Parempaa huomista…

Parempaa huomista...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 03.04.2019 klo 12:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.04.2019 klo 12:12

Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. 

Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. 

Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä. Olen nii väsyny tähän kaikkeen jo. Hoitaja laitto uuden ajan jo ensi viikkoon. Et ei menny ihan nappiin. Nyt siis ootan ryhmän alkuu. Ohjaaja lähti syömään vielä. Sitten pääsen kotiin. Nyt tuli ohjaajakin ja pääsin sisälle. 

Illasta ei o suunnitelmia. Kai katon pelii ja oon. 

Ulkona on kaunis ilmakin. Otin isot kuulokkeet päähäni. Se on kevättä ilmassa….

Eilen tytön sossu kysy, kelpaako mulle sittenki miestukihenkilö. Lupasin harkita. Siinä on niin monta ei:tä. Mut jos pääsen niistä lukoista eroon ja jne. Se voi olla mahollista. Mut sossu yrittää vielä naista.

Nyt käsitöitä….

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 25.04.2020 klo 21:29

Huomen pitää heti herättyä lähteä. Herään varmaa taas 8-9 aikaa.

Oon täs lukenu. Ei tä kirja oikee sytytä, mut ei kehtaa enää lopettaa kun on 6 kappaletta (mikä lie) lukenu. Kai se syttyminen tulee sit myöhemmin.

Menen huomen hakee kananmunii äitiltä. Pitää va muistaa ottaa kaikki mukaan. Ja sit roudata tavaäraa tänne.

Korona ei o meihin viel iskeny, hyvä nii. Mulla on ollu varmaan kk jo kurkku kipeenä. Ihan sama mitä juo tai syö ni loppu tulos on sama. Sit suuta on alkanu kuivaa, mut lasken sen lääkkeen piikkiin. Näkö on huomattavasti parantunut. Näen jopa mitä kirjoitan.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 26.04.2020 klo 21:37

Heräsin kun nakutettu klo 8. Tein aamutoimet ja lähdin kantaåa 2 jätesäkkiä vanhemmil. Sieltä ärräl ja takas. Juttelua vanhempien kans. 10ltä lähin 2 kennoa täynnä munia kauppaan ostaa tarvikkeita. Sieltä kotiin.

Iltapäivä meni kutoes ja ruuanteos. Parissa chatissäkin olin josta toiseen petyin.

Kello lähenee 22. Aurinko laskenu. Ite joten kuten hereillä.

Huomen aamulla taas aikane herätys, kun vaan herään. En usko et mul ois menoja. Muistaakseni ti on. Sen näkee aamulla sit. En jaksa enää ees vessas  käydä.

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.04.2020 klo 16:04

Tänään on taas näön kans hiukan heikompaa, mut pärjään. Olen kai liian väsynyt.

Tuli pieni iltap. kävely tehtyy tossa tukih. kanssa. Kävimme kaupassa, tossa lähikaupassa.En mä mitään järkevää ostanut ja kadun varmasti ostoksiani myöhemmin.

Nyt ois tarkoitus mennä äkkiä teeleipä tekemään, saa jotain muutakin kun pullaa naamaan. Söin ruuan jo 12 aikoihin päivällä, joten sekin on jo hoidettu.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 29.04.2020 klo 00:16

Olen miettiny tämän ketjun  poistamista kokonaan. Sitä et teenkö sen vai en ja miten teen sen.

Tosin tä voi johtuu siitä et tunnen itteni yksinäiseksi, mut ihan ok:ksi. Jopa tyttö sanoo sitä. Mutta mun on purdttava tä uusi lääke pois. En voi syä sitä enää, vaikka se tekee mut ""onnelliseksi". Voimakkaammaksi yms. Siinä on yksi kamala sivuoire. Se murentaa mut. Niin henkisesti ku fyysisestikki.

Kun lopetan sen., vajoon taas sinne jonnekki masennukseen ja ahdistukseen. Mikä lääke auttais mua vielä? Niin ku tämä auttaa?

Ehkä tämä on mun oma taisteluni. Taisteluni pahaa maailmaa vastaan.  Sen näkee sit kumpi voittaa, minä vai maailma....

