Äiti tuli pitkästä aikaa käymään, ja olisi ollu kivempaa ettei olis tullu ees käymään. Niin paljon ärsyttää hänen tekonsa täällä kämpässä ja jne. Joutusin taas hänelle "kouluttaa" ja taas näin kuinka hän haluaa vaan mujertaa mua ja sit ku tuhoaa asioita niin sitten uhriutuu ja sanoo ettei hän ole jne jne. Grr... Pysyis hitto pois.

Juu käytiin äitin kanssa tuol yhessa kaupassa. Yöl sain va mieleeni ku tyttökin tulee kohta yöksi, ja mulla on munia, ni jos tekisin vaikka mokkapaloja. Tarvikkeita ei paljoo ollu. Käytiin äitin kanssa sit ostamassa mulle niitä ja sitten samalla ostin jotain muutakin itelleni. Äiti kiinnitti huomioon ku ostin pikakahvii. HÄn ei vissiin tajua että mokkapaloihin kun tulee kahvia, sitä ei tälläinen kahviton viitti keitintä ostaa ja keittää kahvii, vaan ostaa pikakahvii ja siitä tekee sen kahvin äkkii. Sit ku ostaa tollasen lasipurkillisen niin säilyy paremmin kun noi täytettävät pussit. Ainut oli et piti katella että oli pelkkää kahvijauhetta, eikä sellaista missä on jotain maidontapaista joukossa. EN uskaltanut kofeiinitonta ostaa, kun mielestäni noissa mokkapaloissa saa olla kofeiinii. Mut mähän en kahvii juo. EN oo oikee ikin juonu. Silloin ku mamma eli, pakotti juomaan, tosin keksin että kuppiin kaadettiin ihan vähän kahvii ja valtavasti vettä. Sitä sitten pystyin juomaan ja mamma oli iloinen. Mamma ei ymmärtänyt paljoo teestä silloin ja en edes muista oliko siihen aikaa tee kuinka suosittuu ym. Nykyään juon teetä aika paljon.

Sain vihdoin roskat vietyy pois. Vein 2 keikalla ne, ettei painanu liikaa.

JOutusin ottaa vahvan panadolin tossa kun tulin kotiin. ALko päätä sattuu ja toinen puoli päästä ja käsi tuntuu oudolta ja sattuu. Onneks toi lääke auttoi, mikä on suuri ihme mulla. Yleensä kun pääni alkaa sattuu, ni tätä voi kestää hyvin 2 viikkoakin joka päivä ja turha ottaa lääkettä kun ei auta. Mut nyt se auttoi. Olen iloinen.

Menin kitkemään pihalta rikkaruohoja. Voikukkiakin oli kauhean paljon. Aurinko paistoi kuumasti ja hiki virtasi ja jalat alkoi täristä. Sitten ei kädetkään enää kunnolla pitäneet. Sain juuri ja juuri korjattua pois ne mitkä olin nyhtänyt maasta. Horjuin sisälle ihan hiessä ja menin suihkuun. Jotenkin jaksoin peseytyä. Join vettä muttei auttanut yhtään. On heikko olo ja tuntuu levottomalta ja pahalta. Yritin tarkistaa, ettei ole punkkeja, mutta vaikea niitä on niskasta tai selästä itse nähdä.

Saloka, kokeilen nyt tehdä sellasen pikakeiton pakastekasviksista ja nakeista. Jauhelihaakin on nyt pakastimessa, mutta sulattaminen olisi liian hidasta, kun en ole etukäteen ottanut sulamaan. Soijarouhettakin on, mutta luulen, että sitä pitää osata maustaa paremmin kuin nakkeja. Teen siitä joku toinen kerta. Nakeissa on makua jo itsessään. Ne tuntuu nyt helpoimmalta. Kokeilen maustaa kasvisliemikuutiolla, kun en oikein muutakaan keksi.

Kaupassa on tarjouksessa soijapavut. Tykkään niistä, vaikka ne muistaakseni pitää kiehauttaa ennen käyttöä. Tiedätkö Saloka, pitääkö niitä ensin keittää? Pirkka soijapavut, sellasia vihreitä. Joku kuponkitarjous. Yritän huomenna jaksaa hakea niitä.

