Nyt luulisin että mansikka-raparperimehut on keitetty. n. 5 litraa tuli. Huomenna sit herukat ja karviaiset.

TYttö soitti. ollaan puhuttu tänään aika paljon nyt 3 tunnin aikana. He ovat soittaneet päivystykseen jo, mut he ei ota vastaan kun on pitkäaikainen vaiva. Siis HE TEKIVÄT SIITÄ PITKÄAIKAISEN. Tyttö oli huutanut poikakaverin vessas et haluaa kuolla ym, ni poikakaveri oli luullu et on kipuja. Kun kerta päivystyksestä ei saa apua, va tarvii koittaa onnea että tk:sta joku aamulla vastaa, ni hän oli alkanut reseptejä tutkii ja muistaa että kun sai aivotärähdyksen ja oli saanut silloin pahoinvointilääkettä, meni hän nyt kattoo saako hän sitä apteekista. Jos vaikka sais syötyy jotain, ilman että oksentaa kaiken pois.

Mä vaan jaarittelen tytöstä. Ketä se ees kiinnostaa, ei ketään.

Ite olen itku silmässä. Kyyneleet valuu kohti alaspäin. Rinnassa ja kurkussa on pala / paino. Ahdistaa, surettaa, väsyttää yms. En ees tiiä mikä päivä tänään olis, jollei sitä mulle kerrottais.

saloka, sulla on varmaan hirmuinen huoli tytöstä, kun noin oli käyny.

Hienoa, että sait hampaan hoidettua ja vielä näin nopeasti!

mehu pullotettu. Huomenna taas uudelleen, tällä kertaa herukka-karviaismehua. Pitäis noi kattilat siivota vielä ja jne jne jne, mut oon jotenkin loppu. Jalat sattuu ja kaikki on menny päin mäntyy. Kävin alku illasta viel kävellen kaupassa ostamassa ruokaa täksi päiväksi, kun en ollu mitään syönyt vielä. Klo 18 aikoihin sain maksalaatikkoa naamaani ja vadelmakiisseliä jälkkäriksi. Nyt ootellaan vaan että mehut viilenee että voi laittaa jääkaappiin.

Jaarittele vaan, onhan se kamalaa seurata kun läheisellä on hätä joten sun ehkä tarttee kertoa siitä ja purkaa omia tuntojasi sen suhteen. Jos tk:ssa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä, ehkä ne soittavat takaisin vaikkei aamulla kukaan vastaisikaan.

Tyttö itkuisena. Eilen illalla oli vähän valonpilkahdusta ilmassa,nyt nekin mureni. En tiä mitä on aamulla sattunu.

Mun pitäis alkaa siivoo ja tekee mehua TAAS. Olen todella väsyny, enkä jaksais. Sängys olisi helpompi olla. Tä kaikki on mulle vaa nyt liikaa. Ja tästä tuskasta en pääse irti millään.  Olen myös im:n partaalla. Päässä vilisee sanoja, tekoja, keinoja, kun muurahaisia pesässä.

Purjevene ja soroppi ❤

Eniten tällä hetkel vituttaa se, ettei kukaan kerro mitään. Äiti on puhunu tytön kans. Mä yritin. En tiä missä kunnos tyttö on.

Vitut mun omista kivuistani. Vaikka niitäkin on. Mut haluan et tyttö on ok.

Laitoin ekan satsin marjoja mehustumaan. Saa nähä, minne saan ne kaikki mehut sitten. Mehustimen pesin kunnolla ja huuhtelin kunnolla. Nyt vaa odotetaan, koska keittiös lirinä alkaa käydä.

Saa nähä, koska syön tänään ekan kerran. Tällä hetkellä ei o minkäänlaista halua syä mitään, ei ees jätskii. Ei tee mieli ees juua vettäkään. Saati jotain muuta juotavaa.

Kun tämän päivän saan pulkasta, lepään 2 päivää, jonka jälkeen tarvii taas ma olla spurtti ja energinen, kun sijaistukari tulee laittaa mut hengiltä. Onneks sen jälkeen saan taas olla hetken. Pitää va jossain välissä men pyykit hakee äitiltä. En va tiä, koska jaksan siihen.

Mun yksi ja ainoa live-ystävä on sanonu mulle et pelkää et vedän itteni ihan piippuun. Ehkä se alkaa olee jo, tai sit nousen tästäkin suosta taas jonkun ihmeen avulla.

Saloka, sulla on tosiaan varmasti liikaa kaikkea. Se kuulostaa niin tutulta. Aina ei voi sille mitään että tulee liikaa. Lopulta ei enää selviä. Mulla aivot alkaa ikään kuin surista telkkarin lumisadetta, vaikkei mitään oikeeta surinaa kuulu eikä näy. Silti on sellanen olo, että kihisee eikä pysty mihinkään keskittymään. Muurahaispesä kuulostaa juuri sellaselta tilalta.

