Keksisin ja löysin kansion missä on itessään kiinni monta muovitaskua. Yritän alkaa siinä säilyttää virallisia papereita. No mul ei tuu enää ku sähkö ja vakuutus, mut siinä on myös uusi vuokrasoppari. Oon ylpee ittestäni et sain jotain järkevää aikaan.

Suomen pelin lopetin siinä vaiheessa ku ranska teki toisen maalin. Ei suomi voi tehä 3 maalia 15 min.

Huomasin tänään, et tarvii taas ottaa iltarutiiniks kasvonhoito. Ikävästi hilseilee otta jo. Toivottavasti huulet parantuu, ku lopetin tomaatin syönnin ketsuppina.

Isän tarvikkeita tulee huomenna. Äiti päivystää niitä. Katon aamulla, tai sit ku herään, lähdenkö heille. Kroppa on kyl aika väsyny. Kauppaan kyl olis asiaa. Kinkkinen juttu.

Mut nyt taidan alkaa nukkuu. Kumminki eessä monen monta herätystä.

Eilinen oksettava olo meni ohi kokonaan iltaan mennessä. Olin syönyt jotain huonoa varmaan päivällä. Tai ehkä se oli psykosomaattinen reaktio. Niitäkin tulee joskus. Kaikki oireet kuitenkin hävisivät sitten. Yö meni hyvin ja nyt on melko toimintakykyinen olo. Tuntuu oudolta, kun ei ole ahdistusta juuri nyt. Tällaista hetkeä ei usein ole. Se kestää luultavasti pari tuntia. Nyt voisi jotain yrittää saada tehdyksi. Tekisi mieli vaan nauttia tästä helposta olosta, joka aiemmin oli normaalia. Kuitenkin tiedän, että jos en nyt yritä saada jotain tehtyä, se ei taas onnistu välttämättä moneen viikkoon.

Aamulla katoin et kello on 2.34 ja yritin jatkaa unia. Pyörisin hetken sängyssä ja katoin uudelleen kelloa, rannekkeesta, kello oli lähemmäs 13. Ei muuta kun noustava oli ja lähdettävä vanhemmille. Isälle laitoin heti sukat jalkaan ja palautin äitin pipon, jonka oli tänne jättänyt. Sit siinä istuttiin ja jonkun ajan päästä lähin äitin kans lähi kauppaan ja apteekkiin. Sieltä mä tulin sit kotiin. Kotona laitoin heti tikkupottuja uuniin ja makkaraa. Sitten alko jäätyminen, kun oli syöny. Nyt alkaa vähän jo lämmetä.

Loppu ilta menee tässä tälläi....

Väsyttää. Autoin tyttöä koulutehtävissä iltapäivällä. Nyt olen yksin. Jaksoin kävellä ulkona tänään pienen lenkinkin. Söin päivällä kunnolla mutta illalla huonosti. Loput jauhelihakastikkeesta ja muusista ja liikaa jäätelöä. En oikein jaksa mitään. Yrittäisinkö lukea kirjaa. Nyt ei ole niin paljon ahdistusta, mutta tekisi mieli jo mennä nukkumaan.

Unohdin hakea kaupasta tarjouksessa olevia ruokia. Illalla en enää jaksanut lähteä. Kai niitä saa joskus myöhemminkin sitten taas. Nyt on kuitenkin jääkaapissa eineksiä seuraaville päiville, ettei tarvitse jaksaa laittaa mitään, jos tulee oikein huono olo.

Uskaltaisko sitä mennä nyt jo nukkuu?

saanko mennä takas nukkuu???

Ei o lääkäriltä tullu reagointia vielä viestiin, ehkä ei tuukka. Tai sit tulee, voi voi diiba daaba.

Yöllä taas miettisin, mitä järkeä on nukkua. Aamulla tai tos ku heräsin ja nousin, Ajattelin mitä v.... järkee on nousta, kun ei pääse ylös. Ei saa vaatteita päälle. mikään ei onnistu.

Että näin...

Sain vaihdettua kylpyhuoneen lamput. Toinen oli rikki ja toinen välkkyi. Kävin ostamassa uudet ja onnistuin vaihtamaan. Jotain sentään tehty. Unohdin ostaa vessapaperia tarjouksesta. Yritin miettiä, onko vielä jotain, mitä pitää samalla ostaa, mutten muistanut.

sain mannapuuron syötyy. Syön ehkä myöhemmin muutaman leivän vielä.

Isän sukilla ei ole kiirettä, ehin tekee siskolle tiskiliinat tässä välissä.

Selkä on hiukan parempi, sain tyhjennettyy tiskikoneen samalla kun lämmitin puuron. Huomenna pitäisi pyykit käydä äitiltä hakee. Sanoin että katon, millanen selkä on aamulla. Olis se kyl kiva saada puhdasta päälle. En o vieläkään jaksanut pestä nyrkkipyykillä pitkiä housuja, mitä ei voi äitille laittaa. Pitää koittaa jos huomenna olisi sellainen pyykkipäivä. Siinä on vaan se, kun huuhtelee niitä lavuaaris, tuuppaa selkään ottamaan.

Isä oli hyvin jaksanut kerhoon mennä ja oli jopa kotona puuro maistunut. On varmaan jo nukkumassa, tai menossa nukkumaan.