Ikävää, että äitisi kanssa on noin hankalaa, Saloka.

Purjevene... Löysin Pirkan pakastesoijapavuista tälläisen ohjeen...

Kiitos ohjeesta Saloka! En tänään vielä jaksanut käydä ostamassa, mutta huomenna menen. Tarjous ei enää kauan ole voimassa.

Keitosta tuli yllättävän hyvää. Ehkä vähän vähemmän suolaa ensi kerralla ja voisin kokeilla sellaisia pakastekasviksia, joissa olisi vähemmän parsakaalia ja enemmän jotain muuta. Pakastimessa on myös wokkikasviksia. Ehkä kokeilen niitä keittoon seuraavaksi. Ei kai sillä ole väliä, vaikka ne on tarkoitettu wokkiin. ”Keitto” oli tosi helppo.

Yritin tänään leikata nurmikkoa, mutta akussa ei ollut tarpeeksi latausta. Eikä laturi toiminut. Väsyin ja jäi kesken. Koko elämä on tällaisia jatkuvia vastoinkäymisiä. Mikään ei suju. Ihme että tuo keitto onnistui niin hyvin.

Koko ajan pitää tehdä aamutoimia ja iltatoimia. En jaksa. On kauheaa herätä aamulla, kun on vuorenkorkuinen määrä aamutoimia odottamassa. Niiden jälkeen on vielä isompi kuorma muita asioita, joita pitäisi jaksaa hoitaa. En jaksa enää hoitaa asioita. En millään jaksa.

Tänä aamuna väsyttää taas hirveästi. Sain vaatteet päälle ja hampaat pestyä, mutta tuntuu järjettömältä pinnistellä näitä väkisin koko ajan. Ihan kohta on taas ilta ja pitää jaksaa samat asiat. Onko järkeä vaihtaa vaatteita koko ajan. Koko elämä on pelkkää taakkaa, jota en jaksa.

Olen näännyttänyt itseäni yrittämällä hakea apua. Hylättyjä päätöksiä, lähetteiden palautuksia takaisin. Mikään ei edennyt. En enää jaksa. Huomenna on pakko aloittaa uusi karmea viikko ja jaksaa taas vaikka mitä. En halua nähdä enää yhtään uutta kauheaa päivää ja uusia vaikeuksia joista taas on pakko selvitä jotenkin. Olen niin uupunut.

Sain aikaiseksi paistaa lohifileen uunissa. Kaupassa oli hyvä tarjous. Ostin kaksi, toisen pakastimeen. Pieniä kaloja olivat. Samalla vaivalla olisi paistanut isommankin. Nyt on tytölle ruokaa vielä täksikin illaksi. Huomenna täytyy laittaa jotain uutta ruokaa. Mitä ihmettä jaksaisin laittaa. Perunamuusia on jäänyt yli. Ehkä sen kanssa voisi vaan paistaa jotain nakkeja. Tai lämmittää nakit mikrossa.

Tai sitten voisi tehdä taas pakastekasviksista pikakeiton. Ja ehkä jauhelihasta. Pitää katsoa huomenna, mitä jaksan ja mitä on vielä jäljellä.

Jalkoja särkee. Pitäisi hoitaa asioita mutten pysty keskittymään mihinkään vaikeampaan. En saa mitään eteenpäin. Väsyttää kauheasti.

Yllättävän hyvin lääkärissä meni. Ehkä on hiukan toivoa että nyt jotain alkais jotenkin etenemään. SUostuin alkaa koittaa mirtaa iltaisin. EN masennukseen vaan siihen että jos vaikka saisin nukuttuu. ALkaa vissiin terveydelle olee liian vaarallista jo, kun en nuku kunnolla. Mutta jos lamaannun tosta, niin ei tarvii kuulemma oottaa 2 kk että saan lopettaa. Korviini sain tipat viikoksi. Katotaan auttaako. Niissä on jo ihan töhnää vaikka just putsattiin. Liian nopeesti tullut, joten vissiin eivät ole ns kunnossa. Lääkäri heitti ajatuksen kroonisesta korvatulehduksesta. KIvaa.  LAbraan sain lähetteen. KOska en vuoda, niin katotaan kun oon n. 5kk sit ollu ja katotaan mihin arvot mennyt. Paineli mun mahaa ym ja en osannut sellai aina kertoo että sattuuko se paikka, kun alko selässä asti sattuu enemmän. EN ymmärrä. Kaulasta kun koitti imusolmukkeita (?) niin jotenkin tunsin vaan ton vasemman puolen, en oikeaa.

