Repukka🙂🌻

Ymmärrän sinua todella hyvin. Tuolta se juuri tuntuu välillä. Minusta tuntuu, että silloin brakaa päässä ja kropassa. Eli jotkut hormoonit sun muut ei toimi, kuin pitäis ja pääkään ei silloin toimi kunnolla. No, jokaisella syynsä. No minulle ainakaan vhh-ruokavalio, vitamiinit ja sen sellaiset tuskin on huonoksi. Jotain (ehkä pientä) apua olen niistä huomannutkin, mutta tuleehan noita kauhean ankeita päiviä minullekin (eilen viimeksi itkeä tihrustin) Tänään taas parempi..milloin se lopullinen parempi tulee? God Only Knows..

Voimahali Sinulle ja tsemppiä kauppareissuun!

Vähän liikaa on ollut ohjelmaa viime päivinä ja nyt olen ihan uupunut. Ihan kamala väymys. Edes pitkät yöunet eivät auttaneet. Koko päivän olen ollut taas ihan jumissa. En vaan meinaa jaksaa tätä elämää tällaisena raatona. Joka aamu toivon, että olisi taas ilta, että pääsisi takaisin nukkumaan.

täällä on lumet sulaneet ja se laittaa elämisen vielä kamalemmaksi. Mieli on raskas kun musta maa. mistään ei saa iloa.

Koitahan jaksella

Minulla on muuttunut elämä paljon paremmaksi, ensinnäkin sen jälkeen, kun selvisi mikä on syy kaikkiin ongelmiin... Positiivinen asenne on kyllä oikeasti se kaikista tärkein, ja sen kyllä myös voi opetella kun vaan tekee töitä asian eteen. Haastavaa on varmasti kun oikeasti ponnistelee, mutta ehdottomasti kaiken sen arvoista. Pitää vaan uskoa, että jaksaa, kykenee, ja pitää Toivo Yllä, tärkeintä. Ja olla hyvä ihminen itselleen ja päästä ensisijaisesti itsetuhoisuudesta. Toivoisin vain että toivonsa menettäneet uskaltaisivat nähdä, että sirpaleet voi Aina koota, vaikka se vaatiikin työtä, se on ehdottomasti, ehdottomasti mahdollista aina. 🙂🌻 🙂👍 🌻🙂🌻
Jossain vaiheessa tulee kyllä vaihe, kun on turvassa, ja voi vain levätä... Pitää vain huolehtia ehdottomasti siitä, että on turvallisessa paikassa, minulla on turvalukko ovessa ja avaimet vain itselläni, sekä takalukko ja vielä oviketjukin, näillä koen oloni turvalliseksi kotona. Ja pelkästään se paransi huomattavasti elämänlaatuani ja terveyttäni.
Ihan pienet asiat ja nautinnot... kiva vuodenaika, lämmin tee, nuudelit, marketin vuohenjuustokeitto, netti, tv:n hömppäohjelmat, tyynyt ja viltit kotona... Auttavat ylläpitämään mielenterveyttä.
Koittaisin vaan niin tukea, ja oikeasti vakuuttaa, että omat asiat pystyy Aina muuttamaan parempaan. Pitää vaan uskoa ja tehdä töitä. Töitä pitää olla valmis tekemään ja jaksaa joskus vaikka ei haluaisi jaksaa. Pakko. Kun huomaa että on pakko, ja on kyse omasta elämästä, arvokkaasta omasta elämästä, niin ei sitä halua valuttaa hukkaan, ei. Lepoa saa, kunhan on turvantunne... Se olisi kaiketi kyllä se tärkein asia uolehdittavaksi, jos on kovin ahdistunut ja pelokas usein. Voimia. <3 Koitan joskus kirjoittaa lisää tsemppaavaa, jos se auttaisi jotakuta.

Kukkuu🙂🌻

Repukka, mitä nyt kuuluu?

