Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Käyttäjä mindless2 aloittanut aikaan 11.07.2016 klo 18:57 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä mindless2 kirjoittanut 11.07.2016 klo 18:57

Hei,

Olen uusi täällä. Onko täällä muita sosiaalisen fobian kanssa kamppailevia ihmisiä?

Minulta se on vienyt kyvyn työelämään enkä ole pystynyt opiskelemaan itselleni ammattia. Taustalla koulukiusaaminen ja vaikea lapsuus.

Käyttäjä Pelästynyt kirjoittanut 04.04.2017 klo 08:20

Kiva lukea positiivisia asioita, ehkä se tuo jonkinlaista toivo, että itsekkin joskus viellä pystyy "parempaan" elämään. Vaikka tällä hetkellä onkin matala laskua. Mua pelottaa sekin etten enää pysty ilman lääkkeitä elämään, en menemään kauppaan ilman lääkitystä, töihin tai minnkkään muuallekkaan.

Mua pelottaa, että nämä mun ajatukset vie multa lopulta koko elämän...Elmämä on yhtä stressiä ja pelkoa siitä miten pärjään loppu elämäni näitten pelkojen, ahdistusten ja ajatusten kanssa. Tuntuu tyhmältä, että töihin lähtiessä pelottaa että mitä ajatuksia tänään tulee 😀 Ketäpä pelkäät tänään koskeneesi 😀 Ihan järjetöntä. Pelätä jäädä ihmisen kanssa kahdestaan samaan tilaan, ei siksi että ihmisessä olisi mitään vikaa mutta kun oma pää keksii ajatuksia siitä mitä olet tehnyt vaikka etä olekkaan tehnyt mitään. Kyllä kait sitä nokkaansa sais jos menisit jota kuta lähentelemään mutta järki parka ei aina pelaa yhteistyössä nuitten ajatuksien kanssa.

Jos sitä vähän jotain söis ja lähtisi kohta töihin, mulla on tänään taas ja huomenna myös se pelko ilta eli jään kahdestaan yhden henkilön kanssa kun ovet suljetaan ☹️

Käyttäjä Pelästynyt kirjoittanut 04.04.2017 klo 21:01

Voi ei sanon minä...Ei mennyt päivä hyvin tai meni suht hyvin siihen saakka kun jäätiin kahdestaa, kauhia paniikki. Sitten menin kauppaan kun oli maito ja kaikki vähissä, ei helvata mikä paniikki ja kauhiat pakkoajatukset. Ilta mennyt ihan selvitessä, ei meinaa ajatukset järkevöityä millään...Miten tämä pää parka näin prakaa. Kauhiat pakko ajatukset sain kaupan kassalla että kävinkö kassa naisen luona älyämättäni, koskinko häntä, aarrggg, en jaksa!

No positiivista kun täytyy etsiä niin työt sujui aika hyvin tänään.

Nyt nukkumaan huomenna taas pelko vuoro

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 05.04.2017 klo 11:05

Pelästynyt, voimia sulle.. Mulla ihan samanlaiset ajatukset.. tätäkö loppuelämä tosissaan on... Vieläkö sinulla toimii yksi 40mg propral vai otatko tarpeen lisää ? Inhottavaa todella, että joutuu ihan "normaaleissa" asioissa turvautumaan lääkkeeseen, ihan jopa kauppaan mennessä ☹️
En ehdi nyt kirjoittamaan, palaan myöhemmin

Käyttäjä Pelästynyt kirjoittanut 05.04.2017 klo 19:58

Kiitos Cherrie ☺️❤️

Kyllä minä edelleen 40 mg pärjään suurimmaksi osaksi, tosi tiukkoina päivinä otan 60mg. Nyt olen parina päivänä ottanut 20mg. huomenna otan kylllä 40 mg. Aivan kaamea paniikki kohtaus takana, siitä sitten kauheat pakkoajatukset ☹️ ☹️ Itku meinaa tulla näitten kanssa.