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 29.04.2020 klo 13:48

Myötätuntoa lähetän täältä ainakin keskikokoisen kauppakassillisen verran! Yksinäisyys kyllä suurentaa montaa murhetta, asiat pääsevät jotenkin kasvamaan isommiksi (ainakin mun päässäni) jos niitä ei pääse jakamaan luotettavien ihmisten kanssa.

Millaisista asioista juttelet tukihenkilön kanssa?

Kuulostaa järkevältä miettiä lääkkeen säätämistä/purkua, jos sivuoireet ovat häiritsevämpiä kuin ne varsinaiset oireet, joiden takia lääkettä syöt. Ehkä ei kuitenkaan tartte heittää kirvestä kaivoon - löytäisikö lääkäri kysyttäessä jonkun vähemmän sivuoireita aiheuttavan vaihtoehdon, tai auttaisiko annoksen pienentäminen?

Mä jatkan täällä kananmunien paistoa, lounaaksi pastan ja juuston kanssa.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 02.05.2020 klo 10:47

Hyvää viikonloppua. Miten vappusi meni?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.05.2020 klo 10:43

Kiitos soroppi.

Vappu meni vahtelevasti. Olen jaksanu, mut sit oli perjantai, kun menin klo 17.30 nukkumaan ja heräsin 20.30 syömään iltapalaa ja menin takas nukkuu ja heräsin klo 10. Olen siivoillu, käyny vanhemmilla ja tehny käsitöitä.

Se lääkkeen kanssa en ole tehny mitään, en ees vähentäny. Pelkään. Olen kai jotenki riippuvainen siitä jo.

Käyttäjä kirjoittanut 07.05.2020 klo 09:34

Hei tuosta kun jossain aiemmassa viestissä pohdit ketjun poistamista... ja tuossa kun mietit yksinäisyyttä... Meitä on täällä pilvin pimein itsen yksinäiseksi kokevia. Siihen helpotusta voi löytyä jostain muustakin ketjusta kuin itse aloittamasta? Tai aina voi alkaa uuden ajatuksen alla uuden ketjun? Parempaa huomista kohti mennään, jokainen omalla tavallaan. Voimia sinun torstaihin = alkavaan viikonloppuun, Saloka 👍

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.05.2020 klo 13:29

Kiitos keskustelua. Oon mä niitä ketjuja katsonu, mut et ole rohjennu tai ei ole koskenu mua.

Olen maanantaina vähentäny sitä lääkettä ja heti laitto mielen matalaksi ja muitakin masennusoireita tuli. Vkl:na uus vähennys..

Tulin just isosta kaupasta ja pitäis kohta lähteä tukarin kans lenkille. Toinen käsi va on kipee. Taas ku kannoin painavaa kassii selässä.

Sain eilen äitiltä hunajamelonia ja ananasta mm. Ananaksen laitoin melonin kans annospusseihin ja pakkaseen. Sit mulla on ongelma, myskikurpitsa, jos siitä teen huomisen ruuan, tulee aikaa vievä homma. Ton kurpitsan tarvii olla 45min uunissa.

No jaa täytyy kattoo.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.05.2020 klo 21:41

Ilta alkaa laskeutuu, kun aurinko laskeutuu. Kohta ei enää näe eteensä. Onneks mulla on yksi ns. Pimee huone. Täällä voin rauhottua, lukea, kirjoittaa ja lopulta nukahtaa. Ei haittaa autojen äänet, eikä ijmisten puheet. Täällä oon turvassa.

Operaatio myskikurpitsa on edelleen voimassa, mut en tiä koska voin siihen tarttua. Huomiseksi on vissiin sellai hommaa ja raskasta, etten jaksa iltap. Enää keittiössä häärää.

Mut vois kattoo, jos tekis pannukakkumuffinsseja. Nyt ku on hilloo ja soijavaahtoo.

Sunnuntaina on äitienpäivä. Ilmeisesti olen kotona va. Tytöstä ei ole tietoakaan mitä hän tekee.

