Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Käyttäjä mindless2 aloittanut aikaan 11.07.2016 klo 18:57 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä mindless2 kirjoittanut 11.07.2016 klo 18:57

Hei,

Olen uusi täällä. Onko täällä muita sosiaalisen fobian kanssa kamppailevia ihmisiä?

Minulta se on vienyt kyvyn työelämään enkä ole pystynyt opiskelemaan itselleni ammattia. Taustalla koulukiusaaminen ja vaikea lapsuus.

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 23.12.2016 klo 15:05

No hyvä että saitkin itse päättää satoshi, menitkö aterialle vai et! 🙂

Minulla on sama ongelma tuon kieltäytymisen kanssa, todella hankala sanoa, että ei. Ja jos kieltäydyn niin poden sen jälkeen kauheaa syyllisyyttä ja oman tunnon tuskia. Ja että olenko nyt ihan hirvittävä ihminen, johtuu juuri tuosta että kun on miellyttämisenhaluinen.

Huomenna se olis jo se jouluaatto. Minä menen vanhempieni luokse aattopäiväksi, sisaruksiani tulee myös + osalla puolisot ja lapset. Ihan mukava olla kaikki yhdessä, vaan jo yksi kokonainen päiväkin saa jollain aina hieman pinnan kiristymään... jos me kaikki olemme saman katon alla. 😀 Eiköhän kaikki mene ihan mukavasti kuitenkin, pitää yrittää arvostaa sitä yhdessäoloa vielä kun kaikki on kuitenkin hengissä ja terveitä. Sitä ei aina osaa ajatellakaan..

Sitten en tiedä mikä joulurumba aaton jälkeen vielä on... Ilmeisesti miehekkeen sukulaisiin.. En yhtään jaksaisi, enkä haluaisi.

Käyttäjä Muistan kirjoittanut 24.12.2016 klo 10:34

Sisäistä rauhaa teille kaikille 💗
Hyvää ja ihanaa joulua tärkeät ihmiset 😍 😍

Käyttäjä Joie kirjoittanut 24.12.2016 klo 13:15

Muistan kirjoitti 24.12.2016 10:34

Sisäistä rauhaa teille kaikille 💗
Hyvää ja ihanaa joulua tärkeät ihmiset 😍 😍

Samoin sinulle ja kiva, kun olet liittynyt porukkaan!

Käyttäjä Mailis kirjoittanut 25.12.2016 klo 12:03

Joulu on täynnä jännitteitä. Siitä ei mainosten joulussa puhuta.
Jos sen aina muistaisi niin varaisi kai lentolipun kauas. Kyllä tämä kovin voimille käy.

Lahjoja tuli sopivan vähän.

Eripuralta ei ole vältytty eikä kai vältytä. Tai sitten otan liian raskaasti.

Kyllä se arkikin sieltä tulee. Onneksi.

Käyttäjä Mailis kirjoittanut 25.12.2016 klo 16:52

Tulen hulluksi sukuni kanssa. On mennyt jo yli. Niin paljon niitä jännitteitä.

Muutama sellanen egoistisempi, ylimielisempi ja itserakkaampi tapaus.

Tulin siihen tulokseen että olen vahvempi ihmisenä kuin he. On sellaista hiljaista voimaa. Koska tyhjät tynnyrit ne eniten kolisee.

Huomaan että muutamat tietävät paremmin kuin minä itse kuka olen ja mitä tarkoitan ja tarvitsen.

Tiedän ainakin yhden joka nyt on iloinen kun minä olen surullinen.

Toivottavasti teillä menee paremmin siellä.

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 25.12.2016 klo 17:00

Mailis kirjoitti 25.12.2016 12:3

Joulu on täynnä jännitteitä. Siitä ei mainosten joulussa puhuta.
Jos sen aina muistaisi niin varaisi kai lentolipun kauas. Kyllä tämä kovin voimille käy.

Lahjoja tuli sopivan vähän.

Eripuralta ei ole vältytty eikä kai vältytä. Tai sitten otan liian raskaasti.

