Noi työkkärin kirjeet on kyllä aika syyllistävään ja hyökkäävään sävyyn kirjoitettu. Kantsii muistaa, että se on vakioviesti, joka lähtee kaikille, jotka eivät ole tulleet työllistetyksi heidän osottaan työhön. Se ei oo siis millään tavalla henkilökohtaisesti juuri sinulle kirjoitettu.

Itsekin koittaisin vedota työmatkojen kohtuuttomaan hankaluuteen. Niillä saattaa olla joku määritelmäkin mitä tarkottaa "kohtuuttoman pitkä tai hankala työmatka", pykälä voi olla vaan unohtunut tai jäänyt kertomatta sulle. Aspatyypit eivät itsekään tiedä tai muista mainita kaikkia sääntöjä. Ne on vaan välikäsiä. Ne ei myöskään käsittele sun asiaasi eikä ne tee päätöksiä. Se on mekaanisen päätöselimen tehtävä.

Kyl sua nyt koetellaan cherrie. ☹️ Tsemppiä! ☺️❤️ Ei kai siihen selvityspyyntöön voi muuta kirjoittaa kuin sen, miten asiat on: että puhelusta sen naisen kanssa et saanut sellaista kuvaa, että työnantajaan olis pitänyt olla heti yhteydessä ja että työpaikalle kulkeminen osoittautui niin hankalaksi, että katsoit, ettet voi sen takia ottaa paikkaa vastaan.

Pelästynyt kirjoitti 14.12.2016 13:25
Joie: Vähän alle 50 tein nyt ja joku päivä ajattelin toisen samanlaisen satsin tehdä. Onpahan mitä jouluna puputtaa...

Aikamoinen homma! Yksinkö sä niitä teit? Miten sä teet sen täyttämisen: kaulitko piirakkapohjat ensin valmiiksi ja sit rupeat täyttämään? Vai pitääks niitä kaulia aina vaan jokunen kerrallaan valmiiksi, ettei ne kuivu sillä välin kun ne odottaa täytettä ja rypytystä?

Moikka,

Mua harmittaa yksi juttu. Ymmärrän että työpaikalla täytyy ihmisellä olla kova kuori, joka suojaa. Mutta että vapaa-ajallakin täytyy ihmisten parissa olla varautunut ja kovapintainen kaiken aikaa.

Sama onko jossain vaikka yhdistyksen tai seurakunnan jutussa. Pitää olla teflonpinta.

Olen usein naiivisti kuvitellut että voin sentään joihinkin paikkoihin mennä ihan omana itsenäni, avoimena, ilman teflonpintaa.

Eilen menin, mutta sitten taas tapahtui jotain ikävää. Jos olisin ollut enemmän varautunut, niin olisin osannut nälväistä takaisin.

Onko joku muu huomannut jotain tällaista?

Aina puhutaan että jokin yhdistystoiminta on niin mukavaa aina. Vaan eipä ole.

Tälläinen aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Mailis: Olen kyllä itsekkin huomannut tuon, että nykyään kaikkien pitäisi olla jotenkin hirmu kovia, jos olet vähänkin arempi, kiltti tms niin jäät heti jalkoihin niin töissä kuin vapaa-aikanasi. Minusta se on hirveän surullista, että asia on näin ☹️

Joie: Kaulin aina jonkinlaisen pinon niitä ja sitten täytän, ja sitten taas kaulin lisää..Hidasta puuhaa, kun tosiaan yksin leivon. Ensiviikolla ajattelin toisen samanlaisen satsin tehdä, sitten saa riittää.

Cherrie: Onko siinä minkalaiset laput täytettäväksi? Minkalaiset ohjeet?

Käyttekö te miten usein siellä työkkärin omilla sivuilla? Minä en kyllä muista käydä oikeastaan ikinä. Enkä kyllä varmaan osaa edes käyttää niitä kunnolla.

