Parempaa huomista…

Parempaa huomista...

Käyttäjä saloka aloittanut aikaan 03.04.2019 klo 12:12 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä saloka kirjoittanut 03.04.2019 klo 12:12

Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. 

Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. 

Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä. Olen nii väsyny tähän kaikkeen jo. Hoitaja laitto uuden ajan jo ensi viikkoon. Et ei menny ihan nappiin. Nyt siis ootan ryhmän alkuu. Ohjaaja lähti syömään vielä. Sitten pääsen kotiin. Nyt tuli ohjaajakin ja pääsin sisälle. 

Illasta ei o suunnitelmia. Kai katon pelii ja oon. 

Ulkona on kaunis ilmakin. Otin isot kuulokkeet päähäni. Se on kevättä ilmassa….

Eilen tytön sossu kysy, kelpaako mulle sittenki miestukihenkilö. Lupasin harkita. Siinä on niin monta ei:tä. Mut jos pääsen niistä lukoista eroon ja jne. Se voi olla mahollista. Mut sossu yrittää vielä naista.

Nyt käsitöitä….

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.06.2021 klo 11:40

Soroppi. en tiiä koska olisin viimeks nukkunut näin hyvin yön. mut oli tosi kivaa nukkua. Käsi ei ole enää niin kipee, ei oikeastaan ollenkaan, mut voi kipeytyy päivän mittaan.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.06.2021 klo 18:55

Masentaa ja itkettää. En enää lue facee, kun se satuttaa. Yksin olo satuttaa. En halua poistuu kotoota. En halua nähdä onnellisia ihmisiä. En haluu nähä ketään. Katon suomen pelii, sen jälkeen en tiä mitä teen. Tekis mieli mennä tekee tyhmää, mut yritän olla tekemättä.

Taidan mennä pikku hädälle ja mennä sit tuolille päättelee sukkia.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 05.06.2021 klo 23:27

huomenna taas uusi yritys, tänään olin tyhmä. Pitäis varmaan mennä nukkumaan pikku hiljaa, mut... ehkä otan yölääkkeen ja menen kohti sänkyy. 8lta on kumminki herätys lääkkeiden ottoon...

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 06.06.2021 klo 08:47

Jatkuiko masentunut olo illalla nukkumaanmenoon asti, miten heräsit tänään? Me ajetaan tänään muuttokuormaa, onneksi saa useamman tunnin huilata ennen kuin tarttee ryhtyä kantamaan. Voi olla etten pääse tänään Suomen peliä seuraamaan, ei ole telkkaria eikä netistä maksamatta näe.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.06.2021 klo 11:49

Soroppi,  on täs aika masis olo. Laitoin ikkunan auki ku sisälämpö oli 26, pieni tuulenvire tulee just tähän mis istun. EIlen pelästyin että olen saanut ton kylkeni / selkäni kipeeksi, mut nyt on aamujäykkyydestä va kipeenä. Se pe niksahti / muljahti pienesti. Normi yö takana taas, koko ajan heräilin ja 11 aikaa luovutin ja nousin.

Eilen jaon langan ja kirjoitin ohjeen. Tarkoitus olisi kokeilla sormikkaita 2lla puikolla. Viimeks oli joku ihan ihme ohje ja epäonnistuin.

Kyl toi selkä vähän kiukuttelee, samalla toi vasen jalkakin kiukuttelee. Sit ku ei istuta, ni mennään sohvalle maate. JOs alkaa särkee, ni panacodia naamaan taas.

TÄnään on lääkkeiden jakokin, saa nähä tarviiko viikolla mennä apteekkiin. Nyt en tosiaan hikisenä ala niitä jakelee.

Ihan ku äskön olis hälärineuvot menny ulkona, mut se ääni li sellaista hetkittäisnen sekamelska.

 

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.06.2021 klo 17:56

En o syöny vielä mitään ja tunnin päästä otettava iltalääkkeet. Mul on patonki jäähtymässä, sekin melkein palo. Tällä kertaa täytän va salaatilla ja kurkulla.

Toi kipukin vähän helppas ku otin codia.

Olen ihan ventti. Jalat kihelmöi ja kuumottaa. Yritän juua koko ajan teetä ja vettä.  Kumpa saisin syötyy vielä.

Sisälämpö on edelleen 26.4, vaikka ikkuna ollu auki koko ajan. Huomiseks pitää vaihtaa paita varmaan toppiin.

Onkohan toi patonki jo jäähtynyt... pitää men kattoo..

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.06.2021 klo 17:41

Tein piparminttuteetä ja juon sitä jäähtyneenä. Pitää huomennakin tehdä.

Täällä olì yks ukonilma. Kerran jysähti ni et meinas tärykalvo haljeta. Sen jälkeen meni kauemmas ja nyt koittaa aurinko paistaa.