kk päästä on taas aika ja silloin katotaan labratulokset ja katotaan ton jalan tilanne ja sitten se mirtsan kohtalo ym. Ja vissiin korvien kohtalo.

Jännittää nähä sen lääkärin teksti sitten kun näen sen. MItähän kaikkea kirjoittaa.

Psykalle vissiin koitetaan taas laittaa lähetettä vissiin jossain vaiheessa. EI lääkityksen vuoksi, vaan ongelmien. Tiedän että ettei kamalasti eri ihmiset voi auttaa. TAidan tarvita aika paljon erinlaisia ihmisiä ympärille.

TUli siellä aika paljon sellaisiakin juttuja esiin, mitä ei ennen ole kamalasti ehkä kysytty tai kiinnitetty huomioo. Mut ilmeisesti nyt on. Kysy olenko itsetuhonen. Sanoin että tiedän paljon miten voisin tehä itelleni vahinkoo, mut en ole tehnyt. ELi olen vissiin passiivisesti itsetuhoinen (näin yritti tyttö mulle selittää). Kysy mielialaaki, sanoin etten tunne itteäni masentuneekis vaan ennemmin epätoivoiseksi, turheutuneeksi ym. TYttö sano siihen että ei halua tuomita, mut tä turhautuminen ym johtuu siitä että yrittää apua saada niin ne kumotaan tai sivutetaan jne. Kaikki laitetaan masennuksen piikkiin.

Olen aamulla taas koetellut tytön hermoja, jotenkin tuli tunne että koiruliki alko tytöltä pyytää apua. TYttö siis oli yön mun luonna. Nukuin joku 3 tunnin unet. 8 aikoihin heräsin ja "piru" otti vallan. Koko ajan piti saada jotain tehä ja mennä ja tulla. Tyttö sano et istu ja kattoo telkkarii, mut ei vaan pystynyt. HOidin sit tiskit kaappiin ja koneeseen ja peuhasin koirulin kanssa ja katoin mitä uskalsin tehä. SIt lähettiin tytön kans kävellen kohti mun vanhempia ja tiputimme koirulin sinne ja jatkoimme matkaa tk:hon. Takas kun kävelimme vanhemmille, tyttö joutu sanoo että pitää hiljentää. Hiukan aikaa oltiin vanhemmilla ja sit lähettiin isä viemään hoitoon. SIeltä sitten suoraan koirakauppaan ja kotiin. Jalka on polvesta alas päin ihan sökö. Liikkeelle lähtö on tuskaa, mut muuten aika ok. Katon jos yöksi tarvii rasvaa pistää.

Mietin laittaisko huomenna j. lihaa vai kanaa vaikka jonkun kasvispussin kanssa.

En pysty nukkumaan. Hirveän ahdistunut olo. Jonkinlainen kauhu ja raivo velloo sisälläni. Otin vähän lääkettä mutta se ei tunnu toimivan. Voi olla, etten ole vielä odottanut tarpeeksi kauan vaikutusta.

On niin tuskainen olo. Nukahdin illalla hetkeksi, mutta sitten näin jotain painajaista ja heräsin ja aloin valvoa ja ahdistus nousi. Haluaisin vaan nukkua. Nukkumisesta ei nyt tule mitään.

Mietin söisinkö vielä jotain. Söin jo jugurttia tölkistä pari kupillista. Vieläkin on nälkä. Tekee mieli suklaata. Banaanejakin olisi, mutta en tiedä viekö ne nälkää. Ehkä kokeilen banaania ensin.

