Parempaa huomista…

Parempaa huomista...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 03.04.2019 klo 12:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.04.2019 klo 12:12

Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. 

Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. 

Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä. Olen nii väsyny tähän kaikkeen jo. Hoitaja laitto uuden ajan jo ensi viikkoon. Et ei menny ihan nappiin. Nyt siis ootan ryhmän alkuu. Ohjaaja lähti syömään vielä. Sitten pääsen kotiin. Nyt tuli ohjaajakin ja pääsin sisälle. 

Illasta ei o suunnitelmia. Kai katon pelii ja oon. 

Ulkona on kaunis ilmakin. Otin isot kuulokkeet päähäni. Se on kevättä ilmassa….

Eilen tytön sossu kysy, kelpaako mulle sittenki miestukihenkilö. Lupasin harkita. Siinä on niin monta ei:tä. Mut jos pääsen niistä lukoista eroon ja jne. Se voi olla mahollista. Mut sossu yrittää vielä naista.

Nyt käsitöitä….

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.11.2024 klo 23:37

jassoo, kivaa jos tästä kipeeksi vielä tulee. Kurkku on kipeytynyt tässä iltaa kohen. Ei auta tee siihen. Lämmitin glögiä ja kun ensimmäisiä kulauksia otin niin teki mieli itkee kun sattui niin paljo. No onneks se sitten puudutti loppujen lopuksi tarpeeksi. Hetken päästä kipu on taas. Saa nähä heräänkö huomenna kipeellä kurkulla edelleen tai saanko taas jonku ihme parantumisen käyntiin.

Olen tänään virkannut tota tytön peittoa. Sopivaa aivotonta työtä, kun ei jaksa mitään pikkutarkkaan tehä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 24.11.2024 klo 00:37

kyl sitä kipeeksi tultiin, mut tässä pikku hiljaa helpottanut. Jaksaminen on hiukan kortilla vielä ja ei oo jaksanut koko päivää sellai olla ylhäällä. Mut kaipa se tässä menee ku jaksaa va odottaa.

Piti tänään käydä tytön ja kumppaneiden kanssa kaupassa, mut ei mua sit otettu mukaan.

Olen sit kasannut tota tytön peittoa tässä pikku hiljaa. Pala kerrallaan. AIka iso se on jo. On noita valmiita paloja tossa aika iso pino. Jännittää että tarviiko lisää vielä tehä.

Huomenna vois kattella, jos jaksais taas tiskikoneen tyhjentää ja täyttää ja laittaa päälle. Pitää va yrittää tehä näitä pieniä hommia, kun muuhun ei oikee kye. JOs ti jaksais sit mennä kauppaan tukihenkilön kanssa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 24.11.2024 klo 15:37

Ihmeen nopeesti tä peitto sittenki vissiin kootaan. Enää 2 isoo sivua tarvii paloittaa, sit virkata reuna siistiksi ja päätellä langanpäät. SIt saa tyttö peittonsa.

En oikee jaksanu tänään paneutuu siivoukseen. Hiukan on toi pää sellai kipee, etten oikee uskalla alkaa sitä heilutella joka puolelle. Pitää katella jos huomenna sit jaksais jotain tehä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 02.12.2024 klo 14:18

tänään  on ollut pelkkää ongelmia itteni kanssa. Huomaan asioita mitkä on pielessä, mut mihin en sellai ite voi korjata. Voin vaan jotenkin kertoo että toinen ei ymmärrä väärin. Hermostun toisessa tilanteessa toisen ihmiseen ja siihen että hän vähättelee asiaa. En halua puhua hänen kanssa kun aikaisemmin tänään hän ei kamalasti kiinnostanut puhuu puhelimessa. Muuta koko ajan touhusi siellä ja oli itellä sellaista yksinpuhelua ja en saanut vastausta mihinkään. En ees tiä oliko aina ees puhelimessa. Nä siis 2 erii juttua ja 2 eri ihmisen kanssa. EN jaksa sitäkään että joudun nyt heittää ruokaa roskiin taas, kun olin kattonut ja ymmärtänyt ja muistanut päivämäärän väärin. Pitäis hitto aina jaksaa kaikki pakastaa tai käyttää heti, mut ei tällä kertaa jaksanut. No ei siinä mennyt ku n. 2 vko ruuat vaan roskiin. Pikku juttu ehkä, mut ei sellai kun ei sinne kauppaan niin usein näköjään pääse ja tuolta kaupasta ei kamalan hyvin aina tarvikkeita saa. Mut omapa on vikani. Ite kärsin.

Juttelin tutun kanssa täs vkl:na. Hän kun tuntee mut murrosiästä asti. Kysyin siltä että vertaa mua silloin ja tähän päivään. EI hän nykyään tunne mua kun puhelimesta. Kysyin että olenko samanlainen ja jne. Hänen vastaus oli heti että on ku yö ja päivä. Murrosiässä olin koko ajan menossa, sosiaallinen ja jne. Nykyään ei mitään.