Yritän täs selvitä ke aamupäivään. Jos sit jaksais mennä kauppaan. Laitoin nuudeleita likoo, patongin söin jo. Mun tarvii vähän kikkailla ton sokerin kanssa, joka loppuu. Pitää va suunnitella kauppalappu ennen kun lähtee kauppaan.

Olo on vieläkin masis. Vähän aikaa lepäsin sängyllä, olisin nukahtanut. Mut nousin ennen sitä. Mikään ei oikee kiinnosta. Mitään ei jaksa. Päässä pyörii pahoja ajatuksia. En jaksa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.06.2021 klo 21:45

teeoli hyvää, teen huomennakin sitä. Olen taas liikaa syöny tänään. 2 pakettii nuudelia ja patongin. Keskiviikon kauppalappu on kirjoitettu. Silti tuntuu että jotain puuttuu siitä.

Olen ollu ihan unettavan väsynyt. Kohta onneks pääsee sänkyyn nukkuu.

Tytön poikkis laitto viestin et tytöllä on migreeni, mitä tehä. Laitoin sit mitä keksin.

Mitä sitä huomenna söis.Puol valmiita sämpylöitä olisi vielä, jos niitä tekis huomenna ja söis. Katoin tänään ohrarieskan ohjetta, mut se annos on niin suuri ja  lämpötilat taivaissa. En taida uskaltaa tehä. Lettuja tekisi mieli tehä, mut täytyy huomenna kattoo.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 07.06.2021 klo 22:45

On ikävä baariin

On ikävä humalaa, kännejä.

On ikävä musiikkia.

On ikävä hauskanpitoa.

Ehkä ensi kuussa vedän pääni täyteen. Silloin kuuntelen täysillä kuulokkeista musiikkia, ettei naapurit pulttaa. Vielä en tiä, juonko mietoo vaiko väkevämpää. Tai juonko ollenkaan. Tarkoitus olisi.

Mitä muuta mä täällä yksin synttäreinä teen? Kaikki kummiski kaikkoaa ja tyttö ei muista.

Haluan va tämän pahan olon pois. Lääkkeillä se ei lähe, jos lähtis alkolla sit. Mul on nii paha olla, et itkettä. Mut en voi kertoo siitä kenellekkään. Kukaan ei ymmärrä. Haluaisin pois tästä masis paskasta olosta, nii et jokin tuntuu taas joltain, eikä kerässä oleva solmu ole maailmanloppu.

Käyttäjä soroppi kirjoittanut 08.06.2021 klo 12:24

Ymmärrän halun paeta pahaa oloa ja juhlistaa synttäreitä jotenkin, mutta seuraakohan pään täyteen vetämisestä kuitenkin enemmän ongelmia kuin helpotusta? Mulle tulee ainakin herkästi morkkis laskuhumalassa/voimakkaan päihtymyksen jälkeen ja voisin kuvitella että se nyt on viimeinen asia mitä sä juuri nyt tarvitsisit... 🙂 Jos mielessä on ettei tyttö varmaankaan itsestään muista syntymäpäivääsi, voisiko häntä muistuttaa? Tai jos juhlistat mieluummin omissa oloissasi, ehkä alkoakin voi ottaa kohtuudella, niin että varaat kotiin vain annoksen tai pari, ei kokonaista sixpackia tai mitä se nyt sulle sitten onkaan 🙂

Tuntuu siltä että tämä on nyt kamalan tätimäinen valistusviesti, vaikka haikailin itsekin eilen viinilasillisen perään. Jotenkin alkoholismin varjossa kasvaneena olen vain hypertietoinen juomisen huonoista puolista, niin että niitä on vaikea unohtaa. Ja koska olet mulle tärkeä ihminen, en halua niitä huonoja puolia sinun elämääsi 🙂

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.06.2021 klo 13:49

Kiitos Soroppi, mun täytyy tässä puntaroida sitä asiaa vielä, tai olenhan tehnyt sitä jo kauan, mut sellai että mitä uskallan tehä ja mitä en. En halua painostaa tyttöä muistamaan. HÄnellä tai heillä on nyt vaikeeta, kun poikakaveri "menetti" työnsä.

Taas uusi väsynyt ja kiinnostumaton päivä. Jos huomenna jaksais heti herättyy lähtee kauppaan. EI siinä muu, ku toi mäki kotiin tullessa. Jaksanko sen kavuta ylös.

Olen tässä teetä juonut litran ja vettä kohta toista litraa. Ei se juominen tee onnelliseksi. Se mikä tekee, ni en tiiä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.06.2021 klo 21:21

oon täs miettinyt päivää tai päivällä. Olen niin matalalla, mielen kanssa. Kattelin kukkia, mut en jaksa kastella niitä, silti ne koitaa kasvaa kovaa vauhtii mun iloksi, mut mä en pysty kun itkemään. Olen laiminlyönyt niitä, ihan ku pahoinpitelen niitä ja ne näyttää iloisilta.