Olet saloka varmaan aivan liian uupunut tuohon kaikkeen.

Auttaako yhtään, jos miettisit, että voit sanoa maanantaina sijaistukarille, ettet jaksa nyt lähteä mihinkään. Sitten jos satutkin jaksamaan, et sanokaan sitä. Ja sanot äidille, ettet millään jaksa hakea pyykkejä. Varaudut jättämään kaiken pois, jotta saat vähän levätä. Mulla sellanen joskus auttaa, ei aina.

Just tuollainen asetelma pahentaa olon kuolemanhaluiseksi, jos joku ei ota huomioon ja jättää kertomatta tärkeitä asioita tai muuten tekee oman päänsä mukaan, yhtään kysymättä sellasta, mikä vaikuttaa paljon myös minun elämään. Jos silloin on samalla myös liikaa kaikkea huolehdittavaa ja tehtävää, tulee muurahaispesäaivot vielä siihen samaan. Siinä ei pysty mitään suunnittelua tekemään, kun on tuossa tilassa. Se on niin epätoivoinen tilanne, miltä se tuntuu.

Mullakin just nyt tuli huonoa tilaa muista ihmisistä, vähän samantapaista, ei noin paha ainakaan vielä mutta siihen suuntaan.

Kunpa saisit vähän rauhoituttua ja levättyä, saloka. Todellisuus ei ole niin epätoivoinen kuin miltä se tuntuu silloin, kun on tuossa tilassa. On ne vaikeudet todellisia, mutta silloin ainakin mulla on lisänä vielä paljon ylimääräistä pahoinvointia. Eikä silloin millään pääse pois siitä tilasta. Mulle käy usein noin että jään kiinni tuohon tilaan.

Tuo on raskas juttu, että myös tytär liittyy tilanteeseen. Siitä tulee varmasti suunnattoman suurta kuormitusta ja huolta.

tos mehussa menee iäisyys. Nyt vasta alkaa valuu mehua ja aikaa on menny 1.5 tuntia.  Mut kai mä illalla pääsen nukkumaan, et toi mehustus olis valmis. Taidanki heti yrittää pullottaa sen.

Aloin sit juomaan. En saanu mitenkään itkua lopetettuu ja paskaa oloa pois. Ekan jälkeen en ole itkeny yhtään. En suosittele kenellekkään, mut mähän teen aina sen tyhmimmän kaavan kautta.

Olen tytön kanssa puhunut. Hän oli vähän paremmassa kunnossa kun oli saanut lääkettä. Hän lähtee yöksi hesaan tänään. Pääsee eläimiä kattoo, mitä hän on halunnu koko kesän. Toivon suuresti että reissu menee hyvin, eikä mulle tule viestiä eikä puhelinsoittoa.

Äiti kerto nyt vasta, et marjat tais olla hiukan raakoja. Ei ihme kun oon 3.5 tuntia keittänyt ja mehua tullu vaan vähän. Jotenkin toi äitin ilmoitus lannisti mut täysin taas ja tuli tosi apäonnistunut olo.

En tiä mitä sen tukarin kanssa tekis. Pitäiskö sinlle sanois sitten maanantaina. Olen huono sanomaan mitä ajattelen. Tai mitä haluan. TOsin tällä hetkellä halut on niin kaukana todellisuudesta.

Tein rahkaa ja söin ja oksensin pois. Eli pkusmiinusnolla. Juon edelleen lonkeroo. EN oo ees päissäni. Kun saan noi marjat mehustettuu ja pulloihin niin laitan uuniin pyttipannua tai pannulle munia. En vielä tiä kumpaa. En uskalla ees käydä vaa´alla että mikä on tulos. EI se montaa kiloo ole pudonnut, mut saakin putoo.

Äiti ja isä on nyt mökillä. Olen yksin ja pitää yksin pärjätä. Vaikka nytkin silmät menee väkisin kiinni. Pakko kohta laittaa tulitikut silmiin.

Kiitoa Purjevene isosta kirjoituksesta. En oikee rekisteröi tällä hetkellä. Mut luin sen ja no jaa, oon samaa mieltä. Älä ymmärrä väärin.

nyt on mehu pulloissa. 4-5litraa sitä tuli. täyttä tavaraa. tuntui ylähuulessa kivalta, kun se on hajalla.

Nyt on pyttipannua uunissa, pääsen kohta syömään. Ekan kerran tänään, sellai että  yritän jättää sen sisuksiin.

Väsynyt olen ja sisko lannisti mielen tuomalla kassillisen lisää marjoja mulle.

Huomenna pitää viiä biojäte roskiin ja noi pari roskapussia. Pitää vaan muistaa.