Pakko kertoa jollekkin kun en voi kenellekkään muulle kertoa, yrittäkää te saada mulle järkeä päähän. Eli tilanne josta sain paniikin, eräs asiakas jota jännitän joka kerta tuli asiakkaaksi juuri minulle, hänellä oli lapsensa mukana, minä jotenkin menen ihan jännittyneeksi tämän ihmisen kohdatessa ja seurassa. No menin ihan "jäykäksi" ja kun he lähtivät iski kauheat ajatukset, että meninkö pöydän toisella puolelle ja teinkö jotain sopimatonta tälle lapselle. Eli niikun älyämättäni. Yritin järkeillä siinä paniikin keskellä että olisihan tämä asiakas varmaan ruennut huutamaan ja jopa lyönyt. Minä ainakin paukasisin jos joku minun lasta lähentelisi.
Uusille jotka on tullut tähän ryhmään, mua on käytetty lapsena hyväksi ja nähtävästi jotenkin tämä heijastuu..Pelkään varmaan olevani yhtä paha tai jotain eli en todellakaan ikinä haluaisi kenellekkään mitään pahaa..'ahdistun todella pahasti näistä ajatuksista, pelkään niitä.

Kiitos kun sain asian jonnekkin purkaa...Toivottavasti edes vähän olo helpottaisi.😭

Käyttäjä Mailis kirjoittanut 05.04.2017 klo 20:46

Nyt on sellainen juttu että joudun olemaan paikassa jossa en viihdy niin jonkun aikaa.
Antakaa rakkaat ystävät vinkkejä miten jaksan! 🙂
Illalla voi tehdä lenkkejä ja kun kotiin pääsee niin voi nauttia kahvia. Entä muuta?

Kyllä te varmaan hyvin ymmärrätte miltä tällainen voi tuntua. Tää koko päivä meni pipariksi...

Onneksi kaveri kannusti että löydän vielä oman paikkani.

Hyvää yötä ja huomenta!

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 06.04.2017 klo 10:54

Todella ikäviä nuo pakkoajatukset, Pelästynyt ☹️ Mullakin joskus on, mutta ne on niin paljon pienempiä, etten osaa edes vertailla ☹️ Kaikista parastahan se on, että tänne voi purkoo tuntojaan, se jo helpottaa niin älyttömästi!😍

Mullakin on tänään paha paikka, en tiiä taas miten selviää. Olen pahalla päällä ja jännittynyt. Toisaalta haluan perua koko homman ja olla menemättä. Mutta tiedän, että se on jossain vaiheessa kuitenkin taas edessäpäin, eikä auta pitkittelyt... ☹️ Kerron myöhemmin koko asiasta lisää.. Ahdistaa, hiki virtaa vaikka lääkkeen jo ottanut.. no, eipä se heti edes vaikuta..
Kaikista inhottavinta on kyllä tämä jännittyneisyys, kun tärisyttää, huonovointinen, hikoilu, päässä humisee ja mitä kaikkea vielä..😭

Käyttäjä Annina1 kirjoittanut 06.04.2017 klo 13:27

Minulla on vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko, alkoi vasta aikuisena. Työpaikan olosuhteet aiheuttivat oireet. Olen hoitanut asiaa sekä julkisen puolen terveyskeskuslääkäreillä että myös yksityisellä psykiatrilla. Voimia sinulle, minä en ole toipunut, mutta sinnittelen. Työpaikan jätin ja en sitä kadu. Onneksi on perhe.

Käyttäjä Jouhan kirjoittanut 06.04.2017 klo 16:23

Annina1 kirjoitti 6.4.2017 13:27

Minulla on vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko, alkoi vasta aikuisena. Työpaikan olosuhteet aiheuttivat oireet. Olen hoitanut asiaa sekä julkisen puolen terveyskeskuslääkäreillä että myös yksityisellä psykiatrilla. Voimia sinulle, minä en ole toipunut, mutta sinnittelen. Työpaikan jätin ja en sitä kadu. Onneksi on perhe.

Olet ollut todella rohkea, kun olet työpaikan jättänyt voidaksesi paremmin. Mielenkiinnosta kysyn, että vaihdoitko työpaikkaa, vai jättäydyitkö kokonaan pois työelämänpyörteistä?