10 pvä päästä olis lääkäri, pelottaa se todella paljo. Saanko edelleen vaan lämmintä kättä ja heipat.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 13.12.2024 klo 15:08

huomenna koiruli tulee ehkä hoitoon. Olen erinlaisia juttuja miettinyt mitä sen kanssa tekee ja menee, mut en oikeastaan tiä kyenkö mihinkään. Muutenkin pitää miettii että su pitäis sitten jaksaa kauppaan mennä vielä.

Olin eilen lääkärissä ja siellä ei sit oikeastaa kovin hyvin sellai mennyt. Kuulemma elimellistä vikaa ku ei kattomalla näy, niin ei voi olla mikään vialla eikä tarvi tutkia. Ei laittanut verikokeihin eikä mihnkään muuhunkaan. AInut mitä sain oli et pitäis alkaa masislääkitys aloittaa, kun se ilmeisesti on ihmisen ainut apu enää. Jokainen ihminen vissiin parantuu kaikista asioista ku lappaa masislääkkeitä naamaan joka päivä. TOsin hän myös sano et ehkä ei toi lääke ees auta mua, mut sen näkee sitten joskus about 3 kk päästä vasta, ehkä. Ja jollei toi auta niin sitten varmaan kokeillaa taas seuraavaa ja sit ootellaan se 3kk ja taas seuraavaa jne. Varmaan vuoden päästä mulla on TAAS 20 erii lääkettä dosetissa. Mut eihän mua tarvii tutkii. Rautaa tarvis ottaa, vaikka ei maha hyväksy sitä ja vaikka ei arvoja oo katottu. Vastaanoton jälkeen lääkäri laitto tekstarin että voisin aloittaa monivitamiinipillerit. Mulla on beroccaa kaapissa ja yritän sitä nyt jua joka päivä niin kauan kun niitä on. En viitti pillereitä hakee kun tossa on aika paljon eri ainetta. No nyt jatkuu elämä sitten kestämällä kaikkia asioita ja koittaa jotenkin hyväksyä va. Sumplia miten kaikki menee sellai että pärjää ja jne. Muistaa asioita ja pyytää vaan apua ihmisiltä kaikista asioista. Onneksi läheiset tietää että mulla on ongelmia aika monessa asiassa. Ne ei enää oo niin tosikkoja ja sellaisia. Jos vahingossa koitan selittää jotain ja selitän sen väärin ja se aiheuttaa ongelmia, niin läheiset tietää etten halua riitaa ym. Asiat koitetaan selvittää ja olen heiltä sanonut että he voivat kysellä sitten asioita jos mulla menee jokin väärin. Kysellä tarkentavia kysymyksiä. Näin asiat selkiytyy enemmän.

Pitäis alkaa noita joululahjoja tekee loppuu. EI yhtään kiinnostais, mut ehkä on ihan pakko alkaa. Kohta on aatto meinaan. Tytön peittoa en sittenkään saa valmiiksi enää. Jos noi lapaset saisin, ni olisin iloinen.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 16.12.2024 klo 14:35

tässä samalla yritän tota pitsaa syä. Olen jonkun aikaa pystynyt ostaa kaupasta hätävaraksi / herkuksi pitsaa, mut ilmeisesti nyt tökkii toi. Mun tarvii selvittää joudunko poistaa sen listalta, tai en. Pitää muutaman kerran kattoo, jos aina tökkii näin, ni sit poistettava. Eli lista lyhenee. TÄtä menoo en ehkä kesällä enää pysty syömään mitään.

Eilen olin tytön kanssa kaupassa. Miettisin asioita mitä ostaisin ja mitä kokeilisin syödä. Miettisin ostaisko porkkanoita ja koittais jos voimia olis raastaa niitä ja syä, sillä keitettynä ei oikee sellai nappaa ja uunissa ku kypsentää niin makeutuu liikaa. No euron siinä menee hukkaa, jollei tota 2 kiloo saa mihinkään. Ostin kilon torttutaikinaaki, en tiä syönkö mä ne tortut vai joku muu. Ostin myös mantelilastuja ja jauhoja, pitää ettii munaton toscapiirakan ohje, ni vois tehä ja pakastaa annoksina ja sit sieltä ottaa sulaa aina ku haluaa hyvää. Ostin myös muutaman banaanin kokeeksi, että pystynkö sen makeuden kanssa syömään ja se koostumus. Se on vaan koe. Muuta erikoista en vissiin sit ostanut. En suoraan sanottua ees tiä mitä ostin.

Viime yö oli tuskaa ja pitkä. Uni ei tullu oikee ja olen ehkä alle 3 h nukkunu. Siksi en tiä johtuuko unesta ettei ruoka uppoa vai mistä. On va kivaa ku maha on pirun kipee kun huutaa ruokaa, mut mitään ei voi syä kun etoo ja tulee huono olo. Muutenki kk sitten sairastelu tuntuis vieläki näkyvän. Edelleen on sellaisia flunssan oireita.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 24.12.2024 klo 14:01

kuulemma on jouluaatto. mulle se ei o mitenkään erikoinen. eilen tyttö ja terroristi oli täällä, mut illalla lähtivät vanhempien luo yöksi. tyttö nukkui ja mä yritin vaan kestää oloani.

lahjoja on tuolla kassillinen, mut ei tee mieli avata eikä kauhiasti jaksakkaa.

ruokaa tarvis alkaa tekee...