Hei!
Tänään multa lipsahti mun pelko, josta tuli terapiassa kerrottua. Reilu puoli vuotta olen lasten kanssa asunut täällä keskustassa. Keväällä ajattelin, että ihanaa on, kun on paljon lenkkimahdollisuuksia. Mullepa iski jarru päälle😋ELKO. En uskaltanut lähteä lenkille yksin. Ja niin on edelleen. Mulla ei ole ongelmaa mennä kauppaan tai töihin. Mutta pelkään mennä lenkille yksin. Pelkään yksin vastaantulevia miehiä. Pelkään tulevani hyökkäyksen kohteeksi. Tajuan sen olevan naurettava pelko. Siihen terapeutti sanoi ettei ole naurettavaa pelkoa, sillä pelko on pelkoa. Nyt kuitenkin paljastin tuon pelon. Vaikkakin traumojeni kanssa olen päässyt eteenpäin, on tilalle tullut eron ja muuton jälkeen uusi pelko. Ja se vie mennessään?!