Muistin ottaa jauhelihat sulamaan ja jaksoin tytön avustuksella tehdä lihamakaroonilaatikkoa. Hyvältä se maistui, mutta oli vaikea jaksaa tehdä. Onneksi siitä riittää useammaksi päiväksi.

Päätä särkee. Sitä särki jo eilen. Luulen että se johtuu toimimattomasta lääkkeestä, jonka lääkäri käski lopettaa. Tuli vaan entistä pahempi olo. Toivon, että päänsärky jossain vaiheessa loppuu. Se on inhottavaa, vaikkei ole hirveän voimakasta. Koko ajan kuitenkin särkee.

En keksinyt ruokaa, joten otin taktiikaksi että otetaan iso kattila liedelle. Paistetaan paistinpannussa n. 500 g jauhelihaa. Kattilaan laitetaan parsakaali-, kukkakaali- porkkanaseos (1kg) ja sit ne jauhelihat. Päälle vettä tarpeeksi ja suolaa. SIt keitetään sitä soppaa niin kauan että kasvikset on kypsiä. EI se keiton tarvii olla mitään priimaa ja ei se tarvii olla sitä perinteistä perunaa sisältävää jne. IHan hyvää toikin oli. Ja tulee ihan hyvin syötyy. Olisinhan voinut sen vuuassakin tehä kermalla, mut ei oikee jaksa aina ja joskus toi keittokin on ihan ok:ta tehä. Suolan tilalle voi laittaa myös liemikuutioita tai sellaisia, mut ite en uskalla nyt sellaisia käyttää ja koitan vaan suolalla maustaa noita.

Eilen aloitin tekee jotain erinlaista sukanvartta. Löysin ihan ok näköisen suht helpon ns. pitsimallin. ALoin sitä sitten tässä tekee ja kokeilla. Saa nyt nähä miten sit menee. Vielä ainakin on puikoilla pysynyt työ, mut sitä ei tiä kuinka kauan. Otin taas tohon kestokassiin noita lankoja tuolta lipastosta valmiiksi, että ei tarvii sit kovin ettiä joka puolelta sopivii lankoja tuleviin töihin. Helpompi tosta kassista on yrittää lankoja yhistää ja laittaa puikoille kun ettii monesta laatikosta niitä sitten.

Pe tulee tyttö illaksi mun luo koirulin kanssa. TYttö tulee tänne päin ja kun poikkis tulee illalla kotiin ni tyttö viettää iltaa mun kanssa. TUrhaa hän yrittää mennä kotiin linja-autolla koiran kanssa illalla kun linja-auto on täys ym.

TYtöllä oli eilen autokoulukin mennyt kuulemma ihan hyvin. Hänen inssi meni päin persettä ja joutuu nyt uudestaan asioita käymään läpi. Saanut kuulemma eilen hyviä neuvoja ja apuja mm. siihen että millä kikalla auto ei aina pysähy tai sammu risteyksessä. Tätäkään hänelle ei aikaisemmin kukaan ole sanonut. Opettaja oli myös kuulemma neuvonut ja näyttänyt ja jopa piirtänyt hänelle miten risteyksissä voi erinlailla kääntyy. Hänhän kääntyy, mut ei niin jyrkästi vissiin. Myös vaihteiden vaihdossa oli neuvottu. Tyttö on vissiin luullu että voi vaan yhtä vaihetta kerralla vaihtaa eikä niiden yli voi ns. hyppiä. TYttö oli ihan ns. iloisella päällä kun kertoi mulle. Oli kuulemma ennen tuntia pelännyt ja ahdistunut ym.

mietin, pitäisikö mennä ennemmin kokeilee nukkumista. Mutta silti pelkään että jos nukahan nyt niin herään parin tunnin päästä enkä saa enää sen jälkeen unta. Olen aika väsy ja ei oikee jaksa tehä mitään. Telkkariin pistin jonku ihme eläin dokkarin tulee, kun ei oikee jaksa mitään leffaa katella ym. Yritän keksii vaan jotain että saisin aikani kulumaan. Striimejä en oikee pysty kattelee, kun en vaan ymmärrä ihmisiä enää niiden takaa ja niissä. Ehkä vois kattoo uudet puikot ja koittaa laittaa puikoille jotain helppoa "aivotonta" työtä.

