Minulla on alkanut pyörimään päässä noin 5-6v vanhat asiat #meetoo kamppanjan vuoksi. Olen alkanut miettiä onko tämä ollut seksuaalinen hyväksikäyttö vai ei.

Olin 15-16v ja menin viettämään iltaa kaverini luokse joka oli poika. Emme olleet tunteneet kauan. Hän oli minua alle vuoden nuorempi.
Juhlimme kaksin, joimme alkoholia. (En ollut aikaisemmin juonut niin paljon) ja jossain kohtaa tämä poika alkoi kyselemään kysymyksiä jotka ahdistivat ja alkoivat hävettämään, mm. ”Kuinka monen kanssa oot jo kerennyt harrastamaan seksiä” yritin kiertää vastausta, olin tosi ujo.

Ilta eteni vauhia ja hän halusi juottaa minulle jotain vahvoja shotteja. En tiennyt kuinka vahvasta juomasta oli kyse, join sitä kuitenkin omasta tahdosta. Sen jälkeen muistikuvat ovatkin suht hatarat. Muistan että poika rupesi soittamaan kitaraa ja pyysi syliin istumaan. Menin ja hän alkoi pussailemaan ja koskettelemaan. Silloin alkoi ahdistamaan ja useaan otteeseen käänsin pään pois ja lähdin myös sylistä. Muistan että halusin kotiin, mutta en voinut soittaa äidilleni koska häpesin sitä että olin juonut. Olen vihainen itselleni varmaan koko elämäni siitä etten soittanut.

Seuraavaksi muistan sen kun mies nosti minut seinää vasten ja alkoi sama pussailu. Tuntuu että itse annoin väärää kuvaa, koska pussailin takaisin. Pelkäsin, että jos en suostu hän puhuu ja kertoo minusta kaikille kuinka pelokas ja ujo olen enkä pystynyt edes siihen. Pelkäsin siis että minua aletaan kiusata. Hän oli vaikutusvaltainen koulussa. Minä en ollut lähelläkää mitään sellaista.

Jossain kohtaa iltaa hän kantoi minut sängylle ja alkoi riisumaan. Tässä kohtaa olin todella humalassa, en pystynyt liikuttamaan mitään. Olin aivan zombi. En saanut avattua suuta. Makasin vain ja olin suurimman osan ajasta silmät kiinni. Muistan sen älyttömän kovan kivun ja sen kun hän kysyi; ”miks lähet karkuun” olin siis tätä ennen ollut vain yhden ihmisen kanssa kerran. Minua ahdisti ja oksetti koko tilanne. En muista koko tilannetta.

Tämän jälkeen tapasin tämän ihmisen vielä kaksi kertaa. Syytä en todellakaan osaa sanoa. Ehkä yksi oli pelko ja se älytön häpeä. Luulin että tämä ihminen välittää, vaikka sitä se ei todellakaan ollut. Molemmilla kerroilla tämä näkeminen johti samaan. Toisella kerralla kinasimme leikillä muistaakseni eläimistä ja en ollut asiasta samaa mieltä ja hän yhtäkkiä kiskoi housuni ja yritti kakkoseen ja alkoi pussailemaan ja sanoi; ”rentoudu ja pussaile mua niin ei satu” tällä kerralla sain sanottu selkeästi EI. Kipu oli sietämätön. Hän vaihtoi vain reikää, hoiti hommat loppuun ja lähti kotiin. Olo oli kuin käytetyllä rätillä. Jälleen oksetti ja itkin. Mietin mitä helvettiä. Miksi en taistele tätä vastaan.

Olen nyt aikuinen ja hetkeksi unohdin asian. Tapahtumien jälkeen sairastuin kuitenkin masennukseen. Satunnaisesti rupesin saamaan pahoja paniikkikohtauksia asiasta. Nykyään taas enemmän. Tunnen häpeää, mietin miksi en sanonut ei. Mietin millaista elämäni olisi jos en olisi olisi ollut se ujo ja herkkä tyttö ja uskaltanut taistella vastaan. Nykyään en koskaan antaisi mitään tälläistä tapahtua itselleni. Suhteeni miehiin on ollut ja on edelleen pelokas. En luota heihin ollenkaan ja pelkään liikkua ulkona, koska ajattelen että jotain tälläistä tapahtuu. Mitä jos menisin taas lukkoon enkä uskalla sanoa ei.

Helpottaisi jos joku voisi sanoa mielipiteen tästä asiasta. ☹️ pahoittelut sekavasta tekstistä.