Kävin aamusuihkussa ja pesin itteni hyväntuoksuisilla pesuaineilla. Suihkussa tuntu vaaralliselta, kun päässä tuntu sumenevan. Mut ei sit kumminkaan. Voimat oli myös käsis menny, eikä oikee jaksanu käsillä hiuksii pestä. Mut kyl nekin tuli sit pestyy ajan kanssa.

Haluaisin va nukkuu... mut pitää olla hereillä.  Reìlu tunnin päästä tulee perhetyö.

Miksi mä teen tätä itelleni? Onko mulla tosiaan niin paha olla, vaikka en itse sitä tiedostakaan.

Perhetyö oli yhtä kärsimystä. Ei ollu oikee sellaista puhuttavaa, mitä hänen kans voi puhuu.

Tyttö kävi kavereiden kans. Piti täyttää jotain papereita hänen lapsuudesta. Enhän mä muista siitä paljon mitään. Hyvä ku muistan eilisen päivän.  Tyttö oli hyvävoiva, vaikka valitti mahaansa.

Muuten olen va maanu. Äskö tein smoothien ruuaksi. Taitaa olla päivän ainut ruoka mitä syön, jos sitä ruuaksi voi sanoo.

Tuli hyvä olo, kun tä hiljaiseloo viettäny kaveri otti yhteyttä.

Hei, Saloka! Miten päiväsi meni? Mun olisi hyvä käydä suihkussa, mutta en taida jaksaa. Perjantaina pääsen saunaan. Ehkä odotan sinne asti. Pitää muuten yrittää näyttää kohtuu siistiltä.

Kello kulkee jo kohti ilta-yhdeksää. Mua väsyttää. Aamulla pitää nousta ajoissa. Mulla on somaattisenpuolen hoitajan tapaaminen ja sitten sen jälkeen yksi ryhmä. Menen seuraavaksi sänkyyn.

Voimia sulle tiistaihin! Hali!

Jp, kiitos kun kirjoitit.

Ttunsin taas oman olon heikkenemisen, kun kaupasta tulin, aloin itkee. Itkee sitä väsymystä, kun pitäis vielä pyykit pestä ja hoitaa ja hoitaa tiskit. En vaan jaksa. Tiedän että enemmän syömisellä se vois hoituu, mut ei jaksa sitä ruokaa tehä ja eilinen smoothie teki pahan olon. Nytki menee silmät väkisin kii ja kädet painaa tonneja.

Ehkä mä hoidan myöhemmin noi kotityöt.

Laitoin äitil viestin etten jaksa. Mut ei se sitä ymmärrä. Kuka mua ees ymmärtää.

Olen miin maassa, uupunu ja sh paljoudessa että ei tosikaan. Haluaisin va ettei päiviä olisi va olis öitä, jolloin vois va nukkuu.

Kivaa raahata itteni huomenna hoitajalle. Mitähän siitäkin reissusta tulee....

Tyttö itkee, mä itken, maailma itkee...

Sain pyykit jotenki hoidettuu ja siihen jäi. Tiskit katon huomenna tai joku muu päivä.

Makaan sohvalla sikiössä. Peitto pääl vaik ei ole kylmä.

Mulle on löytyny tukihenkilö. Saan kk päästä lisää tietoo.

Onko tämä kaikki turhaa.

Yö laskeutuu ja rauhallisuus. N. 12h päästä olisi herätys. Huomenna rankka päivä, täytyy vissiin tytöllä käydä. En tiä miten jaksan kaiken. On kai pakko vaan.

Nyt nukkumaan, hyvää yötä.

Hei, Saloka! Kirjoitit tuossa, että tyttösikin itkee. Tiedätkö, mikä hänellä on suruna...?

Minkä kautta tukihenkilösi on? Mitä sinulla on tarkoitus tehdä hänen kanssaan? Puhutteko vain vai onko tuki muunkinlaista? Mulla oli paikallisen mielenterveysyhdistyksen kautta tukihenkilö vuosia sitten. Emme ole tavanneet sen jälkeen. Hän oli tukenani joitain vuosia. Edelleen muistan hänet. Joka kesä näen häntä muistuttavan ihmisen kurssilla. Olen kuitenkin varma, ettei hän ole tuo ihminen.