Hyvä idea tuo, että kun ei keksi mitään ruokaa, voi paistaa vaan jauhelihaa ja laittaa sekaan pakastekasviksia. Ja sitten tekee niistä jonkinlaisen keiton. Pitääkin ostaa pakastimeen noita. Tuollaisen jaksaisin ehkä tehdä, kun on ihan uupunut olo eikä ole mitään ruokaa. Voisi ehkä ostaa kaappiin valmiiksi jotain soijarouhettakin tai muuta kuivatavaraa, jota voisi käyttää, jos jauhelihaa ei satu olemaan.

Olen ihan kamalan väsynyt. Jalkoja särkee. Nukuin viime yönä huonosti.

Purjevene, silloin ku tyttö oli pienen pieni eikä mulla siinä sairaus hässäkässä ollu aikaa mihinkään. Laitoin kattilaan sellaisen pienen (pirkan) keittojuurespussin ja hiukan vettä ja levylle ja keitin jonkun aikaa että kasvikset kypsiä. Sit otin sauvasekoittimen ja sekoitin sileeksi lisäsin kermaa joukkoon, en aina ja maustoin. Näin sain kerta-annoksen sosekeittoa suht äkkiä. Vois ehkä alkaa taas harrastaa tota. EI tuu hintaakaan kovin, kun ei noi juurespussit maksa paljoo. Voihan siihen lisätä pussimuusia tai pakaste muusijuttuja tai vaikka peruna-sipulisekoitusta (ehkä). Mut ton tarkoitus on ns. nopea ja että saa jotain mahan täytettä mikä ei tirise rasvassa ym. Saa hiukan ehkä voimia että myöhemmin jaksaa vaikka leivän tehä sitten itelle. Mut jos tota perunaa lisää, kannattaa katella sit paljonko laittaa vettä. Mut onneks sitä voi aina lisätä.

Heräsin kun korvat kutiaa taas ihan mahottomasti.

Odottelen että tyttö tulee koirulin kanssa. TUlevat iltaa viettää. Pitäis jotenkin tätä kämppää hiukan siivoilla, mut vielä ei kovin paljoo houkuttele. TOsin ehkä se hoituis tossa aika nopeesti, jos alkais nyt....

kokeilen tänään tehä taas erinlaista ruokaa. Saa nähä miten onnistuu ja saanko syötyy.

Tyttö ja koiruus oli eilen hiukan aikaa. Koiruus näytti mulle uutta temppua jonka on oppinut. Otin hänestä kuvia ja videoita ja olin muutenkin hänen kanssa. Hääkin halus jotenkin olla mun kanssa jonkin verran.

Saloka, keittojuurespussikin kuulostaa oikein hyvältä. Saa tosiaan helposti keittoa, jos ei jaksa mitään. Pitää ostaa noita pakasteita. Huomenna menen kauppaan ja ostan niitäkin. Ei millään voimat riitä kuoria ja pilkkoa kasviksia mutta pakasteet on helppo vaan kaataa kattilaan. Ei tarvitse edes sulattaa erikseen. Tosi hyviä keinoja sinulla.

Minulla on vaikeata tämä ruokahomma ja usein kaikki vaatii liian monimutkaisia vaiheita, jotta jaksaisi laittaa. Tai pitäisi suunnitella kauheasti etukäteen ja jaksaa sitten tehdä tai muuten ainekset pilaantuu. Lopputuloksena ei ole mitään ruokaa tai yli voimien olen hakenut valmista. Kotiin tilaaminen on liian kallista.

Minäkin olin hirveän sairas, kun tyttö oli pieni. Oli vaikea jaksaa eikä ehtinyt mitään. Silloin olin kuitenkin nuorempi ja oli vähän enemmän voimia kuin nyt.

Toisaalta nyt riittää jaksaa vähemmän. Pienen lapsen kanssa oli hirveän työlästä koko ajan.

EI oikeen mennyt niin ku suunnittelin ruuan kanssa. TUolla se uunissa vuoka on. EN tiä miten saan sen sieltä pois, ku toi toinen käsi alko kettuilee. Yhellä kädellä en saa sitä nostettuu. Äiti sano et sammuta uuni ja laita luukku auki. ELi nyt sit ootan että uuni jäähtyy niin että kun kokeilen taas nostaa sitä niin jos käsi osuu uunin reunaan vahingossa, niin ei tee kovinkaan isoo palojälkee.