Kyllä se arkikin sieltä tulee. Onneksi.

Hm, harmi jos ei ole mennyt aivan sujuvasti ☹️

Minulla meni aatto oikein mukavasti, vaikka alkuun vähän jännitinkin sitä, että kukahan mua ensimmäisenä nokkii (leikkimielistä vitsinheittoa), mutta kun välillä kun otan liian herkästi itseeni.. Mutta siis mukavasti kuitenkin meni 🙂 Ehkä vähän turhan nopeaa.. Olisi ollut kiva nauttia joulusta vielä pitempäänkin oman perheen parissa. Vaikka tietysti olihan sitä väsynytkin päivän päätteeksi.. Riitaa tuli ainostaan mieheni kanssa hieman tulevista sukulaisvierailuista, mutta saatiin jotenkin ihmeen kaupalla sovittua, että tällä kertaa minä vain en nyt tule mukaan. En tiedä mitä hänen sukulaiset ajattelevat asiasta, mutta en vain kertakaikkisesti jaksa ajelua paikasta toiseen.

Lahjoja tuli ihan sopivasti, sellaista käytännöllistä 🙂 Mutta en juuri lahjoja kyllä kaipaakkaan. Turha myös ostaa ostamisen takia ....

Käyttäjä Mailis kirjoittanut 26.12.2016 klo 13:55

Vielä ei ole joulun piina ohi. Yritän ajatella että mahdolliset tulevat koitokset voivat kehittää ihmisenä, mutta käytännössä ne on tuottanut vaan kipua.

Yksi syy juopaan mun ja muutaman muun välillä on selvillä. Ei se auta sen kestämistä. Mä olen sisäisesti vahva ja ytimeltäni terve. Noi on ulkokultaisia, egoistisia, omahyväisiä, itserakkaita ja rikkonaisia ja heikkoja sisäisesti. Haluavat aina junailla asiat niin kuin heitä miellyttää.

Ja loppua ei näy. Mutta tulee paha olo.

Anteeksi kun TAAS valitan. Helpottaa vähän.

Käyttäjä Kirsikka6 kirjoittanut 26.12.2016 klo 16:42

Moikka kaikki! Olen uusi täällä🙂 joskus aina lueskellut näitä viestejä ja nyt jouluna kun on aikaa päätin ihan kirjoittaa. Kärsin myös lievästä sos.til.pelosta, taustalla varmaan lapsuuden traumat joita terapiassakin olen käsitellyt. Lääkkeenä sepram pienellä annoksella. Pärjään elämässä ihan ok mutta välillä jotkin tilanteet vaan on vaikeita ja on hetkiä kun haluaisi vaan olla kotona eikä tarvitsisi nähdä ketään... saisinkohan täältä samanhenkistä seuraa ja tukea? 🙂

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 26.12.2016 klo 17:42

Mailis kirjoitti 26.12.2016 13:55

Vielä ei ole joulun piina ohi. Yritän ajatella että mahdolliset tulevat koitokset voivat kehittää ihmisenä, mutta käytännössä ne on tuottanut vaan kipua.

Yksi syy juopaan mun ja muutaman muun välillä on selvillä. Ei se auta sen kestämistä. Mä olen sisäisesti vahva ja ytimeltäni terve. Noi on ulkokultaisia, egoistisia, omahyväisiä, itserakkaita ja rikkonaisia ja heikkoja sisäisesti. Haluavat aina junailla asiat niin kuin heitä miellyttää.

Ja loppua ei näy. Mutta tulee paha olo.

Anteeksi kun TAAS valitan. Helpottaa vähän.

Älä pyydä anteeksi turhaan☺️❤️ Nimenomaan kun saa purkaa tuntojaan jonnekin, niin se helpottaa.