Kuivaisin kyyneleet silmistäsi, jos voisin!

Jp. Tyttö tressaa. Koulutehtäviä olis, mut ei tee niitä heti. Sit se purkautuu itkuna.

Se tukihenkilö asia selvii kk päästä palaverissa.

....

Mulla on kuulemma kroonistunu alakulo. Hoitajan kanssa meni vähän hiljaisesti, kun en jaksanu oikee puhuu. Vastasin kyl mitä kysyttiin.

Linja-autossa taas ahisti. Mut olin loppuun asti. Mä alan koht vetästä anksiloneja ennen linja-autoo.

Nyt oon sit väsy matkasta. Olis pitänyt yks paketti hakee, mut haen huomenna sen. Joudun muutenkin lähtee liikenteeseen ku on se samperin juurihoito.

Mut nyt peiton alle lämpimään...

Melkein 12h unet, taas. En heränny ees kelloon. Tosin kello soittaa 2h päästä.

Mun pitäis bussitoimistolla käydä joku päivä ja sit pitäis se pirun anteenijohto hakee. En yhtään tiä koska meen kaupunkiin. N.kk päästä meen ainakin. Jos silloin hoitais noi asiat.

Olo on vähän siedettävä. Olen ajatellu, jos kävelisin sinne h.lääkäriin. pois voin tulla linja-autolla. Ei tos olis ku 4 pysääkkiä. Voisin samalla hakee tytön vaatteet ärrältä. Musat va korviin ja kävelee.

Äiti pyys mut heille. En tiä missä välissä ehin. Joudun kumminki huomenna menee.  Toivon ettei juurihoito aiheuta pahaa kipua hampaaseen. Mulla ku on niin huonoi kokemuksia ihan pienestä verenmyrkytyksestä lähtien.

Ei se paljoo sattunu. Mut sain lähetteen keskush. Lääkärille. Nyt pelottaa vielä enemmän. Mun hampaan juuri on syöpyny, kuulemma.

Kävelin sinne h.lääkäriin ja takas. Matkalla hoidin isän kerhosta kotiin.

Nyt sattuu ja kovin 🙁  Otin yli 30 min sitten särkylääkkeen, mikä ei ole vielä ainakaan vieny särkyy. Pelkään että taas tulee joku samperin verenmyrkytys tohon. sattuu niin paljon että itken. KOko oikea poski on kipeenä.

Taidan mennä sohvalle lepäämään, jos sillä sais kivun pois.

N.3h päästä kipu alko helpata nyt voin jotenki jonkun aikaa nukkua.

Hyvää yötä/ huomenta

Pitäis tänään ol 2 paikas samaan aikaa. En tiä miten se onnistuu.

Hammas on yön ollu kivuton, mut nyt ku joutuu päätä heiluttaa alkaa tuntuu. Toivon ettei ala särkee.

Tänään illalla syön kakkuu, mis on varmaan kauraa. Muuten se sopii mulle. En uskaltanu eilen syä sitä.

Ahdistaa kotitilanne. Mun piti saada alkaa elää omaa elämääni, mut ei se onnistu oikee. Koko ajan joko tyttö, isä tai äiti. Pää tässä sekoo. Samalla on pelko et tyttö lentää tukiasunnosta pois.

Yritän kääntää tytön päätä, mut ei se onnistu. Samalla joudun olee hiljaa, ettei muut tiä missä mennään. Jopa vanhemmilta. Otan ne haukkumiset ja nuhteet niskaani. Kerään kaiken paskan niskaani.

Ei ihme etten jaksa enää. Ja ku ei jaksa, ni ei jaksa syä ja ku ei jaksa syä, ni ei jaksa olla.

Nytki maha alkaa kurnii, mut ei jaksa keittiöön mennä. Tosin ei sielä mitään oliska.

Tässä sitä miettii, tuleeko parempaa huomista ees koskaan.

En oikein ymmärrä miksi tytön tilannetta pitää läheisiltä salata. Kaikkihan tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin ja salailu rasittaa sekin.

• Muokattu moderaattoreiden toimesta 5 vuotta, 8 kuukautta sitten. Syy: -