Mulla lukee joskus 2000 luvun alkupuolella tiedoissa että toi käsi on heikompi. EN muista onko siihen mitään tutkimuksia ym tehty. Mitään toimenpiteitä ei ainakaan. Olen tehnyt ja käyttänyt sitä miten olen kyennyt. Pikku hiljaa on mennyt ns. pahemmaksi. Ei edes pöytiä pysty kauan pyyhkii sillä. Tavaroiden nostoissa välillä on ongelmia. Jos siis tarvii nostaa jne, mut kasseja pystyy jonkun verran kantaa kun voi kättä pitää suorana alaspäin. Mut voimat alkaa siinäkin loppua pidemmällä ajalla. SIksi mulla on kämpän siivouksenkin kanssa haasteita välillä. Pitää delekoida kotitöitä muille. Ikkunanpesut ja verhojen ym vaihdot ei ole mulle enää ollu pitkään aikaa. Isän auttaminen alkaa olee aika heikkoa, kun en saa enää nostettuu häntä millään. Jotenkin tuntuu vaa, että toi käsi on ns. osittain halvaantunut ja koitan vaan pärjätä sen kanssa. Yritän käyttää sitä, mutta sitten kun en saa voimaa siihen niin vaihan tohon huonompaan (nykyään parempaan) käteen. Olen tässä oppinut aika paljon käyttää tota toista kättä eikä tunnu enää ns. vammaiselta sitä käyttää. VÄlillä tuntuu että on hiukan luonnollista pyyhkiä vaikka pölyt vasurilla, eikä oikealla. Olen mä koittanut opetella kirjoittamaanki tolla kädellä, mut en ole moneen vuoteen sitä tehnyt. Pitäiskö alkaa taas kokeilee opetella kirjoittaa ym.

TYtöltä kysyin, pitäisikö kirjoittaa lapulle kaikki jutut sille lääkärille. Kun ei aika riitä niiden kaikkien läpi käymiseen. HÄn voi sitten käynnin jälkeen tutkii sitä lappuani ja tehä johtopäätökset jatkosta. Onneks mulla on noita osia tietojani itelläni, niin voin niitä hyödyntää.

Purjevene, teen usein nykyään sellaikin että laittelen uunivuokaan kaikkea hiukan. Jotain lihaa (kanaa, jauhelihaa, makkaraa yms) ja sitten jotain kasvista ehkä tai sitten voin laittaa makaronia / riisiä yms. Maustan millä haluan ja millä jaksan. SIt nestettä kermaa tai vettä. Ja uuniin. Kuulin että siskokin kuulemma tekee tällästä ja aika usein silloin ku ei keksi ruokaa ja kattoo vaan mikä sopii ja ei ku vuokaan ja uuniin. Lapset kuulemma on innoissaan ja sitten keksivät erinlaisia nimiä niille ja jne.

Teen myös kanan ja riisin yhellä paistinpannulla. Paistan broilerinsuikaleet pannulla suhtäkkiä. SIt lisään joukkoon vettä ja maustetta ja sitten riisiä. Sit keitän ne riisit kypsäksi ja lopuksi laitan soijakerman joukkoon ja otan pannun pois liedeltä.

Riisipuuron teen niin että keitän puuroriisin vedessä ekana kypsäksi ja laitan suolaa joukkoon. SIt ku riisit kypsiä lisään kermaa siihen ja katon onko suolaa tarpeeksi. Kannattaa kattoo va että keitinvettä ei ole mahottoman paljoo kun riisit kypsiä. Ennemmin lisää keiton aikana sitä kun että valmiissa on paljon. Keiton aikana siihen veteen vissiin liukenee niitä  suurustusjuttuja jotka sitten tekee valmiin puuron hiukan sakeemmaksi. ALussa kun pistää kermaa se voi näyttää kerma-riisivelliltä, mut paksunee kun jäähtyy. Eikä ole riisipuuro tämän jälkeen ikinä palanut pohjaan, jos muistaa tarkkailla ettei vesi lopu ku riisit keittää.

