14 astetta ulkona lämmintä ja kohoaa vaan. Ja mitä mä teen, jäädyn ja istun koneella. Laitoin taas makaronit kiehuu ja kohta laitan makkaran joukkoon. Telkkarista tulee vanhaa pertsa ja kilu elokuva, jonka olen tallentanut.

Huomenna olis sossun tapaaminen. Saa nähä miten se menee. Jännittää jo nyt niin peevelisti. Mulle tosin on ihan sama mikä päätös tulee olemaan.

Kukkia tarvis tänään katella, jos ne tarvii vettä. Tyttö kysy poikkiksen kotiin kukkia. Jos olisin ton silloin tienyt, kun istutin kukat multaan, olisin voinut jakaa ton rönsyn, mikä rehottaa nyt elämänsä kyllyydestä. Pitää kohta ehkä isompaan laittaa ja kerralla sit oikee isompaan.

Pitää mennä makaroneja kattoo....

ulkona 15 astetta lämmintä ja mä olen sisällä  alupaita-huppari-villapaita kompolla ja peitto päällä ja mul on KYLMÄ. Ehkä mä joskus lämpenen. Kuumeessa en ole, oli lämpö va 36.1, eli alilämpöä.  Väsynyt olen ja ehkä siksi niin pirun kylmäkin on. EIlen illallakin oli kylmä ja menin klo 18 jo sänkyyn lämmittelee. Tänään menen ehkä kans, jos niin kauan kylmä on. En kyl tiä mitä teen siellä sitten, kun ei nukkumaanka voi.

Nyt mulla on tä hemmetin villapaita, jonka äiti pesi ja lirautti "hiukan liikaa" huuhteluainetta. Toivon vaan, ettei pää ala särkee tässä vielä.

Kävin syömässä ja siivosin vähän pihaa. Väsynyt olo on. En saa oikein mistään kiinni.

vielki kylmä, vaikka oon täysis varusteissa ollu.

Äiti haluaa lisää apupupuja, pitäis niitäki alkaa taas tehä.

Olen niin väsynyt ja kyllästynyt tähänelämään jo. Paha olla ku huomenna on sossu. En uskalla sanoo siellä mitään, jollei multa kysytä.

Ahdistunut olo on enkä pysty keskittymään oikein mihinkään. Mikään ei kiinnosta.

Ruuan sain laitettua. Nakkeja syötiin. Tein niistä nakkikastiketta ja keitin perunoita. Perusruokaa. Sekin tuntui vievän kaikki voimat.

Pitäisi jaksaa pestä hiukset vielä tänään. Olen jo lykännyt sitä pari päivää, kun tuntuu, ettei ole voimia.

Ahdistus vaan nousee koko ajan. En tiedä, mistä kaikesta sitä tulee. Yritän keksiä muuta tehtävää ja ajateltavaa, mutta en keksi mitään. Aivot eivät löydä mitään kiinnostuksen kohdetta, johon tarttuisivat.

Joko nyt saa ottaa yölääkkeen ja alkaa nukkuu. Olen va nii väsyny ja päätä sattuu. Koitin tos kirjettä kirjoittaa, mut pää löi tyhjää. En jaksanu kutoo lapasia valmiiksi. En viä tiskejä. Olen va maannu varmaan 3h sängyssä.

Tuntuu et oon kaikille ilmaa. Ihan sama olenko olemassa. Tytölle ehkä olen tärkeä, entä muille?

Illan viimeiset kyyneleet valuu poskia myöten. Vielä pitäis lääkkeet ottaa ja rasvata kasvot. Sit voi sammuttaa valon ja koittaa nukahtaa....

Saloka ja Purjevene, kunpa voisin tulla kylään juttelemaan kahvi tai tee kupposelle, jotta voisimme miettiä miten tämä masis itse kullakin toimii ja miten sen saisimme pois. Esim. tuo toinen keskustelu im ajatuksista on kuin filosofiaa, tai siis se on filosofiaa, oletteko ammentaneet sieltä ideoita? Arjen pienet askareet, ruoka, lepo, siivoaminen yms on myös filosofiaa ja terapiaa. Voimia teille.

Eieiei, hyviä ajatuksia sinulla. Kiitos niistä.

Nyt en jaksa muuta kuin yrittää pitää kiinni arjesta.

Saloka, kuvaat arkea niin hyvin, että minun on siitä usein helppo saada kiinni, vaikka olisi itsellä todella huono olo. Tulee sellainen olo, että sinullakin arki pyörii, vaikka olisi hirveä olo välillä. Silti asiat valuu eteenpäin ja arki pyörii. Kaikki on ikään kuin normaalisti ja saloka on olemassa ja minä olen olemassa ja kaikki on olemassa, vaikka on huono olo.

Juuri nyt on vähän parempi olo. Ei ole niin paljon ahdistusta.

Saloka, minullakin usein on tuo olo, että kaikille ihmisille on ihan sama, olenko olemassa. Se on kauhea tunne, yksi niistä kauheista.

Tuli äsken paha ahdistuspiikki. Yritän jotenkin selvitä tästä. Pitää käydä suihkussa. Pitää pyrkiä arkisiin tekemisiin kiinni. Huono olo on.

Ei se sossun palaveri menny ihan niin ku ajattelin, pelkoni  (yksi niistä) kävi toteen, tai käy ehkä syksyllä toteen. Meinaan tukihenkilötoiminta alkaa loppuu mulla. Nyt pitäis yhteen paikkaan mennä ja kysyy, pääseekö sitä kautta jonnekkin ja sit tarvii jotain muutakin, en mä tiä. Olen sisäisesti itkenyt tätä koko illan. Yrittänyt puhuu ihmisille, mut ei ne oikee tajua. Tyttö nyt tajuaa jotain ees.

