Voi itku kun olen lihonut ja olen ollut taakaksi läheisilleni. Tuntuu että mikään ei onnistu. En kai osaa puhua kun itsestäni.

Tietty sitä vaatii liikaa itseltään. Sosiaalisuutta ja laihuutta ja mitä vielä.

Hermostuin yhteen ihmiseen. Tarttis kai pyytää anteeksi mutta hän ei koskaan itse pyydä anteeksi. Minäkö tässä vaan olen paha?

Mua harmittaa kun se ihminen ei kärryillä missä mennään eikä ole erityisen kehityskelpoinen. Ne on taas mulle tärkeitä asioita.
Hermostuminen ei johtunut näistä.

Hyvää yötä ja huomenta!

Lisäksi näprään koko ajan puhelinta, syön välillä yöllä ja olen joistakin varmaan epäsosiaalinen ja hiljainen.

Stressaantunutko?

Tää ei oo vielä mitään siihen verrattuna mitä joskus on ollut.

Huomenta,

Näin sitten kivan unen tyypistä johon olin ihastunut aikoinaan. On se jännä miten alitajunta toimii.

Kyllä tuntui hyvältä pitkät yöunet. Aurinko vaan ei paista. Mutta ei se aina voi paistaa.

Oi, olis kiva nähdä unessa vanhoja ja miksei nykyisiä tai tuleviakin ihastuksia 😍

Keväällä tarvitsee sataa jotta luonto voisi puhdistautua ja herätä eloon. Aattele niitä kaikkia voikukkia ja krysanteemeja jotka toi sade saa nousemaan ja sade onkin jo paljon kivempi ja tärkeempi asia. 🙂🌻

Halaus kaikille tarvitsijoille 😍 Eikös se ole niin, että kevät on monesti meille joilla on ongelmia mielen kanssa niin on vaikeampaa aikaa vaikka valoisuus lisääntyy ja kesä alkaa tulla? Näin olen olevinaan jostain kuullut tai lukenut? Itselläni on kanssa parina päivänä ollut todella hankalaa, pakkoajatuksen vaivaavat joka käänteessä yksi kun menee ohi toinen jo tulee.. Välillä on kyllä itselläkin käynyt mielessä, että onko tämä elämäni tarkoitus, pelätä kaikkea, pelätä ajatuksiani, pelätä ovatko ajatukseni totta? Onko tämä todellakin loppuelämäni tarkoitus 😭

Mulla on tänään työpäivä, ei jaksaisi yhtään mutta jonkunhan se on palveltava asiakkaita tänäänkin. Onneksi huomenna ei tarvitse.

Tekisi mieli vaan olla...

Pelästynyt kirjoitti 18.3.2017 7:25

Halaus kaikille tarvitsijoille 😍 Eikös se ole niin, että kevät on monesti meille joilla on ongelmia mielen kanssa niin on vaikeampaa aikaa vaikka valoisuus lisääntyy ja kesä alkaa tulla? Näin olen olevinaan jostain kuullut tai lukenut? Itselläni on kanssa parina päivänä ollut todella hankalaa, pakkoajatuksen vaivaavat joka käänteessä yksi kun menee ohi toinen jo tulee.. Välillä on kyllä itselläkin käynyt mielessä, että onko tämä elämäni tarkoitus, pelätä kaikkea, pelätä ajatuksiani, pelätä ovatko ajatukseni totta? Onko tämä todellakin loppuelämäni tarkoitus 😭

Mulla on tänään työpäivä, ei jaksaisi yhtään mutta jonkunhan se on palveltava asiakkaita tänäänkin. Onneksi huomenna ei tarvitse.

Tekisi mieli vaan olla...

Mullakin on välillä tuota, että keväisin saattaa ahdistaa enempikin.. ja olen lukenut samasta asiasta . ☹️

Minä ilmaisin tänään vähän "puolitosissani" miehelleni, että mitä jos varaisin ajan terapeutille/tai lääkäriin, jottai saisin apua ja lääkkeet.. Hän on kyllä huomannut että olen aikaajoin allapäin.. mutta ei nyt tarkalleen siis edelleen tiedä mitkä syyt siihen johtaa ( sosiaalinen fobia) jne... No, hän teki kantansa taas erittäin selväksi.. Sanoi että ihan turhaa semmoiset, ja kaikki lähtee itsestä, siihen mitään lääkkeitä yms tarvita... ☹️ Mua niin surettaa että hänen kantansa on tuommoinen.. Miksen saa häneltä tukea enemmän.. Toisaalta luulen että hän olisi jo jättänyt minut, jos niin olisi halunnut tehdä.. Olemme kuitenkin olleet useita vuosia jo yhdessä, mutta eihän sitä ikinä tiedä.. Oon silti onnellinen että hän on jaksanut minua tähän asti, mutta joskus tosissaan mietityttää miten kauan hän vielä kestää.. En tiedä mitä tekisin jos jossain vaiheessa jäisin yksin😭

