Hei,

Onko täällä muita PTSD -diagnoosin saaneita? Itse sain diagnoosin hiljattain, kun huomasin, etten jaksanutkaan unelma työssäni; Lapsuudessani saadut traumaattiset kokemukset tunkeutuivat mieleeni, sillä saan ärsykkeitä töissä päivittäin.

Kehoni reagoi traumaattisiin kokemuksiin vahvimmin; verenpaineeni on romahtanut muutaman kerran niin alas, ettei sairaalassa uskottu minun selviävän. Sain myös epilepsiaa muistuttavia kohtauksia ja muistin menetys -katkoksia, usein tilanteiden jälkeen, joissa näin päihtyneen asiakkaan, löysin kuolleen asiakkaan tai minuun käytiin käsiksi. Syytä epilepsian kaltaisiin kohtauksiin sekä muistin menetykseen, että verenpaineiden äkilliseen romahtamiseen eivät lääkärit löytäneet; syy löytyi nyt.

Koen, että on raskasta päivittäin elää ja kokea traumaattiset kokemukset uudelleen. Ne ovat niin toden tuntuisia. On vaikea erottaa, mikä tapahtuma on tapahtunut itselleni ja mikä asiakkaalleni, tai olenko nähnyt asiasta vain unta.
Tunnun eläväni sumussa ja toisinaan saattaa kulua tunteja, etten kykene tekemään mitään tai en muista mitä olen tehnyt. Nukkumiseni on huonoa, koska varuillaolo ja pelkotilat eivät katoa työpäivän jälkeen; vaikka töissäni on todellinen uhka menettää henki tai joutua väkivallan kohteeksia asiakkaiden väkivaltaisuuksien ja arvaamattomuuden vuoksi; sama tunne on kotonani. Vaikka sinne ei ole kukaan tunkeutunut.

Toisinaan tuntuu, että sisälläni eläisi monta ihmistä ja että sinnittelen pysyäkseni ”järjissäni”.

Toisaalta myös diagnoosi on auttanut minua ymmärtämään aiempia saamiani (vääriä) diagnooseja, mutta tietoisuus PTSD:n oireiden monimuotoisuudesta hieman järkytti. Ensimmäistä kertaa järkytyin, kun ymmärsin, kuinka sairas loppujen lopuksi olen.

Millaisia selviytymiskeinoja teillä PTSD:hen on? (terapiani alkaa tänä syksynä.)