Tytön piti tulla tänään käymään, mutta väsyi kampaajalla niin pahasti, että et jaksanu enää tänne tulla. Sano et kattoo perjantaina miten nupossa menee, jos tulee. Sanoin, että voi tulla ihan hyvin tänne kiromaan ja kiukuttelemaan.

Kävin tänään tukihenkilön kanssa 10 min lenkillä ja sain kantapään auki. Nyt mietin, millä kengillä huomenna menen kauppaan ja apteekkiin ostaa sidonta tarpeita. Pitää näköjään varautuu kesään ja rakkoihin jotka maalaa sukat verellä.

Sain noi lapaset valmiiksi ja nyt saan aloittaa apupupun tekoa. TOsin mulla on 3 striimii päällä tietsikassa ja telkkarista tulee peli. Jaksanko keskittyy neulomiseen vielä. En tiedä.

Minulle on tärkeää että olette olemassa.

Huominen kassi pakattu. Kirjeet otan aamulla matkaan. Vaatteet mietitty, suunnilleen. Kohta nukkumaan. Toivottavasti löydän jotku kengät itelleni huomiseksi. Apteekista tarvii ostaa sidonta tarpeita. Pe täytyy kysyy, koska suunnilleen tyttö tulee, jos tulee. Saan mentyy tuvalle sitten. Meniskö huomen liikenteekeen takkimallisella hupparilla tai umpinaisella hupparilla. Siinä vasta pähkäiltävää.

Kiitos, Eieiei. Minullekin on tärkeää, että olet olemassa, Eieiei. Ja saloka ja soroppi ja te kaikki muutkin.

Saloka, onpa tosi kurjaa, jos tukihenkilötoiminta loppuu. Tai jos pitää yrittää jostain hakea uudestaan jotain vastaavaa tukitoimintaa. Kaikki sellainen vie hirveästi voimia vielä arjen lisäksi. Muutokset ovat muutenkin niin vaikeita ja syövät voimia.

Olen ihan loppu.

Lähin heti kun sain itteni ylös kohti mutsin luo kämppäilyä. Matkaa onneks ei ole ku 1-1,5km ja on alamäkee. Istuin hetken siellä ja sit menimme kauppaan ja apteekkiin. Apteekista ostin sellaisia pieniä sideharsolappuja, on vähän hygieenisempiä kun talouspapru ja sit haavateippi, kun en tiä missä vanha on. Nyt pääsen paikkaamaan tota jalkaani, jossa on 2 vesikelloa ollut, jotka on menny verille. Ei ne satu, mut tarvii koko ajan varoa.

Kaupasta tuli ostettuu vähän sitä ja tätä ja tota, ilman ajatusta. Tyttö sai karkkia ja jätskiä, jos huomenna jaksaa tulla.

Sit menin takas hakemaan äitiltä tavaraa. Tytön karkit ja kirjoja ja verhoja. Loppujen lopuksi mulla oli lähtiessä reppu täynnä ja iso kärrykassi täynnä tavaraa ja sit yksi kestokassi. Niiden kanssa sitten raahauduin kotiin ton 1-1,5km YLÄMÄKEÄ. Happi yritti loppua ja jokainen kuuli mun puuskutuksen ja kattoivat. Jalat tuntuivat ihan spaghetilta. Pelkäsin koko ajan että ne pettävät. Askeleet hoipertelivat kun känniläiseltä. Mut pikku hiljaa mäki lyheni ja pääsin kotiin.

Purkasin kassit ja mieleen tuli, et äitin luo jäi jogurtit, mistä piti tehä piirakkaa. No saan ne myöhemmin sit. Enää en jaksa lähteä hakemaan.

Laitoin tos 15 min sitten kinkkukiusauksen, voiko sen sillä sanoo kun lihana on pitsasuikaleita, uuniin. Saan ruokaa jossain vaiheessa. Koitin tossa jätskii syä, mut ei uponnut oikee. Yritin jäädyttää itteäni hiukan.

Huomiseksi pitäisi noita aikuisten lukukirjoja katellaja laittaa kassiin,jos vaikka poikkiksen äiti tai isoäiti haluaa lukee. Sain taas 5 kirjaa lisää äitiltä, ja vanhojakaan ei ole luettu. Mihin mä saan ne kaikki mahtuu.

Tyttö sai mummilta taas 3 pkt keksiä, karkkia ja juotavaa. Mä ostin 3 pussia karkkia, jos vaikka tyttö haluais ees yhen. Ostin myös meille huomiseksi jätskit. Helppo ostaa, kun ostaa soijajätskii. En tosin tiä mitä mieltä poikkis on siitä, voi olla että on eka kerta kun hän sitä jätskii syö. ja ehkä viiminen. Mut on ainakin sallittu jokaiselle,kun kaikki ollaan maidolle allergisia. TYttö oli jotain kaurasuklaata ostanut, oli et tuo mullekkin, piti sanoo et kiitos, mutta ei. Tyttö ihmetteli, ni sanoin et siinä on kauraa. Sit tyttö ymmärsi.

Nyt ootellaan koska ruoka tulee uunista valmiina. Koitan jua kolaa, että jaksan iltaan asti. Etten mene taas joskus about klo 18 sänkyyn.

Mulla on parvekkeen sisimmäinen ovi auki, mietin, pitäisikö laittaa kii. Alkaa hiukan vilponen olla. Tosin pieni väsykin on päällä. Kai mä jaksan tässä jotenkin

ALkaa ruoka tuoksuu jo... Kuinkahan kauan toi pitää uunissa olla.Mä sentään katoin, koska sen laitoin, yleensä teen ruuat näppi tuntumalla.

Mut joo, meen kattoo tota lootaa....