Olen ollut niin uupunut, etten ole jaksanut täälläkään käydä lukemassa saati kirjoittamassa. Olen vain raahautunut hetkestä ja toimesta toiseen ja tehnyt vain ihan pakolliset eli lähinnä ruokaa ja puhtaita vaatteita lapsille. Tänään sain vihdoin hoidettua yhden roikkumassa olleen asian ja siitä tulikin hyvä mieli. En ihan toivoton tapaus olekaan. Toivottomuus on kyllä mulle valitettavan tuttua. Mutta, kuten Myttynenkin sanoi, AINA ON TOIVOA! Vaikka olisi kuinka toivoton tilanne tahansa, siitä voi aina selvitä. Tuon yritän kaiken ahdingon keskellä aina muistaa. Olen minäkin selvinnyt vaikka kuinka monesta alhosta ja umpikujasta. Jostain se toivonkipinä on aina kuin ihmeen kautta syttynyt. Yritän muistaa myös sen, että on paljon ihmisiä, joiden tilanne on vielä vaikeampi kuin minun. Ja että minulla on elämässä vaikka kuinka paljon hyviä asioita, ne pitää vain muistaa huomata.

Väsyttää, mutta pikku hiljaa yritän elää tätäkin päivää. Tulis vaan vielä edes vähäksi aikaa lunta ja pikkupakkasta. Lumitalvi on ollut vähän turhan lyhyt minun makuuni. Ei sillä keväällä vielä kiire olisi.

Kiva, kun kirjoitit🙂🌻

Niinhän se on, että aina on toivoa, vaikkei sitä juuri silloin näkisikään. Minullekin tuli vähän parempi mieli, kun sain aikaiseksi lähteä kävelylle mieheni kanssa. Semmoisen jälkeen tosiaan tuntuu siltä, että ehkä tämä elämä voisi pikkuhiljaa muuttua paremmaksin.. Mutta päivä kerrallaan on vain mentävä.

Tsemppiä🙂👍

Hyvää Ystävänpäivää Sinulle!🙂🎂🙂🎂

Olkoot päiväsi Onnellinen!

Kiitos samoin, AK! 🙂🌻

Minä olen koko päivän jumittanut kotona. En vain ole saanut itseäni liikkeelle. Lopulta puoli viiden maissa sain potkittua itseni liikkeelle. Oli pakko käydä apteekissa, kun yksi lääke oli loppu. Kävin myös ruokakaupassa ja nyt pitää ruveta laittamaan lapsille ruokaa. Tämä on ihan loputon työmaa tämä ruuan laittaminen. Ei millään jaksaisi, mutta on pakko. Huokaus. Helpottaako tämä väsymys koskaan?! Turhauttavaa olla tällainen raato, joka vain raahautuu hetkestä toiseen. 😠

"Uutisoimme aiemmin siitä, kuinka maailma ei kaadu epäonnistumisiin tai suuriin vaikeuksiin. Tärkeät neuvot selviytymiseen pääset lukemaan täältä:"

-> http://www.voice.fi/ilmiot/maailma-ei-kaadu-epaonnistumisiin-lue-nelja-opettavaista-vinkkia/1/53769 <-

Hei! Hyvä tuo Myttysen laittama linkki🙂

Kiitos Repukka vierailusta minun puolella. Oli eilen vähän huono päivä..

Tänään vähän paremmat fiilikset, tosin ei koskaan tiedä minne suuntaan se vinksahtaa.

Siivouspäivää ainakin pukkaa ja hyvä olisi saada itsensä ulkoilemaan tänään.

Siinäpä tavoitetta jo kerrakseen🙂

Sitä menee taas vähän robottivaihteella ja tekee automaattisesti.

Vähän sähköpostejakin pitäisi tänään saada kirjoiteltua.

Mitä sinä meinaat tänään? Kirjoittelehan kuulumisia taas. Minä ainakin luen mielenkiinnolla kaikkien kirjoituksia täällä.

Hyvää viikonloppua Sinulle🙂

Voi hemmetti, mikä yö! Uni ei tullut ennen kuin joskus kolmen maissa ja nukuin sitten puolillepäivin. Nyt on ihan pää sekaisin. Huimaa ja todella pönttöpäinen olo. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan, mutta pitää varmaan sinnitellä iltaan saakka. Tällaisen päivän voisi mielellään pikakelata loppuun tai jättää väliin.

