En ole aikoihin käynyt täällä kirjoittamassa, mut nyt kun olen taas monta päivää pyöritellyt kaikkea vaan omassa päässäni, niin aattelin tulla tänne purkamaan ne ulos päästäni, jos vaikka jotain ihmistä jaksais kiinnostaa kuulla mitä mulle kuuluu..

Mä olen taas ihan sika väsynyt kaikkeen😯🗯️..mulla on sellanen tunne jälleen kerran että mä olen mun kavereille vaan sellanen kaveri johon pidetään sillon yhteyttä kun musta on hyötyä..esim.rahallisesti.

Nyt mä olen miettiny pari päivää, et onkohan tää joku rangaistus mulle, kun poikkasin välit lopullisesti tossa kesällä, yhteen lapsuuden ystävääni, jota yritin ja yritin auttaa.(hän on alkoholisti&narkomaani)Aina sama lopputulos, kaveri syytti mua kaikesta mitä sille sitten tapahtuikin. Aika monta kertaa mä jaksoin uskoa siihen että nyt se lopettaa ja otin sen anteeksipyynnöt vastaan ja jatkoin sen tukihenkilönä, kunnes sitten kesällä kun se taas alkoi sekoilla ja syytellä, mä päätin et nyt loppu.Ja sen jälkeen ei olla tekemisissä oltu.
Mä kaipaan sitä ihmistä välillä oikeen julmetusti, oltiinhan me sentään toistakymmentä vuotta oltu ystäviä ja se oli tosi ihana ihminen kun se oli kuivilla.

Nyt viikko sitten yks mun ystävä, muuttu ihan oudoksi, se on viimäsen kuukauden pyöriny mun kanssa päivittäin ja ainakin soitellu jollei olla nähty. Mut nyt viikko sitten se muutttu täysin, ei sopinu nähdä, aina oli jotain muuta, se ei soittele ja jos mä soitan ni se kyl vastaa, mut sit se on sellast ihme tiuskimista vähän asiasta kun asiasta.😟 Mä kysyin siltä tos yhtenä päivänä, et onko kaikki hyvin, ku oot ollu hiukan outo viime päivinä, kaikki kuulemma on hyvin. Nyt en ole viitsinyt enää edes soittaa, koska ei häntä tunnu kiinnostavan edes puhua kanssani (sen kertoo jo sekin ettei hän ole soittanut minullekkaan).☹️

Outoa sinänsä, että tuo kuukausi, minkä aikana oltiin tiivisti yhdessä, hän oli taloudellisessa ahdingossa ja minä tietysti autoin häntä, vaikka itse sitten näinkin nälkää ja näen vielä tämänkin kuukauden. Noh, mutta hän maksoi velkansa juuri tuona päivänä, jonka jälkeen hän muuttui täysin.
En voi mitään, mutta mulla on sellanen olo että se oli hyväksikäyttöä.😭

Tää kaikki tuntuu nyt ylitse pääsemättömän pahalta..työpaikka on yks helvetti, oma terveys on prakannut jo vuosia ja edelleen vaan ootellaan että jotain selvyyttä tulis siihenkin ja nyt kun sitten kaipaisin minä niitä ystäviä, jolle purkaa tätä pahaa oloa, niin ketään ei kiinnosta. Onko tää rangaistus siitä että ”hylkäsin” oman kaverini, mutta hän halusi sitä myös itse, ei halunnut olla enää koskaan tekemisissä.😐

No nyt tän kirjotukseni perusteella, kaikki luulee että mulla on tasan kaksi ystävää, on niitä enemmänkin..tai ainakin ollu, tällä hetkellä tuntuu ettei oo yhtään.😞
Mulla on jopa tullut ”veto haluja” tässä viikolla, vaikken ole käyttänyt mitään lähes kymmeneen vuoteen. Tahtoisin vaan nollata tän pääni, vaikka tiän että kemiallisesti tehtynä se on helvetin huono vaihtoehto.🙄

Noh, jos jotain kiinnosti lukea tää, niin saa kommentoida..kiitos!😭