäkseen.Masennus,adhd ja huoli mistä saan rahaa vievät päivistä kaiken ilon. En tiedä miten saan revittyä itseni taas ylös ja elämään.

Käyttäjä Pullalulla kirjoittanut 17.12.2024 klo 09:18

Heräsin taas ahdistukseen. Päätin eilen että tänään saan jotain aikaiseksi ja nyt taas ajatus koulutehtävistä ahdistaa. Päässä kaikuu joka hetki esimiehen sanat, kyllä tämä oli tässä.

Käyttäjä Tällä Tiellä 73 kirjoittanut 17.12.2024 klo 10:11

Hei !

Et varmasti ole ensimmäinen etkä viimeinen, jolle sattuu virheitä ja niistä voi oppia.

Etkä ole ensimmäinen etkä viimeinen, joka kieltää virheensä. Olemme vain inhimillisiä ihmisiä. Ei ole täydellistä ihmistä. Mutta ymmärrän, että voit huonosti. Niin minä kuin mutkin olemme tehneet virheitä ja meillä on ollut huono olo, pieniä ja isompia virheitä.

Itse lähdin oman pahanolon kanssa keskustelemaan,  kirkon aikuistyönohjaajan kanssa, pappi, joka oli saanut koulutusta aikuisten asioihin, saattaa olla myös terapeutti. Siitä tuliki vähän pitempi sessio kuin vain yksi kerta, kävin ainakin vuoden juttelemassa, ensin vähän useammin, sitten harvemmin.

Nyt vieläkin käyn keskusteluja sairaalateologin kanssa joka myös terapeutti, aikuinen jonka kanssa voi keskustella asioita, jotka liittyy aikuisena elämiseen ja jonka kanssa varmaan voi ripittäytyäkkin, jos kokee tarvetta kertoa virheensä ja saada anteeksi annon, joka oman mielen kannalta tärkeä.

Kun voi jutella aikuisen oikeasti toisen kanssa, jolla paljon kokemusta ja joka ymmärtää armollisuuden merkityksen, voi kokea pikku hiljaa voimaantumista.

On hyvä olla itseään kohtaan armollinen, kun tosiaan, ollaan keskeneräisiä ihmisiä, jolla tämä ihmisen elämä vielä kesken, emme ole täysin oppineita (ilmeisesti emme koskaan, eikä kukaan).

Usein sanotaan, että toista kohtaan on helpompi olla armollinen, itselle ei - tarvitsee opettelua, että mieli on nöyrtynyt hyväksymään, ettei itse ole täydellinen.

On hyvä puhua toiselle, jolla kokemusta ja omaa perspektiiviä asioihin, ymmärtää virheitten tekemisen.

Ajattelen, että nyt kun asia on tuore, se kirpaisee paljon, kuin avohaava. Vähitellen on helpompi ymmärtää myötätuntoisemmin itseään.

Koska kerrot asiaa, se kertoo sinusta sellaista, että et tieten tahtoen halunnut tehdä virhettä. Siitä jo ymmärrän, että tarvitset anteeksiantoa ja voit saada sen, jos et nyt heti työpaikalta, niin joltain, joka ymmärtää.

On hyvä kuulla tosen tai toisten, puolueettomien mielipide, pikku hiljaa itsemyötätunto saa jalansijaa elämässä, voi ymmärtää olevansa vain virheitä tekevä ihminen, joka kyllä tekee parhaansa eikä todellakaan, tieten tahtoen, halua tehdä virheitä.

Tekevälle sattuu, jos ei tekisi yhtään mitään, niin ei kai virheitäkään, mutta elämää eletään ja tehdään, joka altistaa virheille.

Eräänä päivänä voit paremmin ymmärtää jotain toista, joka tuskailee samanlaisen asian kanssa kuin sinä nyt.

Löydät varmaan jonku sinulle sopivan tahon, jonka kanssa voit keskustella asiasta ja saat itsellesi apua jatkaa eteenpäin.

Jos joku sanoo, ettei ole koskaan tehnyt virheitä, hän joko valehtelee tai sitten hänellä on erittäin huono muisti 😅.

Minä ajattelen sinua lämmöllä ja olen varma, että eräänä päivänä voit olla itsellesi myötätuntoinen, niinkuin minä nyt jo voin ymmärtää, kun elämää  takana 73 v 😊 🌷🙋‍♀️

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 6 päivää, 21 tuntia sitten. Syy: Kirjoitusvirheet
Käyttäjä Pullalulla kirjoittanut 18.12.2024 klo 20:46

Kiitos sinulle❤️ ihmiset tekee virheitä,tiedän sen,mutta en vaan osaa mennä tuosta eteenpäin.Olet oikeassa,tarvitsen jonkun joka antaa minulle sen anteeksi kun en itse siihen pysty. Srk ei tunnu ollenkaan huonolta vaihtoehdolta☺️
viestisi toi hyvän mielen ja lohtua,kiitos sinulle siitä.

Käyttäjä Tällä Tiellä 73 kirjoittanut 20.12.2024 klo 08:11

Huomenta pullapulla !

Hyvä, että viestini tuli perille 😊

Hyvin pienestihän  se toisen lohdutus saa aikaan, no - pisarakin verran  ja pikkuhiljaa.

Se vasta auttaa, kun "kipu" alkaa hellittää ja itsellä alkaa itsemyötätunto toimia ja parantaa oloa.

Edelleen, uskon, että eräänä päivänä saat huomata - että kasvun paikkahan se oli ja loppujen lopuksi, antoi tai kertoi jotain. Ei ehkä nyt, mutta eräänä päivänä. Ja kyllähän tuo sinun tapahtuma jo nyt poiki jotain 😊

...itseni ottamaan yhteyden sinuun, ei sekään itsestään selvyys, varsinkaan se, että käsittelen - omalla tahollani asiaa ja opettelen edelleen keskeneräisyyttä ja "virheellisyyttä", niin omaa kuin muiden 😊

Ajatushalaus sinulle 🙋‍♀️