Prinssinmetsästys - mission impossible?
”Yleisön pyynnöstä”, avaanpa keskustelun sen oman prinssin löytämisen vaikeudesta – tai helppoudesta…
Itsellä useampi vuosi sinkkuna, takana piiitkä avioliitto. Soittoruokalat koluttu moneenkin kertaan, netissä ehtimiseen – vaan ei näytä rinssiä löytyvän. Ja ihan ihmisen näköinenkin olen – kuulemma 🙂
Missä vika, kertokaas te elämänne sulostuttajan jo löytäneet. Tai tietty, jos mehevää/hauskaa/surkuhupaisaa kokemusta ei-niin-onnekkaasti päättyneestä löytöretkestä kerrottavana, jaa ihmeessä 😎
Hei Vahvaheikko!
Prinssin metsästys on täällä kans ollu monipuolista ja hankalan helppoa. Monta prinssinpuolikasta löytynyt, ihmisiä jotka on ihan ok, mutta joiden kanssa rakkaus kuollut jo puolessa vuodessa.
Puolikkaita löytynyt kapakoista, nettideiteistä, kavereiden kautta ja harrastusten kautta. Nykyään tapailen miestä, jonka löysin nettipalvelun kanssa. En oikein osaa heittäytyä suhteisiin, kun aina mietin liikaa eteenpäin.
Mistä sen prinssin sitten löytää? Mun ainut prinssi on löytynyt läheisestä kaverista. Kun luottaa toiseen jo valmiiksi ja tuntee hyvin tulee helposti romanssi. Olin tyhmä kun jätin kyseisen miehen, en varmaankaan koskaan pääse yli.
Että jos joskus löydät sen prinssin ni älä vaan koskaa päästä irti, vaikka välillä ketuttaisi koko suhde!