Käytän aika paljon pakasteita. Mulla oli (nyt melkein loppu) valmiita erinlaisia sosepusseja pakkasessa. Hommasin hiukan erinlaisia juureksia ym ja sain. Kuorin niitä ja sitten keitin kypsäksi ja soseutin. EN sekoittanut kaikkia yhteen, vaan laittelin niin että tuli hiukan erinlaisia. Sit annoin soseiden jäähtyä ja sit pussitin suht isoon minigrip pusseihin niitä ja kirjoitin päälle että mitä siinä on. Laitoin pakkaseen vaakatasoon, että ne ovat sellaisia laattoja. Sit kun halusin sosekeittoo, otin edellisenä iltana pakkasesta jonkinlaisia pusseja, mitä teki mieli, ja annoin sulaa jääkaapissa. Seuraavana päivänä kattila liedelle ja pussin /pussien sisältö siihen ja katoin et tarviiko vettä enää (riippuu kuinka löysää sosetta pakasti) ja kuumensin. Maustoin ja lisäsin kermaa ja soseutin varuiksi vielä. JOs perunaa soseuttaa ja pakastaa, kannattaa tehä aika löysää seosta, muuten on sellaista aika kovaa. Sit olen huomannut että peruna tarvii aina mun mielestä soseuttaa sulatuksen jälkeen, muuten jää aika rakeiseksi. Jos pakastaa perunamuusia sosekeittoon, kannattaa se tehä yksin erikseen ja että ei laita pussiin kovin paljoo. Perunaa kun ei mun mielestä ihan mahottomasti tarvii sosekeittoon. Mulla on ollu n. 1 pussi perunaa ja sit joku 2-4 pussia kasvista. Se ihan riippuu millä tuulella olen ja mitä olen keksinyt. Pussit on ollut n. 1/2-1 litran vetoisia suunilleen.

Lihapullataikinaan keksin kun on toi maun kanssa ongelmia. Kokeilin kerran sit sitä maustettuu korppujauhoo. Tein pussin mukaan sitten sen taikinan, mut en ole ikinä munaa laittanut siihen. Tulee muuten hyvää taikinaa. Pullat ei tuu muusia ja murekekin pysyy vaikka pellillä muodossa. Taikina valmistuu 5 minuutissa. Enemmän kestää kun turvottaa korppujauhoja, mut nehän voi turvottaa samalla kun laittaa lihan valmiiksi siihen erille ja sit paistovälineet ym. Sitten vaan liha korppujauhoihin ja käsin sekaisin (käsissä on kiva pitää kertakäyttöhanskoja). Välillä laitan vielä jääkaappiin maustumaan, mut en aina. Jos teen pullia, olen monta vuotta sitten ostanut tollasen sopivan kivan jätskikauhan. Laitan sen sisään sitä taikinaa ja sitten sellaisella klipsulla ulos ja pellille oottaa se kasa. SIt ku taikina on jaettu tai pelti on täynnä, niin otan yksitellen kasat ja pyöritän. Sit uuniin. Teen pullat uunissa kun ei jaksa krääsää katella kun paistaa. Tolla kauhalla saa hienosti paljon tasakokoisempia kun arvioiden. Eikä jaksa alkaa mitään vaakaa käyttää.

Tässä varmaan ajatus käy, miksi kalasta ei ole sanaakaan. MÄ en siis pysty oikee olee kalan kanssa samassa kämpässä. Pelkkä se, et jos joku rapussa tekee kalaa ja se haju tulee rappuun, niin saa mahan kääntyy. EN ole ikinä pystynyt kalaa syömään ilman että alan kakoo ja jne. Muistan pienenä että äiti pakotti kalasoppaa syömään ja söin. Menin sit ulos ja oksensin pois. En tosin tahallani. Iljettää kaupassa koskee niihin kaloihin mitkä siellä pusseissa on ja voi ostaa. Perheeni tietää tämän ja tyttö on sanonutkki että koirulilla ei täällä saa olla kalanamuja ollenkaan. Onneksi tyttö tykkää kalasta niin ku koirakin ja lapsena sanoin äitille että hän huolehtii tytön kalansaannista sitten.

Mulla on noita erinlaisia ruokajuttuja mitä koitan kehittää niin että "mistä aita on matalin". EN jaksa tuolla keittiössä kykkiä joka päivä ja keksiä mitä michelin ruokia vaan. Vaikka olen koulutuksen saanut noihin keittiöjuttuihin, niin ei se paljoo auta.

TOivottavasti tästä mun kirjoituksesta on jollekkin joskus apua. EI sen ruuan tarvii olla ravintolan tasoa (ei ainakaan mun mielestä). ei tarvii ostaa pihvejä ym. Joskus voi ku on jaksamista ym panostaa ruokaan, mut noi pakasteet ym on ihan hyviä. Mä en ainakaan vielä ole kuollu ruokailuuni.

