cherry2 kirjoitti 7.12.2014 15:49

Hei! Olen hiljattain eronnut pitkäaikaisesta poikaystävästä ja viikonloppuna lähdin kännissä ja arviointikyvyn pettämisen seurauksena tuntemattoman miehen matkaan. Harrastimme lyhyesti seksiä kortsun kanssa. Meillä oli hieman suojaamatonta kontaktia ennen kortsun päällelaittoa ja nyt pelkään kuollakseni, että tämä lyhyt kontakti on tartuttanut minulle jonkun sukupuolitaudin. Eniten minua harmittaa se, että olisimme hyvin voineet jättää tämän pienen kokeilun tekemättä.

Olen luonnollisesti menossa sukupuolitautitesteihin, mutta en mitenkään tajua miten pystyn odottamaan kunnes mahdollisesta tartuntahetkestä on kulunut tarpeeksi aikaa. Olen ollut tapahtumasta lähtien niin jännittynyt ja ahdistunut, että en ole pystynyt syömään ja sydän tykyttää. Olen kerran aiemmin ollut samankaltaisessa tilanteessa ja silloinkin olin todella ahdistunut, mutta silloin ainakin mies jonka kanssa olin vaikutti olevan hyvä tyyppi ja käsittääkseni hyvin kokematon, eli hänellä ei luultavasti ollut ollut monta seksikumppania ennen minua. Tämä mies kuitenkin ei vaikuttanut pitävän itsestään kauhean hyvin huolta ja se huolestuttaa minua todella paljon. Olen kuvitellut että minulla ties mikä sukupuolitauti, ja vaikka olen muutenkin pelokas sairausten suhteen niin pelkään sukupuolitauteja sairaan paljon. Luultavasti niihin liittyvän häpeän takia.
HIV tietenkin on pahin mikä voisi kohdalle osua, ja en voi nähdä että sellaisen diagnoosin jälkeen olisi paljon elämää jäljellä elettävänä ahdistuksen ja häpeän takia. Mutta muutkin sairaudet pelottavat. Olen niin ahdistunut tästä etten tiedä miten pystyn hoitamaan velvollisuuteni ennen ensimmäiseen testiin pääsyä. Ja sitten pitää odotella 3 kk HIV-testiä, mikä tulee olemaan suorastaan helvetillistä. Miten tästä selviää? On todella epätoivoinen olo, tuntuu että paniikkikohtaus olisi paikoillaan. Tästä huolimatta en oikein pysty itkemään tai mitenkään lievittämään tunnetta, välillä iskee oikein järkytys siitä mitä olen mennyt tekemään.

Olen todella kiitollinen jos joku on ollut samankaltaisessa tilanteessa ja haluaisi jakaa kokemuksensa. 🙂

T. Cherry2

Tietysti kannattaa olla huolissaan tuollaisen jälkeen ja menet testiin.

Hei cherry2!

Tiedän kokemuksesta miten rankkaa on pelätä tuollaisia asioita. Oletko lukenut tietoa hivistä? Itseni kohdalla auttoi, kun tajusin ettei tartuntakaan olisi loppujen lopuksi mikään maailmanloppu. (Mutta kivahan se kuitenkin oli, kun selvittiin pelkällä säikähdyksellä! 😋)

Kertomasi perusteella on melko epätodennäköistä, että olisit voinut saada hivin. On tietysti hyvä että menet testeihin, niin saat mielenrauhan ja terveytesi on taattu. Älä syyttä soimaa itseäsi, äläkä tunne häpeää. Olet arvokas ihminen, etkä mitenkään "tahriintunut" tuon tilanteen takia. Ja kaikki järjesty vielä! 🙂🌻

Hei! Ja kiitos vastauksistanne!

Olen hieman ottanut selvää asioista ja olen jo poissulkenut HIV:n peloistani. Gyne kertoi minulle, että se ei tartu helposti ja virus ei selviä kehon ulkopuolella jos sitä olisi ollut siinä suojaamattomassa kontaktissa mitä meillä oli. Joten olen hiukan helpottunut sen suhteen.

Nyt pelkään puolestaan kuollakseni herpestä tai kondyloomaa. Herpestä eniten, sillä minulla on ollut hieman oireita viikonlopun jälkeen. Tietenkin oireet voivat liittyä muuhun, mutta on vain tosi huono intuitio tästä. Huomenna pitäisi selvitä jos kyseessä on ainakin jokin muu.

Olen vieläkin todella ahdistunut ja asia pyörii mielessä koko ajan. Herpekseen liittyy niin suuri häpeä, ja silti noin 20-25 % suomalaisista kantaa kakkostyypin virusta. Ahdistaa tietää, että kyseessä on virus, jota ei ikinä saa pois kehosta. Ja erityisesti kun olisi omalla käyttäytymisellään sen voinut kokonaan välttää. Elämäni pitkän parisuhteen jälkeen oli ihan hyvä, olin jopa onnellinen ja tunsin oloni vahvaksi. Nyt tuntuu, että kaikki on menettänyt merkityksensä yhden kohtalokkaan bileillan myötä. Tunsin oloni viehättäväksi ja ajattelin että olen kiva ihminen. Uramahdollisuuksiakin tuppasi eteen monelta suunnalta ja ajattelin, että tulevaisuus näyttää valoisalta. Tuntuu nyt siltä, että kaikki se olisi kadonnut sekunnissa kun tajusin mitä oli tapahtunut ja että olen todella asettanut itseni tilanteeseen, jolla voi olla vaikutus koko loppuelämääni. Kolmen viikon sisällä pitäisi tulla oireita herpeksestä jos niitä on tullakseen, niin nyt yritän elää yhden pitkän päivän kerrallaan ja toivoa parasta.

Kiitos sanoistasi hybrid! 🙂 huojentavaa kuulla etten ole ainoa, joka on tällaista helvettiä kokenut vaikka en sitä kenellekään toivoisikaan. Miten selvisit velvollisuuksistasi tuon pelon otteessa? Kiva että HIV:stä lukeminen auttoi sinun kohdallasi, olen yrittänyt samaa strategiaa. Teitkö mitään muuta auttaaksesi pahaa oloa?

Haleja! 🌻🙂🌻