Olen 25 vuotias ennen niin toimelias ja aikaan saava naishenkilö. Pitkä sairastamis kierteeni on saanut minut voimaan todella pahoin. Vastoinkäymiset vaan tuntuvat koko ajan törmäävän minun kohdaslle.
Ei siinä viimevuosi oli jo itsessään helvetillinen lapsuus iän traumojen avausta vanhempien avo-eron merkeissä ja siihen päälle läheisen ihmisen sairastuminen ja hänen pinnallapito ettei hän jäänyt yksin eronsakanssa.
Marraskuun lopussa lakoi sitten oma syöksy kierre. Kolposkopia kolmannen kerran ja siihen päälle jatkuvat poskiontelon tulehdukset, joka aiheuttaa kipua kokoa ajan. Lääkärit haluavat vain odottaa tai syöttää antibiootteja joista ei ole hyötyä. (kolme kuuria ja neljä punktiota takana.)
Koepalojenkin tulokset tulivat ja jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Tällähetkellä tuleva toimenpide pelottaa niin älyttömästi etten pysty enää syömään tai nukkumaan kunnolla. Ruokahalun olinkin jo menettänyt aikaisemmin. Tuntuu vaan että seinät kaatuu päälle.
Parhaimpana olikin se kun soitin sairaalaan jossa toimenpidetehdään ja pyysin esilääkitystä. Sitä ei myönnetty. Koska eihän tässä normaalissa toimenpiteessä mitään ole, ja jos sitten päädytäänkin siihen että sellainen annetaan se tulee persuksen kautta. Pystytäänkö ihmistä enempää nöyryyttämään?
Itsensä kun tuntee tällä hetkellä käsittämättömän huonoksi ihmiseksi likaiseksi ja huonoksi. Itse tunto on karissut jonnekkin aivan muille maille. Tahdon sen ihmisen takaisin joka olin.
Hei,
Paljon on sinulle kertynyt kuormaa.
Nuo kaikki ovat yhtenä kasana varmasti kuin hirvittävä möykky, joka uhkaa peittää sinut alleen.
En tiedä tietenkään luonnettasi, mutta voisin kuvitella itseäni tuossa tilanteeessa auttavan asioiden jäsentelyn. Kirjaisin tai jopa tekisin jonkinlaisen mind mapin tilanteestani ja pohtisin yhtä asiaa kerrallaan, mikä siinä ahdistaa erityisesti ja onko siihen ratkaisua.
Tai yrittäisin ottaa asian kerrallaan. Keskittyä nyt tulevaan operaatioon ja antaa itselleni luvan pohtia muita asioita vasta sen jälkeen.
Onko operaatioon vielä pitkä aika?
Jasse
Hei!
Olen Jassen kanssa samaa mieltä. Jaa pienempiin kippoihin tuota kasaasi. Yksi asia kerrallaan.
On varmaan helpottavaa miettiä käytännön asioita ja keskittyä miten, miksi ja kuka.... Jos kuitenkin yrittäisit luottaa siihen, että kokeita otetaan syystä ja ammattitaidolla. Kun ilmaiset pelkääväsi normaalisti sellainen otetaan huomioon.
Nyt jätä ystäväsi oman onnensa nojaan ja varaa itsellesi voimaa käsitellä omia ajatuksiasi ja asioitasi. - Ja terveydentilaa. Kerro hänelle ettei kantavuutesi riitä nyt hänen tilanteensa avustamiseen.
Voimia ja kestävyyttä.