Pitäisi saada ahdistus rauhoittumaan. Se ei nyt millään onnistu. Mitkään lääkkeettömät keinot ei toimi. Se tuntuu tulevan jostain syvältä sisältäni epämääräisinä tuntemuksina. Traumatakauma varmaan. Ne on tällaisia voimakkaita ja niihin ei auta mikään. Lääke rauhoittaa niitäkin mutten haluaisi koko ajan ottaa ylimääräisiä lääkkeitä. Ymmärrän sentään juuri nyt, että tämä on ahdistuskohtaus. Aina en ymmärrä sitä vaan luulen kaiken tapahtuvan nykyhetkessä.

Yritän nyt syödä vielä jotain ja sitten odottaa että tämä rauhoittuisi lääkkeen voimalla eikä tarvitsisi enää ottaa lisää.

Ketuttaa tää. Olo on ku olis kännissä ja sellainen. Kädet tekee asioita erii tahtii mitä mä tajuan. Pää notkuu kun on väsynyt. Yritän pysyy hereillä. Yritän kirjoittaa tekstareita mut puhelin painaa miljoonaa. Yritän kävellä ja hakea juomista mut jalat on puupökkilöt ja ei jaksa kävellä. Sain astiakoneen päälle, kun olin eilen jo täyttänyt sen. Tein teetä, että jaksan edes jotain. Otin kasvispussin sulaa, pitää vielä jaksaa paistaa liha ja noi kasvikset. Olis voinut taikinan tehä lihasta, mut en tiä onko voimia vaivata ja pyöritellä sitä. Olen hoitanut itelleni labran. Sitä ennen tarvii tk:ssa käydä hakee yks näytepurkki. Sisko ei pääse hakemaan, joten mun pitää jaksaa tällä viikolla mennä sinne hakemaan. Onneks linja-autolla pääsee melkein ovelta ovelle, mut maksaa. Ensi viikolla pääsen labraan. Ensi viikolla pitäisi jaksaa mennä saattajaksi äitin hammaslääkäriinki. Pitää varmaan äitiltä kysyy, kannattaako tytön ennemmin mennä. En oikee kye ite olee joku saattaja, ku ite ennemmin tarviin sitä nyt jopa kotona. ENsi viikolla tulee tukarikin. Ensi viikolla on kauhiasti kaikkea. En tiä miten jaksan.

PIti se pilleri laittaa 1/4 osaan, mut pilleri on kokonaisena alle 1 cm pitkä. Hädin tuskin sain sen puoliksi. Sit siitä puolikkaasta pitäis puolikas saada. Ei ole vehkeitä siihen ja en ala puukkohippaa leikkimään. Enkä edes tiä kuinka pystyy tollasta muutaman millin pillerinpalaa alkaa puolittaa. otin sit puolikkaan sitä. Onneks se ei tarkoita yliannostusta, vaan ohjeessakin oli 1/4 -1/2 pilleriä.

Pitäis koittaa kutoo hiukan kun odottaa kasviksien sulaamista. Samalla jua toi tee. Sit tehä ruokaa ja syä ja sitten voi mennä lepäämään jo.

Saloka, minunkin usein pitää pilkkoa pieniä pillereitä. Lopulta ostin apteekista ”laitteen”, joka on tarkoitettu pelkästään lääkkeiden puolittamiseen. Se on eräänlainen rasia, jossa on paikka tabletille, ja yläosassa on ikään kuin luukku. Kun laittaa sisään tabletin ja painaa luukun kiinni, se toimii kuin giljotiini ja puolittaa tabletin. Tai puolittaa puolikkaan tabletin. Maksoi kohtuuttoman paljon, mutta kyllä se toimii. Paksuja tabletteja en saa käsin väännettyä puoliksi, vaikka siinä on ura, ja veitsellä on ollut hankalaa. Usein tarvitsen myös neljäsosia. Kyllä veitsellä ja leikkuulaudallakin pärjää, mutta välillä halkesi miten sattuu.

Olen kamalan väsynyt ja selkää särkee. Tulin juuri bussilla kaupungista ja oli painava reppu. En millään olisi jaksanut kotiin asti, mutta jotenkin selvisin.

Tänäänkin on mennyt jo puoli levyä suklaata. Miten pystyisin vähentämään sen syömistä.