Nesteet ei oikee kierrä kropassa. 2 litraa melkein teetä juonut, mut vessa ei ole kutsunu. Mut tällästä se on, ku munuaiset ei oikee toimi niin ku pitää. On tätä ennenkin ollu, joten en huolestu niin suuresti. Harmittaa vaan, kun neste kerääntyy kroppaan sitten.

Taidan alkaa kattoo striimii ja samalla virkata. Kohta alkaa chatti taas ja peli telkkarista.

Ja þaas valvotaan... pitäis varmaa alkaa lampaita laskee ja toivoo et uni tulis. Voi olla etten päivällä lähe vanhemmille.

Mut joo... katotaan koska jaksan silmäni avata tai nousta sängystä ja pääsenkö ylös sängystä.

3 asti valvoin.  Oik. Silmä kipeenä. En taida lähteä vanhemmillle. Nousen tästä, otan lääkkeet ja meen koklaa täyttää tiskikonetta.

Mulla oli edellinen yö hyvä. Nukuin aika yhtenäisesti ja heräsin varhain. Väsytti kyllä aamulla.

Selvisin tähän asti. Nyt ei ole enää mitään aikataulua. Yritin äsken etsiä chatteja, mutta taaskaan ei ole yhtään perjantaina iltapäivällä tai viikonloppuna. Olisi niin hyvä, että olisi viikonloppunakin. Se on usein yksinäistä aikaa. Arkipäivinä on paljon tekemistä.

Taidan hoitaa kauppa-asiat vasta huomenna. Jos heti aamusta menisi. Illalla on niin paljon ihmisiä kaupoissa. Vältän edelleen ruuha-aikoja koronan takia. Ja muutenkin. Helpompi on tehdä ostoksia, kun on väljää.

Nyt pitäisi varmaan miettiä, mitä sellaista tekisin loppuillan, että tekisi hyvää itselle. Ruokaa on kaapissa mutta vielä ei ole nälkä. Lepäisinkö lukemalla jotain. Vai yrittäisinkö imuroida. En ole liikkunut tänään minnekään. Vatsaa hiukan kipristelee. Ulos en lähde. En välttämättä jaksa kävellä takaisin, jos vatsa tulee kipeämmäksi. Teen sisällä jotain. Ehkä imurointi olisi hyvä, koska silloin tulisi vähän liikuttua. Yritän sitä. En jaksa kaikkea, mutta jos vähän jaksaisin. Pyykkiä laitoin jo pyörimään koneeseen.

lääkäriltä tuli viesti. EI mitenkään kiva. Käski ottaa yhteyttä toiselle puolen kaupunkii, jossa on vaan jotain ryhmiä ja ruokapalvelua. Mutta EI LÄÄKÄRIÄ. Olen niin käärmeissäni ja äitikin oli kun kuuli. Enhän mä kertonut sille että olen ottanut yhtetyttä lääkäriin tai että mulla olis joku vikana. No nyt hänkin tietää sen.

Tyttö kävi kääntymässä. Sain vihdoin annettuu sukat sille ja juomarahat. Tyttö yritti mun telkkariin asentaa disney plussan, onnistumatta siinä. Puhuimme joulusta hiukan.

ensimmäinen ajatukseni on lopettaa lääkkeet, koska ketään ei kiinnosta. Ja koska ne ei auta yhtikäs mitään. Jos olisin ees pienen hivenen hipun toivoa saanut, niin olisin paljon onnekkaampi. Nyt olen luovuttanut jo. Mitä sillä välii enää nukunko tai syönkö tai onko kipuja. Popsin kipuihin lääkkeitä, vaikka en sais. Ruikutan tk:sta niitä lisää kun loppuvat.

Mut nyt on niin kylmä että tarvii hakee fleecetakki. t-paita on liian kylmä jo.

Sain imuroitua, ehkä puolet. Sitten en jaksanut enempää. Hyvä näinkin.

Laitoin toisen koneellisen pyykkiä koneeseen. Tiskikoneenkin laitoin päälle, vaikkei se ollut ihan täynnä vielä. Osa astioista alkoi loppua. Nyt kohisee molemmat koneet. Pesukone ei kuulu tähän juurikaan, mutta tiskikone metelöi ihan lähellä. Hiljaisuus olisi parempi mutta pitää saada pestyä noita joskus.

Iltasyöminen ei oikein onnistunut. Sämpylä ja pullaa ja jäätelöä. Ei kovin hyvä valinta ehkä. Oikeaakin ruokaa olisi ollut jääkaapissa. Tosin tänään ei tarvitse enää jaksaa tehdä mitään. Söin kunnollisen ruuan päivällä ja se riittää. Ei haittaa vaikka näin illalla alkaisi väsyttää.

Nyt voisin keittää lämmintä teetä. Vähän palelee. Keitänkö hiukan oudon makuista kamomillaa vai rooibosta.

Heräsin keskellä yötä mutta otin heti lääkettä ja sain nukuttua vielä. Väsyttää silti. En tiedä, mitä tänään yrittäisin tehdä.

Saloka, kurjaa, ettei yhteydenotto lääkäriin auttanut.

Kävin kaupoissa ja yritin etsiä joululahjoja. En löytänyt mitään. Miten tämä voi olla näin vaikeaa.