Mutta tosiaan... Ymmärrän senkin että joillakin ihmisillä on vaikeuksia asettua toisen asemaan, kun on mielenterveydellisiä ongelmia.. mutta ei niitä pitäisi vähätellä.. ihan kun minä leikilläni tässä "esittäisin".. Joskus vihoissani toivon, että nää ihmiset ( jotka vähättelevät) joskus itse kokisivat miten vaikeaa tälläisten asioiden kanssa kamppailu on. ☹️

Ihan kamalaa. Tuli riitaa läheisten kanssa. Ja mut nostettiin syylliseksi.
Mulla ei ole täällä tilaa olla. Joten eristäydyn.

Olen sanaton. Kaikki mitä olen ajatellut ja tehnyt psyykkistä työtä on turhaa. Olen koko ajan ollut väärässä.

Olen itse se syypää. Se tuli monesta suusta.

Minun on turha edes ajatella.

Kyllä vaan ystävät. Ei terveet tajua mitä nää sairaudet ovat. Vaikka ne ei näkyisi, ne tuntuu ja haittaa elämää monella tavalla.

Juttelin "ammattiauttajankin" kanssa. Mutta mun tuli olo että kauheesti ne kyselee, semmosiakin jotka ei kuulu asiaan.
Mä huomaan heti kun joku asettuu toisen yläpuolelle.
Mä täällä oon vaan eristyksissä kun ei oo tilaa eikä oma ääni tule kuuluville.

Mailis kirjoitti 19.3.2017 6:53

Ihan kamalaa. Tuli riitaa läheisten kanssa. Ja mut nostettiin syylliseksi.
Mulla ei ole täällä tilaa olla. Joten eristäydyn.

Olen sanaton. Kaikki mitä olen ajatellut ja tehnyt psyykkistä työtä on turhaa. Olen koko ajan ollut väärässä.

Olen itse se syypää. Se tuli monesta suusta.

Minun on turha edes ajatella.

Kyllä vaan ystävät. Ei terveet tajua mitä nää sairaudet ovat. Vaikka ne ei näkyisi, ne tuntuu ja haittaa elämää monella tavalla.

Voimia.. tiedän miltä tuntuu tuollainen ☹️

Niin,, suurin osa terveistä ei varmasti voi millään tasolla voi ymmärtää minkälaista tämä on ..

Mitä muille kuuluu ??

Mulla samat fiilikset kun on tässä aikaisemminkin hieman ollut. Joku asia ahdistaa mua tosi pahasti, enkä oo oikein varma mikä.. varman ylipäätään kaikki, miten tuun selviämään ..

Ulkona on kaunis keli, mutta ei sekään saa oikein nyt piristymään.

😞

Sieltä työpaikasta ei ole kuulunut mitään mihin hakemuksen silloin työkkärin pakottamana laitoin.. ilmeisesti en ole tullut valituksi.. Työkkäristä tuli myös toinenkin tarjous yhtä epämiellyttävään paikkaan.. varmaan pitää sinnekin hakea.. tai sitten olen hakematta ja toivon parasta, ettei työkköristä asiaa tarkisteta.. en jaksa edes nyt alkaa selittämään miksi en sinne edes haluaisi ☹️

Toivon että sais tässä sellaista voimaa, itseluottamusta ja positiivista virettä elämään .. olisi helpompi elää .

Mailis ja cherrie: Iso suuri halaus kummallekkin. Mailis oletpa joutunyt inhottavaan tilanteeseen, ei todellakaan ns. terveet ymmärrä millaista on elää tällaisen sairauden kanssa, ei ole helppoa ei.

Cherrie: Toivottavasti alakuloisuus alkaisi helpottamaan ja saisit jostan asiasta voimaa ja helpotusta ahdistukseesi. Onko sinulla jotain sellaista todella mieleistä tekemistä jonka avulla pystyt "rentoutumaan". Itselläni esim. leipominen on sellainen, että silloin en ajattele kuin sitä leipomista ja nautin siitä.

Mulle ei kummempaa, samoilla ajatuksilla ja peloilla mennään, tänään helpompi päivä kun sain työskennellä ilman asiakkaita 🙂 ihan itsekseni. Kyllä ihmisellä voi olla typerä vaiva nuo pakkoajatukset, voi elämä sanon minä. Oman pään kanssa sellaista taistelua välillä että kun joku kuulisi ajatukseni niin ei kyllä uskoisi mitä rauhallisen ulkokuoreni alla tapahtuu...Välillä ei meinaa uskoa itsekkään niin saati toiset

Tilasin ajan kampaajalle viikon päähän, saa nähdä uskallanko mennä. Hiukset olisisivat kyllä päivitystä vailla.😑❓

Kiitos pelästynyt☺️❤️ Tämä alakuloisuus on kyllä pahasta.. ☹️ On liiankin synkät ajatukset..