Moikka Mailis
Harmittiko kamalasti kuin ei tullut nälvästyä takaisin?☺️❤️☺️🙂🎂

Hei.
Kirjoitan ensimmäistä kertaa ikinä keskustelupalstalle. Seurannut olen paljonkin kaikenlaisia blogeja ja palstoja mutta rohkeutta itse kirjoittaa ei ole aiemmin löytynyt. Tämän viestin saa kirjoittaman se tunne kun tuntee olevansa niin erilainen kuin muut. Niin yksin vaikka ympärillä on perhe ja muutama ystävä. Diagnooseja minulla on. Niiden kirjoittaminen tänne tuntuu vaikealta. Pelkään että minut joku tunnistaa vaikka mahdotonta se on. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa minulla ei ole listallani mutta tunnistan siitä itseni. Välttämiskäyttäytyminen on jo pitkällä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olen ollut pitkään. Tuleva joulu ahdistaa taas tänäkin vuonna uskomattoman paljon. Kuten jokikinen juhla. Muutamaa juhlaa lukuunottamatta en ole useaan vuoteen käynyt missään. Kaupassa asiointi on haastavaa omalla paikkakunnalla. Pelkään jokapaikassa tuttuja. Välillä en pääse ulos kotoa. En voi hakea postia tai touhuta muuten vain omalla pihalla. Olen paennut asioita ala-asteelta lähtien. Tuntuu etten osaa enää muuten toimia. Altistan itseäni kuitenkin jatkuvasti. Menen sinne kauppaan, haen sitä postia, tapaan perhettä ja ystäviä,mutta ahdistus on ja pysyy. Tuntuu kuin tilanne mihin menen on joka kerta aivan uusi. Lähimmät ihmiset kyllä tietävät tilanteeni mutta ei sekään tunnu minua helpottavan. Välillä törmään siihen etteivät ihmiset kykene ymmärtämään miltä jokapäiväisen ahdistuksen kanssa on elää. Minä teen ja toimin mielestäni älyttömästi asian eteen. On propralit ja opamoxit mutta ei tämä lopu ei. Olo on aikaajoin hyvinkin epätoivoinen. Olen ollut terapiassa. Monta vuotta. Olen oppinut tarkkailemaan itseäni hyvinkin tarkkaan. Analysoin muidenkin ihmisien ajatuksia ja toimia automaattisesti. Sehän nyt ei tietenkään ole hyvä asia kuinka sitä huomaa sosiaalisissa tilanteissa käsiensä hikoavan, sydämensä tykyttävän, ahdistuksen kasvavan tai ajatustensa juoksun. Yritän keskittyä hetkeen jutusteluhetkissä. Katsoa silmien väriä, kuunnella oikeasti sitä toista osapuolta, olla läsnä. Pääosin keskityn edelleen itseeni. Kuinkahan epätoivoiselta tämä kuullostaa? Pitäisikö laittaa hymiö?...en taida vielä tohtia. Ehkä seuraavassa tekstissä. Olen lukenut jokaikisen viestin mikä täällä liittyy sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Ihaillut tätä yhteishenkeä mitä ihmiset täällä luovat. Ymmärrän kuinka vertaistuki voi auttaa. Koska pelkkä lukeminenkin on välillä auttanut. Nyt haluan ottaa tämän ensimmäisen askeleen ja yrittää lähettää tämän viestin. Yritän päästä eroon ajatuksesta että lähetän tämän vahingossa jonnekin muualle. Yritän luoda uskoa itseeni että osaan käyttää tätä puhelinta. Mutta onhan tämä vaan älyttömän jännää. Uskallanko? Painanko lähetä? Iik.

Tervetuloa joukkoomme Muistan 🙂 itse olen täältä saanut täältä paljon voimaa, heikkona hetkenä tiedän, että minulla on joku jolle kertoa pahastaolostani ja ahdistuksestani.

Pelästynyt kirjoitti 15.12.2016 11:29

Tervetuloa joukkoomme Muistan 🙂 itse olen täältä saanut täältä paljon voimaa, heikkona hetkenä tiedän, että minulla on joku jolle kertoa pahastaolostani ja ahdistuksestani.

