Olen todella herkkä ja siinä on hyvät ja huonot puolensa.

Herkkyys tekee kaikesta intensiivisempää, mikään ei ole tylsää, koska kaiken tuntee niin elävästi. Ruoan maun, luonnon tuoksut ja äänet, musiikin, kirjat ja elokuvat.. kaikki humahtaa päähän ja sitä on tosi syvällä kaikessa. Todella huumaava tunne.

Elämäntyylini ja harrastukseni perustuvat herkkyyteeni: tekemistäni edeltää aina hiljainen hetki, kun tunnustelen oloa ja mietin mitä haluaisin tehdä. Saan idoita vain hiljaisuudessa. Jos ympärillä on toisen ihmisen elämisen ääniä, pääni menee sekaisin äänistä ja ajatukseni katkeaa enkä saa siitä samasta motivaatiosta enää uudelleen kiinni. Lopulta en tee mitään, kun on tyhjä ja levoton olo. Olen seurustellut nyt vuoden ja kumppani muutta juuri luokseni asumaan. Hän on mukava ihminen, mutta minä en vain kestä mitään ääniä ja siis tämä oikeasti pilaa ihan kaiken. Olen itkenyt monta kuukautta, kun en vaan kuule omia ajatuksia mutten haluaisi erota kivasta miehestäkään. Mitä oikeasti voin tehdä… tarviin hiljaisuutta, mutten voi vaan lähteä aina pois kotoa, en jaksa sellasta. Voispa äänet ympärillä vaan mykistää niinku TV:n.