Mehän ollaan melkein samanlaisia, mullekin tuo leipominen on yksi sellainen asia, missä voin keskittää ajatukset vain pelkästää siihen leipomiseen, on mulle aina ollut yksi semmoinen "rentoutumisen" muoto.. Mutta tällä hetkellä ei ole kiinnostusta siihenkään, ei vain jaksa ☹️

Kiva että sulla menee töissä kuitenkin ihan hyvin, sairauksista huolimatta 🙂 Se on kyllä askel parempaan suuntaan kun on se joku rutiini elämässä, ja ehkä ne pelotkin laaantuu hieman.. Voi kunpa pääsis itsekin samanlaiseen tilanteeseen, mutta se on varmaan vielä monen mutkan takana.. Jännä, miten sitä töissä ollessaan aina toivoi että sais olla vaan.. Kun välillä ahdisti niin lujaa kaikki ja pelkkä töihin meneminen ahdisti ja joskus jännitti kun tiesi mitä oli luvassa.. Mutta sitten toisaalta, ei tämä pelkkä oleminenkaan ole oikein mistään kotoisin. Oikeastaaan tuntuu että mitä kauemmin tässä vain on, niin asiat menevät huonommaksi ja huonommaksi ☹️ Nää asiat kyllä järjellä tietää, mutta miksi asioiden toteuttaminen sitten on niin h*lvetin vaikeaa😞

Cherrie: Toivottavasti tänään olisi jo parempi aamu ☺️❤️ Tiedän tasan tuon tunteen kun tuntuu ettei jaksa ei yhtään mitään, välillä ihan yksinkertaisetkin asiat tuntuu vaan niin raskailta. En tiedä onko siihen mitään muuta konstia kuin aika, antaa aikaa itsellensä. Tehdä sellaisia asioita joista edes vähän nauttii...Itse monesti olen ruennut puuhailemaan vähän pakollakin asioita joista tiedän pitäväni, esim teen pullataikinan valmiiksi niin ei siinä auta kuin rueta väsämään niitä erillaisia pullia ja kohta huomaakin olevansa mielipuuhassaan.

Mulla on tänään vapaa päivä, heti aamusta hirveän kova päänsärky, varmasti kun on kokoajan sellaisessa jännityksessä niin stressi purkaantuu päänsärkynä ☹️ Ei kiva. Ajattelin ulos lähteä kunhan olo helpottuu.

Tänään on ehkä hieman parempi päivä. Pitää yrittää siivota tänään, edellisinä päivinä en ole jaksanut oikein mitään, tuntuu ettei ole oikein saanut iloa mistään, näinä pahimpina päivinä vielä alan vertailemaan itseäni muihin ja auta armias kun silloin tuntuu vielä p*skemmalta ja luuserimaiselta koko mun olemassaoloni... Silloin vain ajautuu syvemmäs kuoppaan ..

Mullekin on ollut hyvin tuttua tuo päänsärky, mikä purkautuu stressaavien tilanteiden jälkeen.. Sellainen jyskyttävä.. Ei yhtään mukavaa. Ja välillä on myös toisinpäin että tilanteita stressaa niin paljon että sekä pää ja maha ihan sekaisin ☹️

Tunnen yhden ihmisen joka nauttii ihmisten seurasta ja juhlista.. miettikää miten voikin olla tasan kaks erilaista ihmistä.. Kumpa itsekin vois olla ees hitusen samanlainen, eikä jokaiseen esim juhliin lähtö tuntuis nii vaikeelta, ja pahimmas tapauksessa vain jättää ne väliin kun on itselle niin kauhea paikka...

Moi,

Onko teitä kiusattu koulussa? Sellainen malli ja juontaja kertoi mediassa että häntä haukuttiin ja eristettiin viisi vuotta koulussa. Kaikki tiesivät sen.
Mutta opettaja ei tehnyt mitään senkään jälkeen kun tämä henkilö oli rohkaistunut ja pyytänyt apua.

Mulla sama homma paitsi että kaupan päälle vielä sairastuin vakavasti.

Tuollainen koulun aikuisten toiminta on eettisesti ja moraalisesti väärin. Minusta se on rikollista! Törkeetä!

Sitten vuosien jälkeen haet masennukseen apua ja sielläkin sinut jätetään heitteille.

Haistakoon home tollaiset tyypit! Pilaavat ihmisten elämän.

Ps. Kiusaaja ei ole ajattelematon vaan rääkkääjä. Kiusaaminen ei ole mikään riita!