Luulisi olevan jo itsestään selvää,ettei sellaisia asioita mennä kysymään työtään hoitavalta ammatti-ihmiseltä koskaan. Hän hoitaa sinua potilaana,ei ole kaveri eikä ystävä.

Hei cheeta,

Psykoterapiasuhteesi voi katketa jos alat kyselemään moista. Terapeuttisi on ammattilainen eikä voi olla missään tekemisissä kanssasi terpaian ulkopuolella.

Jostain lehtiartikkelista muistan lukeneeni ettei se ole mikään tabu nykyään nuorempien ammattilaisten keskuudessa. Asia vaivaa minua kovin,poistuisi monta tekijää jos hän vähän paljastaisi elämästään.

No tuo ei kyllä pidä paikkaansa ellei ole joku kokeellinen juttu ollut kyseessä ja sitäkin epäilen. Terapeutin ja potilaan suhde on ammattimainen eikä siihen kuulu yksityisasioiden urkkimi
nen,ei nuorilta eikä vanhoilta. Mitä tuollainen uteliaisuus oikein palvelee,sitä tässä ihmettelen.

Tajunnut terapian myötä et olen lapsuuden kokemuksieni takia helposti miehiin takertuva ja ihastun helposti. Saisin pakkomielteisen ajattelun hänestä pois sillä kun tietäisin onko varattu vai ei. En minä häntä yritä tietenkään siinä mielessä .Mielenrauhan saisin. Koen kuitenkin terapiasuhteen toimivaksi ja lähteä käsittelemään isompia asioita hänen kanssaan.

Koeta nyt säilyttää järki päässä ja lopeta tuollainen höpertäminen,jos terapiasuhde on sinulle tärkeä ja voit siitä hyötyäkin. Ei ole ensimmäinen terapiasuhde,joka kaatuu siihen,että potilas ihastuu terapeuttiin ja on sitten mahdotonta jatkaa. Se on ikävä tilanne terapeutillekin,ikäänkuin epäonnistuu tehtävässään.

cheeta kirjoitti 25.6.2018 16:45

Tajunnut terapian myötä et olen lapsuuden kokemuksieni takia helposti miehiin takertuva ja ihastun helposti. Saisin pakkomielteisen ajattelun hänestä pois sillä kun tietäisin onko varattu vai ei. En minä häntä yritä tietenkään siinä mielessä .Mielenrauhan saisin. Koen kuitenkin terapiasuhteen toimivaksi ja lähteä käsittelemään isompia asioita hänen kanssaan.

Kannattaa varmaankin kertoa terapeutille juuri tuo. Eihän koulutetun terapeutin pitäisi paljoa hätkähtää siitä, jos asiakas ihastuu/takertuu/tms., koska tuohan lienee hyvinkin tavallista.

Olen kertonut tämän hänelle jo, ja ei hätkähtänyt ollenkaan. Kärsin persoonallisuushäiriöistä, joten tunteet ovat välillä todellakin voimakkaita vastaanotolla. Olen aika nopeasti syttyvä ja seksuaalinen ihminen, joten kiihotun herkästi miesten ja naistenkin läheisyydessä. Terapeutti varmasti huomaa sen kun punoitan rinnasta ja naamasta tuolloin. Kuvittelenkohan, että hän yrittää jotenkin lietsoa sitä😐

Nyt sitten väärät luulot pois kun tällaisista asioista puhutaan.

Ihan turhaan Tammyka olet noin ilkeä kun tuo ei pidä edes paikkaansa mitä kirjoitat.

Tunteiden kehittely, on ne sitten romanttisia/seksuaalisia tai mitä tahansa, on erittäin yleistä. Harvassa on terapeutti, joka ei siihen vielä ole törmännyt. Näissä on aina parempi ottaa esille kuin pitää itsellä, koska on aivan turha luulla että asia unohtuu yhtäkkiä itsestään. Se on tiedon pimittämistä terapeutilta, mikä ei auta potilasta itseään.

Kiinnostus terapeutin yksityiselämään on todella yleistä, ajan myötä näin käy varmaan useimmiten, riiippuen myös potilaan kehityksen tasosta. Sanot, cheeta, että sinulla on persoonallisuushäiriö, mikä sopii kuvaan. Hyvä, että olet ottanut asian esille ja koit terapeutin suhtautumisen hyvänä.

Terapeutin tehtävä on osata ottaa vastaan mitä tahansa ja asettaa rajat. Potilaalla ei siinä ole varsinaisesti vastuuta. Terapiasuhde ei ole symmetrinen. Potilaan on lähinnä huolehdittava ettei ala seuraamaan, vakoilemaan jne.

Suuntauksesta muuten riippuu vahvasti kuinka paljon terapeutti kertoo yksityiselämästä. Riipuu myös välillisesti iästä, mikä yleensä korreloi siihen, kuinka orjallisesti noudataa oman suuntauksen oppeja. Minä en henkilökohtaisesti jaksa hiljaisia, yltiöneutraaleja analyytteja, mutta kaikelle on varmaankin paikkansa.