Tein riisii ja broilerii. MIetin vaan, mitä muulla maustaa sitä ku noilla millä maustan. Laitan keitin veteen kurkumaa (väriä) ja currya ja suolaa. Broilerinsuikaleet on maustettua joko hunajalla tai jotain sillä lähellä (en muista tota millä toi toisen valmistaja on maustettu) Keitinvesi imeytyy riiseihin kokonaan, joten en heitä sitä missään pois. Nyt sitten oottelen että toi vesi haihtuu tai imeytyy, niin voin lisätä kermapurkin mukaan ja sit alkaa syömään. Mietin vaan, voikohan jotain muuta maustetta alkaa varovaisesti kokeilemaan tohon. Yritän laajentaa tätä maustamista itelleni ja kattoo, koska tulee raja vastaan. EN uskalla kauhiasti poiketa raiteilta, kun toi makuaisti on mikä on.

EN sit mene hakee näytepurkkia labrasta. Mulla ei ole varaa n. 50 e laittaa yhen purkin takia. Ennemmin saa näyte olla ottamatta tai sit vien myöhemmin. Ma on labra ja jos ne sanoo ettei näytettä voi viä lähi tk:hon niin sit saa näyte olla antamatta.

Onneks tänään on hiukan ehkä jaksavampi päivä mitä eilen. TOsin en ihan 100 % skarppi ole. Yritän vaan puskee läpi koko ajan.

Äiti antoi mulle jotain virkattuja tilkkuja jos yhistäisin ne. SOitin äsken sille ja kysyin että mitä hän sellai tarkoitti. Että tehäänkö niistä yksi ns. peitto kaikista vai pieniä erinlaisia jne. Ja millä langalla ja miten. Kuulemma yksi peitto ja liittymislangalla ei välii. Vissiin jos oikee ymmärsin, kuhan yhistän niin hän on tyytyväinen 🙂 Sanoin et kysyn nyt jo etukäteen, kun jos jossain vaiheessa päätän alkaa tekee ja hän ei ole langanpäässä, niin on hyvä nyt etukäteen jo kysellä että saa aloittaa heti ku löytää sopivan langan.

Harmittaa ku yöllä löysin kivoja ohjeita netistä, mut en tiä mihin ne puhelimeen tallensin. Pitää vissiin alkaa uudelleen ettii niitä sitten.

Taas on monta rautaa tulessa ja halu tehä tota ja tätä ja tota ja tätä jne jne, jos olis energiaa ja jaksamista ja jos kädet olis ok. Ja olis vuorokaudessa tunteja paljon enemmän ja mitä näitä kaikkea vielä on, niin voi kaikkea tehä ja kokeilla. Mut minkä mä mahan. TÄhän on tyytyminen.

Kaipa sitä pitää pikku hiljaa mennä kattoo ruuan perään. Pääsee sit syömäänki tänään jotain.... Onhan se tunnin tuolla porissu jo 🙂

Saloka, tein tänään sinun ohjeistaman pikakeiton Lidliltä ostetuista wokkivihanneksista ja jauhelihasta. Tuli niin hyvää, että tyttökin söi ja sanoi että hyvää! Maustoin vaan kasvisliemikuutiolla ja suolalla ja jauhettua mustapippuria vähän laitoin. En uskaltanut mitään yrttimaustetta tms. laittaa, ettei tulisi pahaa. Kokeilen joskus, kun olen yksin eikä tytön tarvitse syödä sitä.

En jaksanut edes paistaa jauhelihaa pannulla vaan paistoin sitä aluksi siinä samassa isossa keittokattilassa vähän sellaisenaan. Voitakaan ei tarvinnut, kun jauhelihassa oli 10 % rasvaa. Sitten laitoin 1 kg jäisiä wokkivihanneksia päälle ja vähän vettä. Keitin sitä ehkä 5-6 minuuttia. Tämän helpommaksi ei voi ruuanlaitto tulla. Ja oli paljon kasviksia. Sitä on vielä paljon jäljellä huomiseksikin. Superhyvä tämä sinun helpon keiton menetelmä!

Purjevene. Kannattaa ehkä kokeilla sitä yrttisuolaa aina vähän kerralla. Ja sit lisätä seuraavalla kerralla hiukan lisää ja jne. Näin makuun tottuu.