Kiitos pelästynyt 😊. Kyllä jännitti ensimmäinen viesti. Mutta askel on otettu,tästä lähtee ensimmäinen vertaistukikokemus 😊.

Tervetuloa minunkin puolesta joukkoon kirjavaan, Muistan🙂 Täällä et jää ongelmiesi kanssa yksin, vaan ystävää autetaan hädässä 🙂🌻

Kiitti tsemppi viesteistä☺️❤️

Joo työmatkaan ainakin vetoan, ja tuohon ettei varsinaista päivää edes sovittu milloin ottaa yhteys työpaikkaan... ja _mahdollisesti_ myös "valitan" suuni puhtaaksi siitä, ettei mulle työkkäristä edes annettua tietoja koko palkkatukiasiasta, että mitä se edes suunnilleen ottaen on jne, vaan lyötiin suoraan tämän työnsuunnittelijan yhteystiedot kouraan, ja sanotaan että "soita sinne". Sekä se, ettei mulle annettu mahdollisuutta itse esimerkiksi hankkia paikkaa. mikä olis ollut mahdollista kuitenkin.. 😮😞 Muuta en oikeastaan sitten keksi mitä siihen laittaisi. Ja hyvällä tuurilla toivoa että menisi läpi, toki mun tuurilla tuskin menee. Nyt vain mietityttää että meneekö mulla nyt tältä kuulta jo tuki poikki, että saavat asian käsittelyyn ja ovat päätöksen tehneet☹️ No.. ei kai tähän kuolekkaan, mutta niiin.. todella inhottavaa kuitenkin. Sieltä työpaikalta esimies kuitenkin vastasi ihan asiallisesti; kiitti viestistäni, ja toivotti hyvää jatkoa, sekä hyvää joulua..

Pelästynyt, ton selvityspyynnön voi täyttää siellä omilla sivuilla netissä, en tosin ole vielä ehtinyt sen kummemmin vilkaista minkälainen se on.. Tai olisinhan minä tässä ehtinyt, vaan ei ole haluttanut katsoa vielä sitä sen koommin.
😠

Muistan, tervetuloo minunkin puolestani☺️❤️ Toivottavasti täältä on myös sinulle apua! Mulle on ainakin paljon auttanut se, ettei tarvitse ongelmien kanssa jäädä yksin☺️❤️

Hei 🙂

Täällä on kyllä ihania ihmisiä koolla. Tunnen itseni kyllä tervetulleeksi. Kiitos kaikille 😍
Opin toivottavasti nyt käyttämään tätä hienoa hymiövalikoimaakin 😀.

Päivän kysymys, jos työkkäri laittaa nuita työehdotuksiaan tuleeko ne kirjeenä vai soittaako ne? Vai pitääkö niitä seurata jostain oma-sivujen kautta? Minä en nimittäin ole kuin varmaan kaksi kertaa edes avannut ne oma sivut. Mulle ei ole ikinä yhtään noita ehotuksia tullut. Jäin miettimään että olenkohan jotain ehkä missannut 😮😮

Meillä sairastupa meininki jatkuu, nyt kipeänä toinen lapsista..Pelottaa, jos itse sairastun just ensiviikolla kun sinne sairaalaan meno on. Sinne kun saa aina odottaa hirveän pitkää noita aikoja. Olen itseäni yrittänyt itseäni tsempata sen käynnin suhteen, tulokset aika laihat mutta tsemppaus jatkuu. Yritän ajatella, että mikä olisi pahinta mitä voisi sattua, noi pakkoajatukset tietty on ihan oma ohjelma numeronsa, päässä pyörii ihan omat ohjelmat 😀 😀

Mua laiskottaa, tietty olen valvonut yli puolet yöstä kipeän lapsen kanssa mutta en viiti tehdä yhtään mitään. Yrjöttyjä petivaatteita, peittoja olen pessyt pois, vessan siivosin..piparitaikinan väsäsin kylmään. Nyt taidan ottaa lapsukaisen kainaloon ja ruetaan päikkäreille, vaikka eipähän häntä näytä väsyttävän kun eilisen päivän melkein nukkui 😀 😀

