Psykedeeliset painajaiset ja niistä seuranneet paniikkikohtaukset

Psykedeeliset painajaiset ja niistä seuranneet paniikkikohtaukset

Käyttäjä krisnel aloittanut aikaan 15.03.2010 klo 11:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä krisnel kirjoittanut 15.03.2010 klo 11:12

Hei!

Kirjoitin tänne aiemmin e-pillereiden aloittamisesta ja pelosta, että sekoan niiden takia. En halunnut laittaa tätä saman otsikon alle, koska en ole varma siitä, että aiheutuvatko nämä asiat pillereistä vai jostain ihan muusta.

Ongelmanani on siis se, että näen ihan sairaita painajaisia joka yö ja painajaisten näkeminen aiheuttaa valveilla ollessani todella tuskaisen olon. Asiaa ei helpota se, että nukun JOKA YÖ vähintään 12 tuntia. En vain saa itseäni ylös aikaisemmin.

Painajaiset joita näen, ovat siis todellakin suoraan kuin jostain japanilaisista kauhuleffoista. Eräs yö näin unta, että söin kyykäärmeistä tehtyä ruokaa ja käärme meinasi tappaa minut. Samassa unessa oli hirtettyjä ihmisiä, ampumista ynnä muuta kivaa, mitä kaikkea nyt vaan voi sairaassa mielikuvituksessa keksiä. Voitte kuvitella, minkälainen olo minulla on seuraavana päivänä, kun puolet vuorokaudestani menee edellämainittujen asioiden seurassa.

Hereillä ollessani, minua pelottaa, että rupean näkemään edellä mainittuja asioita myös valveilla ollessani. Yksi yö sain ihan järkyttävän paniikki/ahdistuskohtauksen, kun mietin, että mitä jos yhtäkkiä rupeankin näkemään näitä asioita valveilla ollessani. Sairaalareissuhan siitä sitten tuli.

Tiedän jossain syvällä järjellisessä mielessäni, että en oikeasti ole hullu ja että en näe unissa näkemiäni asioita päivällä, mutta pelko siitä, että sekoan, ajaa minut todella tuskaiseen olotilaan. Ennen olin todella itsenäinen ihminen ja sain paljon aikaan, mutta nyt en voi oikeastaan tehdä muuta kuin maata liikkumattomana sängyllä ja miettiä painajaisiani.

Onko muilla ollut vastaavanlaisia kokemuksia ja jos on, miten olette selvinneet niistä?

Täytyy tässä vielä mainita, että fyysisesti olen niin terve ihminen, että sairaalassa aiheutan hämmennystä rajuilla fyysisillä oireillani (oksentelu, kramppaus, hikoilu), kun kaikki veriarvot, nestetasapainot, verenpaineet ynnä muut ovat niin hyvällä mallilla, että olen oikea terveyden perikuva!

Kiitos jo etukäteen, jos joku vaivautuu tähän vuodatukseeni vastaamaan ja jos joku viitsii kertoa omista vastaavanlaisista kokemuksistaan!

Käyttäjä ramavit kirjoittanut 16.03.2010 klo 18:27

Terve

Olisiko se sinun diagnoosi, koska kaikki ilmoittamasi asiat liittyvät buperteetti-ikään.
Terveisin Ile

Käyttäjä samppa123 kirjoittanut 16.03.2010 klo 18:52

krisnel kirjoitti 15.3.2010 11:12

Hei!

Kirjoitin tänne aiemmin e-pillereiden aloittamisesta ja pelosta, että sekoan niiden takia. En halunnut laittaa tätä saman otsikon alle, koska en ole varma siitä, että aiheutuvatko nämä asiat pillereistä vai jostain ihan muusta.

Ongelmanani on siis se, että näen ihan sairaita painajaisia joka yö ja painajaisten näkeminen aiheuttaa valveilla ollessani todella tuskaisen olon. Asiaa ei helpota se, että nukun JOKA YÖ vähintään 12 tuntia. En vain saa itseäni ylös aikaisemmin.

Painajaiset joita näen, ovat siis todellakin suoraan kuin jostain japanilaisista kauhuleffoista. Eräs yö näin unta, että söin kyykäärmeistä tehtyä ruokaa ja käärme meinasi tappaa minut. Samassa unessa oli hirtettyjä ihmisiä, ampumista ynnä muuta kivaa, mitä kaikkea nyt vaan voi sairaassa mielikuvituksessa keksiä. Voitte kuvitella, minkälainen olo minulla on seuraavana päivänä, kun puolet vuorokaudestani menee edellämainittujen asioiden seurassa.

Hereillä ollessani, minua pelottaa, että rupean näkemään edellä mainittuja asioita myös valveilla ollessani. Yksi yö sain ihan järkyttävän paniikki/ahdistuskohtauksen, kun mietin, että mitä jos yhtäkkiä rupeankin näkemään näitä asioita valveilla ollessani. Sairaalareissuhan siitä sitten tuli.

Tiedän jossain syvällä järjellisessä mielessäni, että en oikeasti ole hullu ja että en näe unissa näkemiäni asioita päivällä, mutta pelko siitä, että sekoan, ajaa minut todella tuskaiseen olotilaan. Ennen olin todella itsenäinen ihminen ja sain paljon aikaan, mutta nyt en voi oikeastaan tehdä muuta kuin maata liikkumattomana sängyllä ja miettiä painajaisiani.