Nyt mulla on sellainen haaste. EN ole moneen moneen kuukauteen kananmunaa käyttönyt. Äiti meni ja hommas mulle niitä ja pitäisi keksii niistä ruokaa. EIlen tein et laitoin vuokaan perunaviipaleita (pakaste) ja sininen lenkkiviipaleita ja päälle valkosipuli perunaviipaleita (pakaste). Sit laitoin suolaa. Kulhoon rikoin 5 munaa ja laitoin pari soijakermaa siitä tuli paksua joten lisäsin vettä. Kaadoin vuokaan perunoiden päälle ja lisäsin vettä niin että melkein perunat peitty. Mulla on suht uuni vuoka ja pienempi ku edellinen. hiukan opetteleminen miten suhteet menee. Laitoin vuuan uuniin ja sit ku oli nesteet aika pitkälti haihtuneet oli ruoka valmista.

Tekisi mieli tehä muffinipeltiin annosmunakkaita. Pitää vaan miettii mitä täytettä niihin laittaa. Pitää olla pieniä juttuja. Mut mietitään mietitään.

Kinkkukiusauksen ym sellaisen saa helposti ku vuokaan pistää perunasipulisekoitusta ja kinkkusuikaleit sekaisin ja maustaa ja kermaa joukkoon ja uuniin. Juustolla voi kuorruttaa jos tahtoo.

Mut joo nyt lopettelen nää...

SOri että mun tekstit on täyttä hebreaa. Niin paljon virheitä ja kaikkea. Hiukan on itekki vaikeaa lukea ja ymmärtää mitä on kirjoittanut. Koittakaa saada jotain selvää. EN tajuu miten voi noin paljon väärin kirjoittaa. Miten voi painaa vääriä nappuloita koko ajan ym. Ehkä yks syy on se että pääni sisällä ajatukset pyörii niin paljon että jos alan yhtä sanaa kirjoittaa niin päässä on jo 3 sanaa valmiina jonossa. Mut joo. Kysyä aina voi jos tarvii.

Kiitos saloka loistavista vinkeistä! Ei ihme, että sinulla on noita hyviä ruoka-ajatuksia, kun koulutustakin on keittöjutuista. Juuri tuo, että mistä aita on matalin on hyvä, jos ei mitään oikein jaksa tehdä.

Mitä mausteita laitat esimerkiksi noihin uuniin laitettaviin ruokiin, joissa on lihaa/makkaraa/kanaa ja  riisiä tai makaroonia?

Entä sosekeittoon mausteeksi?

Mulla tulee usein mautonta enkä keksi mitä voisi laittaa paitsi suolaa. Mitä kannattaisi kokeilla? Siis silloin, jos ei ole mitään valmiiksi maustettua niissä aineksissa.

Ostin tänään kilon pussin pakastettua parsakaali-kukkakaali-porkkanaa kokeeksi. Nyt on vielä entistä ruokaa jäljellä mutta kun se loppuu, kokeilen tuosta tehdä pikaisen keiton tai laittaa uuniin. Ehkä keittoa kokeilen ensin, kun siinä on vaikeampi epäonnistua.

Purjevene, multa ei kanata kauhiasti kysellä maustamisvinkkejä. Mullahan on makuaistin ja oikeastaan suun kanssa ongelmia ollut jo yli 2v. Olen viime ajat käyttänyt vaan pelkkää suolaa ja sitten yrittänyt jonkin verran kokeilla noita ns. suht perusmausteita lisätä, mut en paljoo. Kanaan laitan kurkumaa että saan sen kellertäväksi, currya (en tiiä miksi). Kastikkeet (jauheliha ym) teen valmiista kastikejauheesta jossa on mausteet jo. Mut koitan myös käyttää paprikajauhetta, sipulijauhetta ja välillä hiukan valkosipulijauhetta. Yrttisuolaa mietin välillä mihin voisin sitä tunkee. Mut aika pitkälti menee suolalla ja sitten siihen lisään noita suht perusjuttuja. AIemmin käytin liemikuutioita, mut en ole pitkään aikaa, kun en saa niitä ruokia kurkusta alas enää.

Huomenna pitäis ruokaa tehä taas. Vois tehä kanaa ja riisiä, mut mun pitäis saada toista riisii. Nyt on jotain sellaista riisii joka vielä tunnin keittämisen jälkeen maistuu ja tuntuu suussa raa alta. SIis narskuu suussa kun olis raakaa. Vaihdoin kokeeksi toista hiukan halvempaa, ei olis kannattanut. Pitää jatkaa vaan käyttää sitä tuttuu.