Nyt ruuan kattomiseen ja sitten syömään!

Pitäis varmaan yrittää alkaa nukkuu ilmsn lääkkeitä. Voi tulla hyvä tai huono yö.

Tytöllä on kipuja.

Mun sydän on hajalla.

Mieli on musta. En tiä mitä tehä.

Huomenna on urakka taas edessä. Töitä töitä ja töitä. Sen päätin et nukun aamulla pitkään....

Voimia, saloka, sulla on niin kuormittava tilanne. Sait mehun eilen keitettyä ja ruokaakin jaksoit laittaa. Hirmu paljon olet jaksanu.

En pysty tällä hetkellä nukkumaan ollenkaan ilman mitään lääkettä. On vaikea tilanne ja ahdistus korkealla koko ajan. Yleensä kesällä on helpottanu mutta tämä kesä on ollu pahin. En löydä mitään keinoa saada ahdistusta alenemaan.

Olen yrittäny ottaa yhteyttä kaikenlaisiin tukipuhelimiin ja chatteihin ja selvittää jokaista tuskaongelmaa yksi kerrallaan jottei menisi kuolemanhaluksi tämä tila. Jos pysyn siitä irti, selviän jotenkin.

Tietääkö joku jotain paikkoja mihin voi ottaa yhteyttä ja saa apua vaikka puhelimessa?

Pelkään että kohta taas tulee joku ikävä juttu ja romahdan. Jos sellasen tuskaisan tilanteen saa heti purettua, se ei etene im-ajatuksiin asti.

Kävin aamulla pienellä kävelylenkillä. Oli ihanan viileää. En jaksanu pitkälle mutta ajattelin että jos en heti mene, en jaksa koko päivänä. Tein sen väkisin mutta siitä on hyvä mieli että menin. Se tekee kuitenkin fyysisesti hyvää välillä liikkua edes vähän. Ehkä. Vai olisiko parempi odottaa että tulisi sellainen hetki että tekisi mieli mennä ulos. Sellaista hetkeä ei tule. Tällaiseen kaikkeen jumiudun huonossa tilassa. Aivan pieni asia ja mitätön ja sitten en pysty päättämään. Sen sijaan nyt vaan menin ja kävelin vähän.

Nyt tuntuu että olen ihan toimintakyvytön. Katson telkkaria ja välillä luen ja yritän levätä mutta ei tule mitään, mieli ei rauhoitu. Keskittyminen ei onnistu. Tulee taas sitä, että pitää kymmenen kertaa kelata sama pätkä uudestaan kun aivot ei ymmärrä näkemäänsä.

Purjevene: mä en tiedä noista tukipuhelimista mitään. Onko lääkäri suositellu sulle ahdistuslääkettä, siis joka päiväisesti. Ei rauhottava. Mul oli niistä apua, sillon ku isä oli tosi huonona.

Tyttö on hengissä 😊 ootan että saan kuvia eläimistä.

Yö meni harakoille. Tyttö alko tekstaa ja eihän siinä enää saanu unta. Tyttö herätti tunti sit soitollaan.

Mun pitäis ottaa tiskaus operaatio. Onneks kuivausteline on vapaa, saa noi ämpärit siihen kuivuu.

Eipä vois olla samanlaisempaa tilannetta täällä kuin mitä kuvasit. Mun ahdistus nousee tästä kaaoksesta joka liittyy kotiin. Vähän aikaa jaksan ja kohta huimaa tai muuten tuntuu syötävä jotakin.

Noita nroita en tiedä. Nyt yhtäkkiä en  muista. Googlasin kyllä akuuttiin tehohoitoon johon soitinkin ja kerroin tilanteen. Aiemmin olisi päässyt sitä kautta avun piiriin, nyt ei vaan.ohjattiin.ns omahoitajalle, jolta piti kysyä takaisinsoittosysteemin kautta lääkäriltä(hän, hoitaja soitti, myös lääkäri tuli.puhelimeen lopuksi).

Tehostetussa avussa pyydettiin soittamaan sinne takaisin jos asianhoito ei edisty. No ei edistynyt. En kyllä soittanutkaan takaisin. Lääkäri ei käsittänyt ollenkaan millaisista töistä olisi ollut kysymys.

Pallottelua erityislasten kustannuksella..olisi ollut jos en.olisi kuunnellut  sisäistä vaistoa.

Saloka, harvat lääkkeet sopii. Ei ole nyt ahdistuslääkettä. Hyvä olisi jos löytyisi joku sopiva. Ihanaa että tyttösi on viestitellyt ja tiedät, että hänellä on kaikki ok. Minäkin sain eilen ja tänään tytöltä pari viestiä ja tuli heti parempi mieli ja huoli väheni.

Keskustelua, yritä jaksaa. Jatkuva ahdistus vie kaikki voimat.