En ole saanut mitään aikaiseksi. Iltaruuan korvaan voileivillä tänään. En jaksanut mitään alkaa laittaa.

tänään on olo, että olisin jyrän alle jäänyt.Paikat kipeenä ja olo kaamee. Ei tee mieli syyä mitään, koitan juuan teetä ees silloin tällöin. Vessapapru loppuu kohta, mut jos en kye ite lähtee kauppaan, ni tyttö tuo mulle. En tiä mitä tä taas on. Miksi joka paikkaan sattuu ja kaikki tuntuu painavalta. Ihan ku olis kaamalassa kipeessä kunnossa, mut ei mulla flunssaa oo. Oon kyl taas muutamia päiviä aivastellut ja tänään yskinyt taas kurkun takii. Mut ei mun nenä vuoda eikä oo tukossa. Pitää va toivoo että huomenna olis jo parempi päivä.

Tekisi mieli itkee ja painua peiton alle, mut kyyneleet on kuivuneet sisälleni ja itku jää rintaan puristamaan. Sisäinen itku siis, ettei ketään huomaa. Ihan kun täällä olisi joku.

Mietin, jos koittais mennä vähän lämmittää pakastemansikoita ja soseuttais ne ruisjuoman kanssa ja koittais sitä jua. TÄllä hetkellä se on eniten sellainen, joka vois kurkusta mennä alas. On taas niin vaikeaa saada jotain eteeni. Tai suuhun. Otin eso-pillerin ja se raapi kurkkua kauan. Hyvä kun sain sen alas. Mut hyvä et sain sen alas, etten ala oksentelee sit.

E oo ees käsitöitä tehnyt. SOrmet tuntuu nakkimakkaroilta, tai hk-siniseltä. Pelkiltä puupölkyiltä. Yritä sit siinä kirjoitella tai tehä jotain silmukoita.

Aloin taas näköjään yskii. Kiva yskäkohtaus iski ja yskin mahanpohjasta asti. Onneks maha on tyhjä.

aivot/ pää kyllä pelaa, mut kroppa ei. Tekemistä olisi paljon, mut ei vaan pysty. Ei jalat tunnu kantavan, jaksavan. Kädet ei tunnu pelavan. Voimat on katessa.

Ehkä meen sitä juomaa tekee. Koitan laittaa sokeria siihen, jos saisin siitä energiaa hiukan. ALkaa mahakin taas ilmoittaa että viime tee on imeytynyt, joten olen tyhjä.

Tulin jo sänkyyn. On liian huono olla ja 12h päästä pitäis olla ok ja matkalla kauppaan. En tiä miten saan tämän olon pois niin että kyen lähtemään johonki, kun en kye ees kotona tekee mitään. Olen henkisesti ja fyysisesti nyt todella huonossa kunnossa. Enkä löydä avaimia, miten saisin itteni taas toimii. Mä oon ihan hukassa itteni kanssa. En haluu lähtee huomenna mihinkään. Haluan olla kotona. En haluu nähä ketään, enkä taho et ketään näkee mut. En ees tiä miksi kirjoitan tätä. Itken täällä ja toivon et olo menis ohi, mut ehkä tä on vasta alkua.

Yritän järjestää äitille kauppaseuraa / kyytiä, ettei mun tarvis mennä. Olo ei ole vielä niin hyvä, ei oikeastaan yhtään hyvä, että lähtisin. Yritän vaan jotenkin jaksaa päivästä päivään mennä ja koittaa jotain tehä sen eteen. Mutta kun olo on ku jyrän alle jäänneellä ja jos kroppa painaa 10 kertaa enemmän ku pitäis, ni sille ei voi mitään.

Yö meni taas melkein valvoes. 6 aikoihin kävin juomassa, kun en keksinyt enää muuta tekemistä. Samalla sain kokeilla olotilaani. Aamulla tyttö sitten herätti mut.

Kaipa se tässä menee eteenpäin, jotenkuten. Pitää ottaa vaan pikkusen kerralla ja koittaa muistaa perusasiat ekana. SIt koittaa laajentaa sitä kodinhoitoon ja jne.

Jos nyt kokeilis kutoo hiukan. Jos sormet ja jaksaminen jaksaa.

