Se olisi syyslomaviikko, mutta eipä ole oikein fiilistä mihinkään, lapsi parkani.. Ahdistusta lisää se että minä onneton olin unohtanut toimittaa verokortin, niin palkasta oli mennyt 60% veroa.. millä minä nyt 😭
Oma vika, kärsin siis ja aika pahasti..
Minua ahdistaa myös tämä asuinympäristöni, osa syy siihen on tuo anoppini, sillä meidän välimme, jotka sain korjattua ennen joulua on jälleen menneet, syytä en voi kuin arvailla. Olettaisin syyn olevan tämän varamummon, tukihenkilön, sillä anoppi oli sanonut mieheni vanhimmalle siskolle että kukahan siellä käy, tähän sisko oli vastannut että joku tukihenkilö, tähän anoppini että mitä se sillä tekee?!? Oli lisännyt vielä että eihän se käytä edes lapsia eikä koiria ulkona (tuolloin oli -30 pakkaset) No joo, olenpa antanut sitten olla ihan tyystin, en jaksa enää korjailla enkä välittää..
Ystävyyssuhteet ovat myös erittäin huonolla pohjalla.. Ystävät eivät käy eikä yhteydenpitoa oikein ole enää.. FB:n maailmassakin olen jäänyt ”ystävyyden” ulkopuolelle. Tiedän sen siitä,koska meillä oli päivittäin tapana keskustella viestit osiossa. Enää en saa viestejä..
ei tämä elämä ole enää niin hyvää kuin luulin… Sama vaikka☹️😭
Olenkin pohtinut muuttoa lähemmäs omia sukulaisia.. mutta lapsille tutut paikat vaihtuisivat. Mutta… olen niin puun ja kuoren välissä..
Minun pitäisi mitä ilmeisemmin olla jp yli leskeydestä, surusta ja kaikesta siitä.. eihän tässä elämässä enää oo kohta mitään elämisen arvoista…
Kauanko on miehesi poismenosta? Läheisen kuolema voi vaikuttaa elämään pitkänkin ajan. Ei ole olemassa sellaista virallista ylitsepääsemis aikaa.
Minun lapsuudessani muutin melkein joka vuosi erille paikkakunnalle, kun isäni työpaikka vaihtui usein.
Jos lapsesi on sosiaalinen, niin kavereita saa kyllä helposti. Lapset mukautuu paremmin suuriin elämänmuutoksiin kuin aikuinen (oma mielipiteeni omasta lapsuudestani). Onhan se hieman ikävää jos kaveriporukka vaihtuu, mutta nykyään on netit ja muut yhteydenpitovälineet. Ja voisihan lapsesi käydä vaikka viikonloppuisin entisten kavereidensa luona??
Ehkä paikkakunnan muutos voisi vaikuttaa myös sosiaaliseen elämääsi?
Ja ehkä voisit FB:ssa olla oma-aloitteinen ja kirjoittaa itse jotain ystävällesi. Rohkea rokan syö 🙂
Sinun kannattaisi tehdä lista hyvistä ja huonoista puolista muuttamiseen liittyen?
Hei vaan =)
Mieheni kuolemasta on 1v 3kk.. Ja tuohon muuttoasiaan liittyen että lapseni ovat sosiaalisia, siltikin jotenkin vain miettii että onko muutto hyvästä, kuinka he kokevat kun isän hauta jää tänne?? Ja kuinka siihen itse suhtautuu..
Mutta minulla ei ole täällä mitään... Olen yrittänyt keskustelua, mutta se jää todella pinnalliseksi, ehkäpä vain olen sitten heidän mielestään liikaa muuttunut..
Asuimme 7v espoossa ja sieltä muuton piti olla viimeinen... Pelottaa nämä asiat ja ehkäpä siksi olenkin saanut pelkotiloja aikaiseksi melkeinpä kaikesta... Onneksi minulla työsuhde kestää toukokuun loppuun joten tässä on aikaa miettiä ja pohtia, mutta muutto tuppaa olemaan päällimäinen ajatus.. ja toinen on tuo anoppini..
Viimeisin tempaus oli se että hän syytti roskakatoksen jätesäkkejä minun tavaroiksi.. (oli mieheni siskolle sanonut) säkit ovat kuulema niin keveitä ettei niissä voi olla kuin sanomalehtiä ja ovat varmasti koiranpissa lehtiä, kun me emme käytä koiraa kuin 18.30 enää ulkona niin johonkin sen on pissattava ja talossa ei ole muilla koiria eikä kissoja..
Ja olen kuulema liikaa kotona, eihän minulla voi olla lomaa kun en ole pitkään töissäkään ollut, mikä ihmeen loma sillä nyt on, oli anoppi todennut. Anoppini asuu mieheni nuoremman siskon kanssa yhdessä ja he todellakin vahtaavat menojamme koko ajan.. Sinällään se ei haittaa mutta kun se alkaa menemään vainoamiseksi ja lapsetkin ovat jo ihmeissään, niin tästä tekee mieli muuttaa pois....
Siis elämäni on paskaa... 😞
Valvottavana oleminen on kyllä raskasta.
Jätä se anoppisi pois elämästäsi ja ihan oman elämäsi vuoksi voisi olla aihetta muuttaa.
Ole yhteydessä ystäviin varsinkin kun jollakulla on paljon huolia ja ottaa päähän usein niin kyllähän ystävät karisevat. Ystävyydessä kun kuuluu olla molempia. Kysy mitä ystävällesi/..villesi kuuluu jutustele heidän asioistaan. Saay lepoa omistasi välillä.
FB on kyllä oiva väline mutta ihan parhaisiin suhteisiin se ei ole riittävä.
Toivotan ratkaisevia tapahtumia 🌻🙂🌻
Älä jää anopin valvottavaksi! Et ikinä pääse jaloillesi, niin kauan kun asut noin lähellä anoppiasi. Jutut muuttuu kulkiessaan, eikä välttämättä ole alkuperäiset samanlaisia. Sinun on oman terveytesi kannalta ajateltava vain itseäsi, että jaksat. Minä aikoinaan yli 20 vuotta sitten lähdin miehen sukulaisten valvonnan alta pois. Mies lähti minun mukaan, vaikka en pyytänyt. Mies sanoo nytkin että oikein tehtiin. Oma sukuni ei koskaan ole vahtinut toisiaan. Itse olen herkkä sukulaisten vahtimisille, herkempi kuin vieraiden ihmisten. Kaikkiahan täällä maalla vahditaan ja puhutaan selän takana, mutta vieraiden jutut osaa laittaa toisesta korvasta ulos.
Vahvuutta sinulle isojen asioiden kanssa pähkäilyihin!🙂🌻
Hei, minulla on lyhyt ja ytimekäs vastaus: Muuttakaa heti pois!!!! jos annat anoppisi pompottaa sinua tuollalailla niin ennemmin tai myöhemmin romahat. Kylä lapset ymmärtää ja sopeutuu. Muta älä tee mitään typeriä liikkeitä, vaan valitse rauhassa uusi asunto yms. ei se elämä tuolla samalla kaavalla voi kauaa jatkua...