Onko muilla ollut vastaavanlaisia kokemuksia ja jos on, miten olette selvinneet niistä?

Täytyy tässä vielä mainita, että fyysisesti olen niin terve ihminen, että sairaalassa aiheutan hämmennystä rajuilla fyysisillä oireillani (oksentelu, kramppaus, hikoilu), kun kaikki veriarvot, nestetasapainot, verenpaineet ynnä muut ovat niin hyvällä mallilla, että olen oikea terveyden perikuva!

Kiitos jo etukäteen, jos joku vaivautuu tähän vuodatukseeni vastaamaan ja jos joku viitsii kertoa omista vastaavanlaisista kokemuksistaan!

Itsellä samanlaisia kokemuksia. Itsekkin fyysisesti terve ihminen, mutta masennusta ja
sosiaalisten tilanteiden pelkoa sairastan. Joskus ahdistava tai todella pelottava uni voi
olla mielessä monta päivää ja vaikuttaa todella fyysisestikkin hikoiluna ja vatsaoireina.
Tianteeni varmasti vaikuttaa uniin ja nyt on ollut lääkkeiden vaihtoa ja muuta elämäntilannetta muuttavaa tekijää, jotka on varmasti vaikuttanut! Jos on huono olo
päivittäin henkisesti niin se heijastuu uniin helposti ja itsellä vasta terapia alkamassa, jossa selvitellään sitten enemmän mistä asiat johtuu ja miten voitaisiin helpottaa oloa.
Joskus uni on terapiaa jos on todella ahdistava ja paha olo valveilla ollessa, mutta jos
unet on ahdistavia tai äärettömän pelottavia ja sairaita, niin silloin herätessään tietää
että ahdistus jatkuu varmasti päiviä. Unet puskee alitajunnasta ja voi liittyä ristiriitoihin omassa elämässä tai pelkoihin tai muihin juttuihin joita normi valvetilassa kelailee tai huomaamattaan ottaa vaikutteita. Mulla ainakin silloin kun on hyvä kausi ja mieli on
hyvä niin unetkin on suht tavallisia ja harvoin on painajaisia, ja jos näkee niin ne
ei vaikuta niin paljon kun jos on päivälläkin ahdistunut ja on todella huono kausi meneillään. Ite olen liikaakin ajatteleva ihminen ja luen paljon uutisia ja seuraan
maailmanmenoa, jolloin todella monet asiat voi vaikuttaa uneen. Välillä sitä toivoo, että
olisi vähemmän ajatteleva ihminen ja rennompi kaikkea kohtaan eikä kelailisi asioita niin perinpohjaisesti, mutta minkäs teet kun sellanen on mitä geenit on antanut ja
miten on ihmisenä kasvanut. Ehkä sekin että toivoo olevansa erilainen välillä on kai
ongelma mikä voi vaikuttaa psyykeesen jos ei hyväksy itseään sellaisena kun on.

En voi kun toivoa sulle kaikkea hyvää ja ehdottaa, että puhuisit jonkun kanssa
asiosta mikä sun elämässä voisi olla se mistä ne painajaiset johtuu, koska jos
ne on jatkuvaa ja todella ahdistavaa, niin ihan varmasti löytyy asiota elämässä
mitkä vaikuttaa sun alitajuntaan silleen että se heijastuu uniin!

Käyttäjä krisnel kirjoittanut 17.03.2010 klo 15:05

Hei!

Ihan ensiksi täytyy sanoa, että valitettavasti ongelmani eivät voi johtua puberteetista, koska ne ongelmat (toivottavasti) ovat jo onnellisesti takanapäin 🙂 On tuota ikää kuitenkin kertynyt jo jonkin verran päälle parinkymmenen...

On ihan totta, että jos katsoo paljon kauhuelokuvia ja miettii kaikkia kauheita asioita, joita voi tapahtua, varsinkin kun tuntuu, että oikeasti ihmiset menevät koko ajan vain sairaampaan suuntaan henkisesti, niin jo se yksistään voi aiheuttaa ahdistusta ☹️ Toisaalta olen sitten taas miettinyt sitä, kun kaikki (myös psykologini) hokee, että NORMAALIT ihmiset EIVÄT näe painajaisia, vaikka katsoisivat minkälaisia kauhuelokuvia, joissa silvotaan ruumiita yms.

Psykolgi minulla siis on (kuten jo aiemmasta tekstistäni varmaan pystyitte päättelemään), mutta pahaksi onneksi hän on nyt kahden kuukauden sairaslomalla ja se voi vielä jatkuakin siitä. Sekin varmaan ahdistaa juuri nyt ja aiheuttaa osaltaan painajaisia, kun en yhtään tiedä, että miksi psykologini on sairaslomalla ja pääseekö hän ollenkaan takaisin töihin☹️ Minulla on nimittäin viimeinen vuosi Kelan korvaamaa psykoterapiaa jäljellä ja itse minulla ei ole varaa terapeuttia kustantaa. Toisaalta taas tiedän, että ilman terapiaa en pärjää.

Käyttäjä poropeukalo kirjoittanut 17.03.2010 klo 15:22

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö lienee sinun "ongelmasi". Käsittääkseni oireesi ovat kuin suoraan oppikirjasta.