Ihanaa kun ympärillä on niinkin "ihana" tuttava, joka ymmärtää mua. Siis se ei tajua kun oman napansa ympäröivää juttua, jos sitäkään.

Äiti soitti ja sano et on kyydin kauppaan saanut ja saan mäkin, jos jaksan lähtee. Mut tällä hetkellä tuntuu että en oo lähössä. vaikka kuinka olisi asiaa.

Koita tossa teetä mennä hakee hakee, jos olo paranis siitä hiukan ees.

en lähtenyt kauppaan ja oikeastaan hyvä niin, sain sillä aikaa syötyy hernekeittoa ison lautasellisen. Ei se miltään maistunut, mut tulipahan syötyy. Sain mä kieleni poltettuu kivasti. Nyt oon paranellut sitä tässä ja koitan jua mukillisen teetä ja kattoo, miten kieli siihen reagoi.

Äiti soitti äskö että hänen puhelimessa on jotain vikaa. Nyt hän joutuu turvautuu isän puhelimeen. Huomenna tyttö menee kattomaan sitä, kun muutenkin kulkee tämän ohi eläinlääkärille.

Olo on ehkä 5% parempi mitä ennen syöntiä. sIlti kroppa tuntuu raskaalta ja ei omalta.

Tukari laitto viestiä ja kysy, miten menee tänään. Kerroin rehellisesti. En jaksa enää peitellä ja kaunistella asioita,mut en halua kans mihinkään mennä.

Otin eilen j.lihan sulamaan. Tänään pitäis paistaa se. Ja kai joko kasviksia keittoa tai makaronia keitellä. Täytyy katella mitä jaksaa.

Tunnin jaksoi sellai heräämisen jälkeen olla ja sitten alko väsy painaa yms. Äskö join teetä ja katon jos se tois jaksamista.

Tyttö kävi koiran kanssa ja jaksoin ihmeen kauan lattialla maaten leikkiä sen kanssa. Koira oli kilon lihonnut, eikä kasvussakaan ole pysähyksen merkkejä. Oli ihana peuhata, vaikka viimisillä voimilla, kiran kanssa ja nähä sitä että hän myös tykkäsi leikkiä ja peuhata mun kanssa. Lopulta taisi koira väsähtää, kun tuli viekkuun maate.

Mulla on jäähtymässä jauhelihakeittoa tossa vierellä. Tein sit sitä ja huomiseksikin riitti. EI oikee jaksa jauhaa makaronia tällä hetkellä.

Oon hiukan pirteempi ja voimia tullu aavistus enemmän, mut silti olen heikko. TOsin eilenki iltaa kohen "paranin" hiukan.

Olin ihan väsyksissä, koska kävin aamulla työpaikalla. En olisi oikeasti jaksanut. Kotiin päästyäni makailin sängyssä ja odottelin, että tulisi virkeämpi olo. En ole tänään mitään saanut tehtyä. Äsken pakotin itseni käymään suihkussa. Vielä hampaat pitää tänään jaksaa pestä.

Kaikesta huolimatta pystyin lukemaan lehteä jonkin aikaa. Ajatus ei katkeillut niin pahasti kuin viime päivinä.

Yritän mennä ajoissa nukkumaan tänään. Toivottavasti uni tulee enkä jää valvomaan tuntikausiksi.

Ehkä oon saanut hiuka voimia lisää, ei o nii kuollu olo. Mut en mä ihan okei ole. Mut sain mä syötyy sen lihasopan kokonaan 3ssa erässä, niin et huomenna yritän keksii, mitä laittaisin taas. Edelleen ruoka ällöttää ja pistää mut viimiseen asti turvautuu ilman. Mut ehkä tämä päivä näytti muuta ku punaista valoa. Tosin nyt kun söin vikan annoksen, on taas huono olla. Kurkku ei o tänään ollu enää sellainen omituinen, mut aamusin ääni hakee itteään.

Huomenna katon voimani, jos jaksan mennä suihkuun pitkästä aikaa. Pestä itteni kunnolla. Tosin se, jaksanko hiuksia pestä, eli pitää käsiä ylhäällä, on arvoitus. Yritän ainakin yön nukkua. Nukkua aamulla.