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 26.12.2016 klo 17:45

Kirsikka6 kirjoitti 26.12.2016 16:42

Moikka kaikki! Olen uusi täällä🙂 joskus aina lueskellut näitä viestejä ja nyt jouluna kun on aikaa päätin ihan kirjoittaa. Kärsin myös lievästä sos.til.pelosta, taustalla varmaan lapsuuden traumat joita terapiassakin olen käsitellyt. Lääkkeenä sepram pienellä annoksella. Pärjään elämässä ihan ok mutta välillä jotkin tilanteet vaan on vaikeita ja on hetkiä kun haluaisi vaan olla kotona eikä tarvitsisi nähdä ketään... saisinkohan täältä samanhenkistä seuraa ja tukea? 🙂

Moi, tervetuloa lämpimästi. Toivottavasti täältä löytyy sulle apua. Mulle ainakin on täältä ollut suuri apu, kun saa jakaa ajatuksia ja murheita toisten samanlaisten asioiden äärellä kamppailevien kanssa! Mullakin on joskus vuosia sitten ollut tuo sepram käytössä, ja minusta sillä oli ihan hyvä vaste. Haluttaisi kokeilla sitä uudestaan nyt käyttöön, mutta kun ei uskaltais mennä lääkäriin sanomaan asiasta ☹️

Käyttäjä cherrie kirjoittanut 26.12.2016 klo 17:49

Minä muuten nyt laitoin selvityspyynnön sinne työkkärille.. Kerroin niinkuin asiat oli, hankala työmatka kyseiseen paikkaan jne. En jotenkin usko, että he hyväksyvät sitä mutta.. On sitä kai pahemmastakin selvitty... Vaan katsotaan sitten miten rajusti iskee päin kasvoja kun ilmoittavat että tulee se karenssi..

Taidan ottaa tänään viinilasillisen tai pari.. Eihän juominen ikinä murheita poista, mutta jos saisi hetkeksi keveämmän olon. 🙂

Minä olen tänään taas liikaa murehtinut elämääni, miksi en saa mitään aikaiseksi, miksi pitää olla tällainen. Haluaisin pois tästä tilanteesta ettei mitään uskalla tehdä, tai jos haluan muutoksia elämääni, niin miten voin sen jotenkin aloittaa.. Kun pienikin asia tuntuu sitten loppupeleissä sellaiselta, että saakin minut lamaantumaan..

Käyttäjä kirjoittanut 26.12.2016 klo 18:02

Minusta sä pyytelet Mailis ihan turhaan anteeksi. Eihän sulla oo mitn anteeks pyydettävää. Jotkut ihmiset ovat niin kietoutuneita pahaan oloonsa että haluavat muillekin pahan olon. On hyvä oppia tunnistamaan ne ihmiset, jotka saastuttavat ilmapiirinsä. Jokainen voi sitten itse rajoittaa altistumistaan niille.

Vanha sanonta sanoo, että jos ei halua kirppuja ei kannata nukkua koirien kanssa. 🙂

Käyttäjä Joie kirjoittanut 26.12.2016 klo 19:31

Moi Kirsikka6! Kiva, et sä oot täällä. 🙂

Käyttäjä kirjoittanut 27.12.2016 klo 10:57

cherriekin 🙂
Hyväksyvät selvityksen tai eivät, sinä oot osuutesi tehnyt ja noudattanut niiden sääntöjä. Poistuu ainakin epätietoisuus, joka on myös aika inhottavaa ja lamaannuttavaa. Se vie ihan varmasti voimia.

Kyllä sä selviit. Äitini opetti, että äsioilla on tapana järjestyä ja elämällä taipumus kantaa kun hoksaa olla räpiköimättä sitä vastaan. Se, millä tavalla asiat selvii nähdään vasta sitten kun ne on selvinnyt. Polku tarttee ensin kahlata hankeen, vasta sitten ne jäljet näkee. Vaikeudet on tarkotettu voitettavaksi ja jotta voisit löytää itsestäsi sun omat vahvuutesi 🙂

Rauhallista mieltä ja lepposia välipäiviä 🙂🌻

Käyttäjä Joie kirjoittanut 27.12.2016 klo 16:07

Tosi hyvä cherrie, et sait tehtyä selvityksen. 🙂 Homma hoidettu! 🙂👍