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 06.04.2017 klo 16:36

Tosiaan, tuli taas vierailu reissu eteen. Ahdistaa aivan äärettömän paljon. Mutta pakko.. muuten vaan venyisi.. oon ottanut koko päivän pikkusen propralia, ja nyt laskin että olen ottanut sitä yhteensä 80 - 90 mg.. aika hurja määrä. Mun maksimi on ollut tähän asti kai 45mg. Toivottavasti en illemmalla heittäydy ihan veteläksi. Tyhmää kyllä oli ottaa noinkin paljon mutta otin ns varmuuden vuoksi ..... Toivotaan ettei ainakaan kädet tärisisi. Tää paikka on mulle vain tosi ahdistava, ja senkin takia kun tunnen ettei toiset välttämättä edes pidä minusta..

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 06.04.2017 klo 23:01

Annina1 kirjoitti 6.4.2017 13:27

Minulla on vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko, alkoi vasta aikuisena. Työpaikan olosuhteet aiheuttivat oireet. Olen hoitanut asiaa sekä julkisen puolen terveyskeskuslääkäreillä että myös yksityisellä psykiatrilla. Voimia sinulle, minä en ole toipunut, mutta sinnittelen. Työpaikan jätin ja en sitä kadu. Onneksi on perhe.

Hei, mitä työpaikalla tapahtui, oliko kiusaamista tai vastaavaa? Tervetuloa joukkoomme! Minä kyllä haaveilen töistä, mutta pelkään, pelkään niin paljon samalla että en tiedä milloin olen valmis ja mitä tekemään, vaikka omasta alasta tykkäänkin.. mutta täytyy olla tosi sosiaalinen jatkuvasti

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 06.04.2017 klo 23:08

Päivä vierailua nyt takana. Iltaa kohden alkoi vähän helpottamaan ja kun sai sellaisen alkukankeuden pois. Mutta silti tänne tuleminen on aina kauhea kynnys, ehkä pahempi kuin muualle. En tiedä , jotenkin kuvittelen olevani huonompi kuin muut, ja ajattelen että nämä henkilöt pitävät minua / persoonaani huonona. Oon aika hyvä aistimaan toisten tuntemuksia ja mieltä, tiedättehän .. ja joskus täällä oleminen tuntuu jotenkin , no, jotenkin "teennäiseltä", että väkisin yritetään puolin ja toisin olla mukavia.. tai sitten ehkä vain kuvittelen, kun on huono itsetunto muutenkin. mutta olen tyytyväinen, että loppua kohden meni ihan kivasti. Varmasti uni tulee, olen aika väsynytkin, siitä että pitänyt yrittää olla taas sosiaalinen , mutta tuli myös propralia otettua turhankin kiitettävästi. 😀

Käyttäjä Pelästynyt kirjoittanut 07.04.2017 klo 08:26

Tervetuloa mukaan Anniina 🙂 Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan töissä jotain pahaa ☹️

Cherrie: ☺️❤️ Inhottava tilanne jos tuntee olevansa ei pidetty ja joutuu sellaisessa paikassa kyläilemään. Jaksamista.

Mailis: ☺️❤️ Onneksi pääsit sieltä kuitenkin kotiin, pois inhottavasta tilanteesta

Mulla on siipi ihan maassa, eräs työkaveri on kunnon mielensä pahoittaja ja käyttäytyy kuin 3 vuotias uhmaikäinen päiväkodissa. Ei jaksa. No nyt hän on ottanut minut uhrikseen. Yksi virhe ja se on siinä. Onneksi eilen löysin yhden työpaikan jota aion hakea. Pitää vaan toivoa, että sen myös saan. Ei olisi niin paljoa asiakaspalvelua vaan saisi puuhata itsekseen enemmän. Toki jonkin verran siihenkin kuuluu asiakaspalvelua muttei niin paljoa kuin nykyisin. Paljon itsenäisempää työtä, mikä on minun makuuni.