RIsottoriisii vois kans miettii jos alkais sitä käyttää. Pitää vaan ekan hommata sitä. TOsin nyt ku mietin ni mulla on puuroriisii tuolla hiukan vielä. Vois sitä laittaa siihen kana-riisijuttuu. Ihan sama oikeastaan mitä riisii siinä vissiin on. En tiä. Tosin vois miettiii et pystyisikö vaikka makaronia tai spahgettii laittaa riisin tilalle. EI kauhiasti ole uponnut toi makaroniruuat, siksi en ole vaikka helppoo laatikkoo tehnyt. Lasangee ehkä vois myös ajatella huomiseksi, jos löydän jostain vuuan. Nyt on vuoka käytössä, ni en tiä saanko huomiseksi puhtaaksi. TOsin vois kaapista ottaa toisenkin vuuan ja yrittää keksii arvion siihen. Mulla olis muutamia lasangelevyjä tuolla vielä vissiin niin olis ehkä hyvä ne käyttää. Paseerattuu tomaattipurkkejakin on, joten saan nopeesti sen jauhelihakastikkeen tehtyy siihen. EIhän se oikeastaan muuta sitten tarvii ku sen perhanan vuuan. Hmmm... pitäisikö tänään kaivaa kaappeja taas? Ja jos ei noi levyt sittenkään riitä niin voi lisätä spagettii tai makaronia sekaan.

Mitähän sekamelskaa huomenna sit teen... Pelottaa jo nyt tässä. Pitää ainakin hiukan pitää munassa taukoo. Olen nyt 3-4 päivää sitä syönyt ruokana. Jos muutama välipäivän pitää ja sen aikana miettii mitä munasta taas tekis, jos vaikka niitä mukanasmuffineja, jos saan ainekset kasaan täytteeseen.

Taas päässä on miljoona asiaa mikä latautuu yhtäaikaa ja ei ekaa saa käsiteltyy niin tulee jo monta lisää. Alkaa levottomuus näistä pään asioista ja kohta varmaan alkaa näkyy teksteistä kun ei saa kamalasti selvää. EN pysy itekkään oikeen mukana aina. Läheiset ei halua puhuu sitten mulle, kun eivät pysy perässä. Yrittää kuunnella, mut menevät ja ahdistuvat niin kovin vissiin kun eivät pysty rekisteröimään mitä sanon.

Odotan siskolta viestiä tai soittoo. Kysyin siltä voinko pestä paistinpannun pohjan (ulkoa) tolla uunin pesuaineella. Astiakonekkin tarvis tyhjentää ja laittaa pesuun varmaan. EHkä tyhjennys voi tapahtuu seuraavalla teehakureissulla. Silloin aika usein teen keittiössä hiukan sitä ja tätä. Toinen milloin teen keittiös hiukan sitä ja tätä on, kun mikrossa lämmitän ruokaa. Ei jaksa seistä paikoillaan ja odottaa 2 minuuttia että ruoka lämpee tai vesi lämpenee kun sen voi käyttää hyödyksi muutenkin. Hullu ku oon.

ALan huomaa että pää vilisee... TÄtä sit on ehkä koko loppu päivä. Ihanaa aloittaa nyt jo tää olo. Mahtaako johtuu että olen teetä juonut. Voiko toi tee tehä mulle tätä oloa.... Hmmm.... Omituista....

laitoin sit jonkinlaisen omatekemän lasangen uuniin. Se jauhelihakastikkeen pohjana on paseerattua tomaattipurkki ja yrttinen purkki vielä. Sit laitoin tummaa soijarouhetta kun tota jauhelihaa ei ole tarpeeksi. Mausteeksi laitoin suolaa ja sipulijauhetta. Grillimaustetta ja paprikajauhettakin meni sinne. Laimensin vedellä, kun kerta soijarouhetta on joka vissiin imee sitä nestettä. Ladoin sitten ton kastikkeen ja ladangelevyt vuokaan. Sain kaikki levyt käytettyy mitä kaapissa oli. Nyt toi loota on uunissa. Katoin että nestettä on reilusti, ettei tulis kuivaa korppua tosta. Saa nähä sitten mikä lopputulos on kun uunista tulee ja pääsee maistamaan.