Olen jotenkin vaihtanu kässätöissä puikkojen asentoa. Nimettömät on puikoista punaset ja kipeet. Mut annan niille lepoa nyt, kun yritän nukkua. Pääsee huome  taas tekee käsitöitä.

Olo on aika siedettävä. Heräsin ite jo tähän aikaa. Mietin täs et koittaisko nukkuu viel vai meniskö suihkuun. Yö meni jotenki. Olen avanut hiukseni ja heräsin pampula kädes puristaen. Mut joo ehkä annan tasaan asti aikaa levätä ja sit jos hereillä ni suihkuun...

Ihana lukea saloka koiranpentu-kuulumisiasi, kiitos kun jaoit niitä!

Rehellisyys tukarille viestimisessä (ja muutenkin) on varmasti järkevää. Ja samalla niin hemmetin hankalaa, kun ajattelen kaikkia niitä tilanteita joissa huomaan itselläni impulssin kaunistella viestejä... Yritän opetella jättämään impulssit huomiotta, mutta helppoa se ei ole 🙄

Luin muuten tänä aamuna juttua yhdestä Suomessa huonosti tunnetusta syömishäiriön tyypistä (täällä, jos haluat käydä vilkaisemassa) ja ajattelin että hyvänen aika, tästähän tulee ihan saloka mieleen.

Purjevene, kiva lukea sunkin kuulumisiasi. Johan tuossa ohjelmaa olikin, varsinkin jos työpaikalla käyminen on syystä tai toisesta emotionaalisesti raskasta tällä hetkellä. Toivottavasti nukuit hyvin!

Hei,

Syömishäiriöihin liittyen ajattelin muistuttaa Syömishäiriöliiton SYLI-chateistä, jotka ovat Tukinetissä keskiviikkoisin ja perjantaisin. Chattiin voi osallistua, jos ruoka, liikunta tai syöminen askarruttaa. Tai jos oma kehosuhde mietityttää muuten.

Chatit löytyvät täältä: https://tukinet.net/teemat/syli-chat-1903200558/ryhmachatit/ Ja niihin pääsee toki myös Tukinetin etusivun chat-karusellin kautta.

Eilen täytin tiskikoneen ja nyt laitoin sen käyntiin, saa puhasta tiskiä jokusen tunnin päästä. Samalla tein ruuan itelleni, makaroonit on kiehumassa ja paistoin jauhelihaa. Yritän säästää sen koko viikonlopuksi,mut voin lisätä kasviksia sitten, jos tarvii.

Äiti taas perinteisesti kyseli, onko mulla ruokaa. Sanoin että on pakkasessa ja kaapissa makaronia. Mä en ymmärrä, miksei kukaan ymmärrä että en kuole nälkään.

Pää on taas tänään miettinyt, alkaako särkemään vai ei. EIlen oli ihan sama asia. Pientä jomotusta toisella puolen päätä koko ajan,mut ei sellaista että kannattaa lääkitä. Vessas kun oli, tuli heikko olo, mut voi olla siitä että pytyn vieressä on patteri joka ilmeisesti helottaa taas kuumana. Sit oli väärin mennä tekee ruokaa, joten olo on sen mukainen. No kohta saa maha ruokaa ja mä pääsen istuskelemaan ja syömään.

Sain vissiin (kerrokset laskematta) taas yhet varret valmiiksi, joten saa taas ettii lankaa ja alkaa luoda silmukat ja alkaa tekee. Pitäis vaan jostain löytää sellaista lankaa, että sais muutakin tehtyy kun varsia. Mulla vaa on niin rajatusti noita lankoja täällä kotona ja kun varastoon en ite yksin pääse hakemaan esim. laatikkoa. TOsin vois kattoo kunnon maanantaina, jos tukarin kanssa menis hakemaan yhen lankalaatikon varastosta. Jos jaksaa siirrellä ja kantaa niitä sieltä.

Isä menee kohta vissiin intervalliin. Saa muut huolehtia isästä hetken.

Kävin hakee ruokaa. Nyt alkaa se tahtojen taistelu että saan syötyy. Annan sen kyl hetken jäähtyy, sillä se koemakaronin maistaminen otti vähän kielenpäälle. Taitaa olla kieli vielä arka.

Mut eipä mulla tämän ihmeempää tällä kertaa...