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 07.04.2017 klo 14:24

Pelästynyt kirjoitti 7.4.2017 8:26

Tervetuloa mukaan Anniina 🙂 Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan töissä jotain pahaa ☹️

Cherrie: ☺️❤️ Inhottava tilanne jos tuntee olevansa ei pidetty ja joutuu sellaisessa paikassa kyläilemään. Jaksamista.

Mailis: ☺️❤️ Onneksi pääsit sieltä kuitenkin kotiin, pois inhottavasta tilanteesta

Mulla on siipi ihan maassa, eräs työkaveri on kunnon mielensä pahoittaja ja käyttäytyy kuin 3 vuotias uhmaikäinen päiväkodissa. Ei jaksa. No nyt hän on ottanut minut uhrikseen. Yksi virhe ja se on siinä. Onneksi eilen löysin yhden työpaikan jota aion hakea. Pitää vaan toivoa, että sen myös saan. Ei olisi niin paljoa asiakaspalvelua vaan saisi puuhata itsekseen enemmän. Toki jonkin verran siihenkin kuuluu asiakaspalvelua muttei niin paljoa kuin nykyisin. Paljon itsenäisempää työtä, mikä on minun makuuni.

Minkälaisesta paikasta on kyse 🙂 Toivottavasti saat paikan! Saisinpa iteki semmosta voimaa ja uskallusta vain hakea sellaisiin paikkoihin mihin haluaisin, tai pientä kiinnostusta on. Monesti käy niin että en sitten uskallakaan, vaikka haluttaisi.. Ärsyttävät pelot... Alan liiaksi aina miettimään kaikkea valmiiksi, entäs jos pääsenkin, mutta mitä jos en sitten osaakkaan mitään tai olen huono, tai mitä jos mut otetaan silmätikuksi tai jotain. ☹️

Oon tositosi väsyny taas reissusta.. Huhhuh. Vielä pitäisi jaksaa hieman kotihommia tehdä, ruokaa laittaa.. Viimeyönä ei oikein uni tullutkaan.. Vaikka ajattelin että olisi tullut..

Käyttäjä Pelästynyt kirjoittanut 08.04.2017 klo 14:53

Kaupalliselta puoleta olisi tämä muttei asiakaspalvelua eikä mitään myymistä tällä kertaa 😀 Tänään laitan hakemuksen ja toivottavasti pääsisin. Työaikakin olisi 6 tuntia mikä sopisi mulle hyvin 🙂

Ei kyllä oikeasti jaksa pitkään tuolla nykyisessä paikassa, loppuu puhti, loppuu voimat ainaiseen varomiseen ja siihen että saa pelätä jokaista virhettä..Tuntuu että yöunet menee kun saa pelätä mitä seuraavaksi nurkan takaa tulee vastaan.

Mukavempaa viikonloppua teille muille, itse sain siivottua ja laiteltua vähän pääsiäistä.

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 09.04.2017 klo 20:09

Toivottavasti saat paikan, Pelästynyt. Meinasin sanoa että jos voisit irtisanoutua, mutta sittenhän tosiaan tulis karenssia ja jos ei ole toista työtä vielä alla. ☹️ Onneksi sulla tuntuisi olevan aika positiivinen asenne, ja nyt saanut vähän semmosta virettä työelämään kuitenkin.

Oon huomannut tässä parin - muutaman viikon aikana, kun on ollut vierailuja pariin otteeseen, että vaikka ne ahdistaa aivan suunnattomasti etukäteen, niin niistä tulee jälkikäteen semmoinen positiivinen olo.. On myös ihan mukava nähdä toisia ihmisiä, vaikka edelleen oon sitä mieltä että tälläiset menot on tosi ahdistavia. Mutta vähäksi aikaa tulee semmonen parempi ja mukavempi olo kuitenkin, että uskalsi lähteä ja olla.. Siitä huolimatta tulee välillä sellaisiakin, joihin ei vain kertakaikkisesti pysty lähtemään..

Tässä on nyt ollut jonkin verran parempia päiviäkin, mutta kun sais sitä itsevarmuutta lisää..