En o jaksanut hikisiä vaatteita vaihtaa, tiedän et yök. Mut en vaan jaksa. Huomenna on pakko vaihtaa jotain, paita ja housut. TÄ hikinen paita vaan haisee varmaan naapuriin asti.

Käsityöt junnaa, kun ei tee mieli niitä tehä.

En tiiä pitäisikö mun tehä jotain itelleni, vai. ei. Niin ristiriitaiset ajatukset päässä tällä hetkellä. En uskalla äitille laittaa mitään, kun ei se ymmärrä ja käskee kumminki nukkumaan tai jotain. Se ei vaan tajuu et mä itken täällä nytkin ku kirjoitan. Tedän että jollekkin on puhuttava, mut en tiedä kelle ja koska.

Ei helvetti, heitän kohta heitän jotain mäkeen... En kestä enää....

Käyttäjä Zirkoni kirjoittanut 08.06.2021 klo 23:17

Juominen tosiaan ei välttämättä oo se paras ratkaisu mihinkään, ainakaan pahojen olojen karkoitukseen. Yleensä monella saattaa päihtyneenä olot jopa vaikeutuu, ja laskuhumalassa varsinkin.. mahdollisesti vielä lisäahdistuksena sit morkkis juomisesta.
Ei oo siis ratkaisu se, mut jos tuntuu sille ni mikset ostais itselles just vaikka yhtä jos se tuntuu hyvälle ja juo sitä sit illalla vaik synttäreiden kunniaks ja ota rennosti.
Mitä jos pyydät vaikka vanhempasi, tyttäresi ja hänen poikaystävän, tuttuja tai kavereita kakkukahveille päivällä? (kutsuminen ei oo kai painostamista? ja samalla voit kutsulla muistuttaa myös tytärtäsi synttäripäivästäsi=) ) tai ostat jotain pientä herkkua tarjottavaks kahvin kans jos et jaksa leipoo.

Yritä nauttia masisoloissakin niistä arjen pienistä hyvistä jutuista, ne jää helposti huomaamatta sen olon pyörteissä..Kerroit et juot piparminttuteetä joka oli hyvää, niin hyvää et haluat juoda sitä toistekin. Se on just sellane arjen pieni hyvä asia ja hetki minkä sä huomasit itsekin. Ei niiden tartte olla mitään maata mullistavia juttuja ollakseen hyviä. Niitä pikkujuttuja pitäs just oppia arvostamaan ja huomaamaan etenki ku tuntuu et vointi on huono ja kaikki masentaa. Ei oo helppo taito se, mut mahdollinen. Ja vannon et se lisää ainakin vähän hyvää oloa ja onnellisuutta kaiken pahan keskellä.

Joko sun sosiaalityöntekijä kävi kotikäynnillä?

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.06.2021 klo 01:04

Puhuin äitin kans. Kirjoitin ennen puheluu etten pysty puhuu, mut kuunnella voin. Äiti sit soitti ja puhu mitä on tehnyt ja et isän lämpö on noussu (onko alkava keuhkokuume?). Mun ei tarvinu ku vähän äänähtää. Kysyi sit lopuks, onko mul ruokaa. Sanoin et tarkoitus olis ke päivällä mennä kauppaan. Äiti käski ottaa kärrykassin mukaan, ettei tarvii kantaa. Sanoin et pakko ottaa, ku tarviin ni paljon ruokaa ym. Äiti kehotti mua juomaan, sanoin et olenki juonu.

En ymmärrä miksi taas kirjoittaminen sai mut itkemään.

Sen tiiän, etten voi sairaalaan mennä. Se ei ole vaihtoehto. Mun on yksin päästävä tästä yli. Kestettävä ajatukset, kestettävä olotilat ym. Tä loppuu sit omalla painollaan. Aina on loppunu. Jos se olis tämmöst vuoden, en jaksais. Mut tä hetki on va vaikee.

Mut nyt täytyy alkaa nukkuu, et herään ihmisten aikoina huomenna, tai siis tänään.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.06.2021 klo 14:09

Zirkoni, sossu tulee 16. Pvä. Eli vissiin ensi viikolla. Oon päivistä sekaisin. Isää ei voi tänne kuumuuteen tuoda. Enkä ees tiä onko he kaupungis sillon. Tytön voin pyytää käymään, jos hän ehtii.

 

Jaksoin just käydä kaupassa. Kaupassa tuntu et happi loppuu. Kotimatkalla alko jalois tuntuu et ne pettää. Istuin matkalla hetken tuolilla. Kotona tyhjensin kassista jätskit pois ja jääkaappi tavarat. Kaappitavarat on viel lattial. Otin jätskipikarin ja söin sen. Nyt on kroppakin tasaantunut. Rahaa meni kauppaan, mut sain sieltä tavaraakin. Apteekista sain lääkkeet.

Mökillä isäkin on vissiin paremmassa kunnossa.

Nyt loppu ilta lepäilyy.