Pelästynyt kirjoitti 16.12.2016 10:19

Päivän kysymys, jos työkkäri laittaa nuita työehdotuksiaan tuleeko ne kirjeenä vai soittaako ne? Vai pitääkö niitä seurata jostain oma-sivujen kautta? Minä en nimittäin ole kuin varmaan kaksi kertaa edes avannut ne oma sivut. Mulle ei ole ikinä yhtään noita ehotuksia tullut. Jäin miettimään että olenkohan jotain ehkä missannut 😮😮

Meillä sairastupa meininki jatkuu, nyt kipeänä toinen lapsista..Pelottaa, jos itse sairastun just ensiviikolla kun sinne sairaalaan meno on. Sinne kun saa aina odottaa hirveän pitkää noita aikoja. Olen itseäni yrittänyt itseäni tsempata sen käynnin suhteen, tulokset aika laihat mutta tsemppaus jatkuu. Yritän ajatella, että mikä olisi pahinta mitä voisi sattua, noi pakkoajatukset tietty on ihan oma ohjelma numeronsa, päässä pyörii ihan omat ohjelmat 😀 😀

Mua laiskottaa, tietty olen valvonut yli puolet yöstä kipeän lapsen kanssa mutta en viiti tehdä yhtään mitään. Yrjöttyjä petivaatteita, peittoja olen pessyt pois, vessan siivosin..piparitaikinan väsäsin kylmään. Nyt taidan ottaa lapsukaisen kainaloon ja ruetaan päikkäreille, vaikka eipähän häntä näytä väsyttävän kun eilisen päivän melkein nukkui 😀 😀

Hei mulle ainakin tulee tekstiviestillä, kun laittavat työtarjouksen... Ja se ilmestyy sitten myös sinne omille sivuille, että sen voi kuitata tehdyksi sitten...

Mulla pitäis tänään tai huomenna viimeistään käydä tekemässä viimeiset lahjaostokset.. Ei mitään suurta kuitenkaan, mutta jotain kuitenkin. Täytyy penniä venyttää, kerta tässä on karenssiuhan alla🤕

Ok, kiitos cherrie 🙂 Minulle on joskus tullut jotain sähköpostia jostain tapahtumista&rekry tapahtumista mutten kyllä muista, että olisi tullut mitään ehotettuja työpaikkoja...Heti iski stressin et kun vaan on puhettakin työkkäristä 😀 😀 On sillä pelottava vaikutus. Mie aina jotenkin pelkäsin sitä päivää kun joudun työttömäksi ja nyt kun se on todellisuutta niin stressaan ihan älyttömästi tuota työkkäriä kun on kuullut kaikkia kauhu juttuja.

Hei,

Minä en tiedä paljoa työkkäriasioista. Joskus vuosia vuosia sitten olen asioinut siellä. Muistikuvia miten siellä kannattaa toimia ei oo. Ikävä kyllä en osaa antaa vinkkejä tuohon asiaan. 😞
Onko täällä muita täysin työkyvyttömiä? Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia? Minä yritän keksiä aina kaikenlaista puuhaa, auttaa muita, tehdä töitä joita pystyn sitten ilmaiseksi. Ei ole mahdollista ainakaan vielä tässä vaiheessa haaveilla siitä oikeasta työelämästä jota kaipaan ja ihailen. Hassua millaisia asioita ihailen muiden elämissä. Aikaisia herätyksiä, aikatauluja, kiirettä, vastuuta..kyllä kai kaikki haluaa tuntea itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Niin minäkin. Mutta väsyn ja oirehdin niin vähästä. Lipun onnistun välillä pitämään korkealla. Nyt masennus on nostanut jo hetken päätään..
Miten teillä muilla juhlat menevät? Miten suhtaudutte tulevaan jouluun? Pystyttekö nauttimaan siitä?
Tämmöinen palsta on kyllä mukava 🌻🙂🌻