Eilen oli ihan mukavaa, kun vein pojan ja hänen kaverinsa leffaan ja sitten Mäkkäriin syömään. Kaksi 11v poikaa tykkäsivät. Tänään pitäisi mennä vähän muuttoavuksi kohta puoliin. Saa nähdä, onko minusta mitään apua tällaisena hönttinä. Jotenkin ärsyttää olla tällainen vajaa. ☹️

Repukka,

Tosi kivalle kuulosti tuo Sinun eilinen🙂 Tiedän tunteen, kun ei saa unta ja sitten nukkuu myöhempään. Kyllä siinä juurikin menee pönttö ihan sekaisin. Minulla ei tarvi, kuin jos valvon hieman tavallista pitempään ja sitten nukun pitempään, kuten tänä aamuna, heräsin ensin jo kuuden aikaan (olisi vain pitänyt nousta ylös silloin) mutta kävin vessassa ja nukahdin uudelleen "jopa" puoli kahdeksaan saakka niin tuntui jo, että oli ihan tökkyräinen olo jne.

No, onneksi siitä pääsin hereille ja oli ihan kiva päivä (vaihteeksi).

Sitkeä sissi olet jos lähdet vielä muuttopuuhiin tuollaisen yön jälkeen.
Toivottavasti tänä yönä nukut hyvin.

Ps. Luin tuolta toisesta ketjusta, että sinulla on huono itsetunto ja pidät itseäsi tyhmänä. Vähän suretti, kun et todellakaan ole tyhmän oloinen vaan sinulla on elämäntuomaa sydämensivistystä ja viisaita ajatuksia, mitä olen täältä lukenut. Mutta tiedän, huono itsetunto teettää sellaista ajatusta. Minusta vaikutat oikein fiksulle ja pystyvälle ihmiselle🙂

Mä inhoan ja vihaan aamuja! Herääminen on yhtä tuskaa. Viime yönäkin nukuin n. 9h ja silti olen ihan kamalan väsynyt. Laitoin kellon herättämään klo 9, etten taas nukkuisi puolillepäivin. Olisi tekemistä tässä aamupäivällä. Jouduin todella tekemään töitä ja pakottamaan itseni nousemaan. Päässä humisee, ihan tolkuton uupumus ja herääminen ja käyntiin pääseminen ovat taas työn ja tuskan takana. Ei tällaista voi käsittää kukaan muu, jos ei itse koe samalla tavalla. Olen niin paljon kuullut kommentteja, että kunhan vain totuttelet heräämään aikaisin, niin kyllä se siitä. EI SE SIITÄ! Olen nyt yli 40v totutellut enkä vieläkään ole tottunut heräämään. En koskaan herää virkeänä ja levänneenä vaan olen aina kuin jyrän alle jäänyt. Yritän kotona olla hiljaa etten kiukullani provosoisi muita. Vituttaa! Olisin niin paljon mieluummin aamuvirkku ja sellainen, joka aamulla tykkää touhuta (kuten mieheni, jota minun aamu-unisuuteni ärsyttää), mutta minkäs teet? Jotkut sanovat, että vanhuksena sitten unentarve pienenee hurjasti ja alkaa heräillä itsestään aikaisin. En kyllä usko, että se mun kohdalla toteutuu. Tätä rämpimistä kestää varmaan ihan loppuun saakka. Tekisi mieli enemmänkin kiroilla, mutten tiedä, miten ylläpito suhtautuisi siihen. Tämä on vain niin turhauttavaa. Todella ärsyttävää.

mä olen kohta viikon herännyt 7-9 aikoihin. Ei tä kivaa ole. Hirvee väsymys päällä, kun yötkään ei ole kun katkonaisia. Olen nyt 3 päivänä vissiin ollut nukkumatta päikkäreitä, eikä sekään ole unta tuonut. Vaikka herään aikaisin, en silti saa itteäni liikkeelle ajoissa. Kaikki kotityöt kerääntyy, kun ei vaan jaksa tarttua mihinkään. Pelkään että ensi viikolla, kun pitää olla virkee, ni mä nukahan pystyyn.