Moi.
Olen jonkin verran alle 30 v nainen ja minulla on ongelma tapaamiini miehiin liittyen. Olen aina haaveillut, että löytäisin jo nuorena (noin parikymppisenä) kumppanin, jonka kanssa sitoutuisin. Asiat eivät ole kuitenkaan menneet niin vaan olen tavannut vääriä miehiä ja olen tällä hetkellä sinkku. Olen seurustellut kolmesti, mutta suhteet ovat olleet melko lyhyitä, pisinkin vain vähän alle 2 vuotta (itse kyllä olisin halunnut jatkaa). En ole asunut tähän mennessä kenenkään kanssa yhdessä enkä ole tehnyt ulkomaanmatkoja exien kanssa tms. Enkä muutenkaan ole kovin kokenut miesten kanssa. Sen vuoksi haluaisin löytää vähemmän kokeneen miehen.

Ongelmani on se, että jo tässä iässä tuntuu monilla olevan iso määrä suhteita takana, joko vakavampia pitkiä useiden vuosien suhteita tai sitten yhden illan juttuja. Tiedän kyllä, että kaikilla on menneisyytensä eikä niitä pitäisi vertailla ja pohtia eikä puida kovin tarkasti. Asia kuitenkin häiritsee ja minulle parisuhteessa ns. yhteinen pohja on tärkeää. Olisi ihana muuttaa jonkun kanssa yhteen tai matkustella ulkomailla niin ettei tarvitsisi ajatella, että kumppani on tehnyt niin jo jonkun muun kanssa. Minua myös ällöttää ajatus siitä että kumppani olisi harrastanut seksiä aikaisemmin kovin monen kanssa. Itselleni seksi on kuitenkin intiimi asia eikä sellainen jota harrastellaan tuosta noin vaan uusien partnereiden kanssa.

Tunnen itseni epäonnistuneeksi ja olen pettynyt. Ehkä ansaitsisin olla vain yksin. Onko kukaan muu täällä ajatellut vähänkään samalla tavalla vai olenko vaan sairaalloisen omistushaluinen ja mustasukkainen?