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.05.2020 klo 11:40

OLi se roudaamista. Pyörätuolis 100+ kiloinen, tuuli silmiin joka aiheutti silmien vuotamisen. Nenä vuosi koko ajan. Tie oli epätasainen. Mut jollain ihmeen kaupassa sain isän määränpäähän vietyy, jopa etuajassa. Siellä me sit ootettiin äitiä. Kun hän tuli, ostimme kukat ja lähettiin kotio päin. Onneks äiti nyt työnsi ja mä kannoin tavarat.

Et tälläinen aamu tänään. Lähties kotiin, isä pyysi mua soittamaan. Siellä ollessa, isä pieni kutsu kuulu vessasta, menin sinne, hän pyysi ottaa päälihousut ois. Sitten sinä tapahtu jotain ja mun oikea käteen sattui sen jäljistä hirveesti. En tiä olisiko se halunnu muljahtaa tai mitä, mut lapaluusta sormenpäihn asti sattui niin penteleest.

Onneks huomenna saa olla rauhassa, eikä tarvii rehkii. Pitää olla rauhassa, yrittää nukkuu aamusta pitkään ja levätä. Ruokaa pitää tehä, koska tänään on pakastimen antimet vaan. Vissiin perunanuudelit pannulla ja uunissa vegepukkoja.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.05.2020 klo 16:20

taisi käteen tapahtuu jotain, särky on omituisen ihmeellinen. Pitää yrittää vkl:n pysyä särkylääkkeiden avulla ja ma sitten soittaa tk:hon ja kattoo laittaako johonki fysioon tai antaako lääkärille ajan. Mut jotain tohon kävi. EI se niksahtanut eikä naksahtanut. Ekana tuli mieleen että hauislihas olis revähtänyt, mut kyl mä voin sitä käyttää. Se on vaan sieltä takaata ja olkapää. Sähköttää sormiin ja lapaluuhun. Saa nähä millaista huomenna on herätä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.05.2020 klo 13:02

Sosekeitto soseuttamista vail valmis. Sit hulluna tein pannukakkumuffinea ja ne on uunis. Astiakone tyhjennetty ja täytetty. Mä oon hullu. Nyt makaan keittiön lattialla. Oon ihan puhki. Miksi en osaa lopettaa ajoissa. Miksi mun täytyy olla näin tyhmä. Teen ja sit rojahdan lattialle, toivoen et joku löytäis mun ruumiin. Mut ei sitä kukaan löydä, on ite noustava. Jatkettava taas matkaa.

Mul on niin paljo halu kuolla. Päässä pyörii monet suunnitelmat ja ajatukset. Jokaisen esineen ym mihin kosken, näen mahdiollisuuden tehä itelleni jotain. Minne menenki täällä kämpäs, näen mahdollisuuksia ja ne vetoo vaan itseensä.

Mieli on aika synkkä. Ollu koht viikon, siitä asti ku vähensin sitä lääkettä. Haluan sitä lääkettä, mut ne oireet... niitä en halua. Tänään vähennän taas sitä. Päivä annosta. Saa nähä kuinka synkäksi maailma menee taas. Nukuin tänään yli 10, jota en ole yli kk tehny.

Mut nyt taitaa uuni huutaa valmista tavaraa...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 09.05.2020 klo 21:30

Intensiiviseltä kuulostaa, toivottavasti selviät itsetuhoisten ajatusten kanssa! Jos soitat maanantaina tk:hon käden takia, ehkä niistä voisi myös mainita, vai mitä arvelet?

Oliko muffinit hyviä? Mä en ole leiponut mitään vähään aikaan. Köyhiin ritareihin olisi ainekset (lue: leipä on päässyt kuivamaan), mutta olen ehkä nyt sen verran väsynyt etten ainakaan tänä iltana aloita.

Hyvää äitienpäivää! 🙂

Käyttäjä kirjoittanut 09.05.2020 klo 23:28

Tuo kuulostaa lääkkeen haittavaikutukselta... se hellittää, ei se voi ikuisuuksia kestää. Kehosta vapautuu niitä keinotekoisia ainesosia, jotka sammuttaa luonnollista elinvoimaa. Sinusta tulee enemmän sinä, tsemiä taisteluun ylimääräistä kemiaa vastaan.

👍