Annoin tos talvella siskolle kassillisen tuikkuja että voi mökille viä ja siellä poltella. No nyt ku ettisin vuokaa niin löysin sellaisen ns. tiiliskiven tuikkuja lisää. Kuinkahan paljon niitä tuikkuja täällä mun kaapeissa vielä on. Löysinhän mä makkaria siivoes 15 mattopuukkoakin ja mietin mihin ne laitan. Mun kaapeista voi siis löytyy ihan mitä vaan. Mä en ite ees kaikkea tiä. Tulee vaan silloin joskus aina ostettuu.

Pitäis tosiaan alkaa taas noita kaappeja tai jotain alkaa siivoilee ja tutkiskelee. Se vaan on niin hemmetinmoinen työ alkaa yhtä purkaa aina. Nytkin ku jalat ei oikee tunnu toimivan eikä kädet, niin on tosi hankalaa alkaa siivoilee. Mut kaipa sitä joskus saa ne hoidettuu. Olen mä sentään saanut jotain täällä tänään tehtyy, vaikka se ei missään näy kyl.

Äiti eilen kysy, voinko tehä vale ampparipesiä. ALoin sit eilen tekee ja tollai arvalla kun alat virkkaamaan, niin tuotos on joko liian iso tai liian pieni. Tällä kertaa oli aika pieni, mut ton voi laittaa johonki mihin ei sellai oikee iso sovi tai ole kaunis jne. Onhan ne pesät luonnostaanki eri kokoisii. Sanoin äitille että tähän toiseen lisäsin silmukoita enemmän, oikeastaan paljon enemmän. Saa nyt nähä minkä kokoinen tosta sitten tulee. Kivaa virkata jotain kun ei ole yhtään ohjetta (enkä jaksa alkaa netistä lukee kun en ymmärrä virkkausohjeista mitään) ja saa ns. vapaat kädet tehä. Mut jos mut tuntee, niin kohta äitillä on sitten 20 pesää tehtynä odottamassa ja sit hä on sormi suussa että mistä saa täytettä niihin kaikkiin. Tarvii varmaan ettii ja kattoo millä noi voi täyttää muuten. SIsko menee mökille tai äiti ja vie kassillisen pesiä sinne ku multa lähti mopo käsistä 😀

nousin jo 8 aikaan aamulla. Hiukan on tylsää ja pitkä päivä edessä. Nyt jo tuntuu ettei saa aikaa kulumaan. JOtain radikaalia vois alkaa tekee, mut en sit tiä riittääkö voimat viä asia loppuu asti. Tosin jos tekis jotain pientä, mut mikä sekin sitten olis. Pitäiskö ehkä koittaa vessan kaappi vaikka siivota? TOsin vois ton siivouskaapinki sitten yrittää jotenki kattoo ja siivoilla. Ehkä ne ovat sellai sopivan pieniä. TÄytyy katella sit ku ton teen saa juotuu. Sais ainakin hiukan aikaa kulumaan ja samalla vaikka kuuntelis musiikkia kuulokkeilla. Saa nähä koska kuulokkeiden akku loppuu. AIka monta kertaa on saanut kuunnella niillä musiikkia jo.

Mulla on nyt 3 jonkinlaisia ja kokoisia pesiä tehty. Pitäis vissiin yrittää jotenki "suomentaa" noita ohjeita ja katella miten kummassa niitä pesiä virkataan, sillä saan ihan muuta aikaan ku se mitä pitäis. Tiedän että siinä on jujuna lisäykset ja kavennukset, mut se et koska ja jne on arvoitus. Vois tästä vaikka ennen ku alkaa jotain radikaalia tekee, ettii se ohje ja katella hiukan mitä se sanoo.

Olen va aika väsynyt tällä hetkellä. Voi olla että pitää jossain vaiheessa pistää pötkölleen ja kerätä energiaa.

On liikaa asioita tehtävänä. Tyttöä pitää kuljettaa. Nyt täytyy lähteä hänen kanssaan uuteen paikkaan, johon ei yksin osaa mennä julkisilla. En millään jaksaisi enää lähteä mihinkään mutta pakko on jaksaa.

Söin pähkinöitä jotta jaksaisin. Huomasin, että maapähkinät on paljon halvempia kuin mitkään muut pähkinät, ainakin jos ostaa kilon pussin. Niiden ravintosisältökin on parhaimmasta päästä. Proteiinia ja paljon hyviä rasvoja. Enää en ostakaan muuta kuin niitä.