Mun ruoka oli hyvää.

Pitäis alkaa nukkuu. Kello tulee 6, enkä o viel nukkunu. Maksoin äskö laskut pois.

Olen pähkäilly yht projektia. Kerron päivällä lisää. Nyt tökötit korviin ja koittaa nukkuu....

väsyttää ja on sellainen väsynyt fiilis. Heräsin 15.30 aikoihin. Olen välillä puhunu äitin kanssa puhelimessa, mut en muista muuta en aihetta en mistään. Kerroin äitille että en sit muista puhelusta aamulla mitään. Olen yrittänyt asioita hoitaa eteenpäin. TOta peittoo tai mikä siitä sitten tuleekin. Palat on pussitettu kerroksittain. Sitova lanka haettu ja toivotaan että riittää. Nyt pitäis vaa alkaa ommella yhteen.

Olen myös saanut tän mun nojatuolinikin TAAS hajalle. Joku aika sitten se rysähti ikävästi kun istuin. Nyt sitten siirsin sitä niin yks jousi tai mikä lie pomppas lattialle. No onneks tässä voi vielä istuu varovasti. Pitäis vaan TAAS ettii joku tuoli missä hyvä istuu monta tutia päivässä, ilman että tulee invaliidiksi.

Tossa kun kattelin IKEAsta noita nojatuoleja, niin kattelin noita kattiloitakin. Nyt siellä olis sellainen setti kattiloita mitkä olis ehkä ok mulle tällä hetkellä. Kriteerit ainakin täyttäis, vaikka en tykkää niistä kahvoista, mutta tällä hetkellä ihan sama. Eikä paha hintakaan ole. Mun noi pienet kattilat pitää vaihtaa. Liikaa käytetty ja jne. Mulla on varmaan 10 paistinpannuakin kaapissa, pitäis varmaan niitäki alkaa katella mikä niiden kohtalo on loppupelissä. Noi ns. vatkauskulhot alkaa nyt karistua kun jotenkin ihmettelen että miksi nyt kun toi astiakone vaihtu niin noi vatkauskulhot kaikki tulee takas valkoinen ns. kalvo pinnalla, vaikka millä pesis. Sama aine kumminki koko ajan. Sisko ja äiti selittää että nyt kone muka pesis kunnolla ne. En tiä. Pitää varmaan vaan alkaa investoida ja alkaa siirtyy metallisiin kulhoihin ym. SIihen sitten meneekin sitten taas kivasti rahaa, kun niitä ei kovin saa vissiin pakettina. Lasista en uskalla ostaa. Ikeassa ei ainakaan ollu ku 2 järkyttävän isoa kokoan, pitää kattoo jostain muusta vielä.

Kohta pitäis vissiin ruokaa mennä lämmittää. Hiukan oon uninen vielä, mut yritän puskee vaan sen läpi koko ajan ja toivoo että jaksan.

Laitoin jonku leffan tai sarjan pyörii telkkariin netflixistä. Hommasin ton tos muutaman kk sitten, kun aloin vähentää noita striimien katteluita. Aika hyvin ehkä onnistunut sellai että vähemmän olen amerikkalaisia striimejä katellut. EN mä paljoo niistä ymmärrä, mut ei haittaa. Telkkarista olen aika paljon jotain eläin dokkareita laittanut joita ei tarvii niin kiihkeästi katella. Koirulikin tykkää katella noita dokkareita.

Mut kaipa mä meen lämmittää ruokaa ja huomiseksi vois ottaa grillitassuja sulaa, tai sit illaksi. Pitäiskö huomenna tehä sittenki ehkä lettuja ruuaksi ettei ne pussit mene vanhaksi.

Saloka, joo kokeilen yrttisuolaa ensi kerralla. Sitä on valmiiksi kaapissa.

Kävin tänään monessa kaupassa tarjousten perässä ja apteekissa. Nyt on jalat ihan väsyksissä. Muutenkin on uupunut olo. En olisi jaksanut enää viimeisiä kauppoja. Huomenna pitäisi vielä käydä hakemassa ainakin kurkkua ja banaaneja, jotka on tarjouksessa.