Sinä saat valmista aikaan, villapaitakin on aikamoinen projekti! Ja kuka villapaitaa paljaalle iholle pukis, varsinki jos kutiaa villasta. Joku pehmeä iholle hyvältä tuntuva alle... 🙃

Näitä pahalta tuntuvia aikoja elämässä vaan on. Tuntusko hyvät ajat miltään jos aina vaan kaikk ois reilassa?

Ei aina voi (elämää) voittaa... Ei ees joka kerta....🥴

(kumpa joskus!)

Aamusta etin jotain youtubesta, päädyin Jipun uuteen kpleeseen Kaikki se kestää... Aika riipaiseva musiikki... siittä päädyin pohtimaan, oisko musta tekemään Jiput, luopumaan sokereista? Kyllä minuakin ainakin se 25 kg on liikaa.... ~~~keskeneräisenkeskeneräistämietintäävaikeinpäätösikinäluopuajostain~~~~

5332 näyttää askeleet. Missä hitossa mä oon ollu?

No äitin kans alennusmyynneissä ja ruokaa hakemassa. Mun piti va mennä kortit puhelimiin vaihtaa.

Nyt syön riskillä marianne karkkeja ja jäädyn.

Kun kerroin kivusta täs yks päivä, sain lääkäriltä vastauksen., mitä ilmeemmin on ahdistusta. Tosi kivaa, oikee suorastaan kivaa. Mitä mä nyt teen? Mulla ei o ilmeisesti hoitokontaktia missään. On pyhät. Tuleeko taas ne illat ku itken sängys ja pelkään et lähtö tulee kivuissa. Äiti ei ymmärrä, tuttu ei ymmärrä. Tyttö ymmärtäis, mut en taho häneen niskaan laittaa. Tukih. Voisin puhua, mutta tapaamme vasta 7. Pvä. Enkä tiä huolestuuko hän liikaa. En tiä va mitä tehä. Ite en voi flexlata lääkitystä, koska reseptii ei ole.

Olen yrittäny korvata juomista tälle päivää. Join kaupoilla pakotettuna n. 2dl spritee ja ennen lähtöö pienen pienen palan kinkkuu. Nyt kotona oon yrittäny jua tota pientä pulloa pepsi maxia, mut toivotonta. Söin sen ihme sosejauheliha sössön ja tein luumurahkaa. Sit niksahti päässä ja löysin itteni vessast. Kaupoilla huomasin saavani poissaolo omaisia tiloja. Pidin va kärryistä kii sillon. Paluuhissillä miettisin jo, mitä tapahtuis jos lysähän tähän. En lysähtäny ja ulkona odottelimme linja-autoa suht kauan. Menin vanhemmille viemään yhen kassin ja samalla sain tavaraa niin että hyvä ku jaksoin tuoda. Sisko ei sit viittiny kysyy allergioita, va anto kauraista sämpyläainespussin. Hyvä ele ja ajatus, mut kaura....

Huomenna nukun 8 jälkeen vielä jonkin aikaa. Suihkus pitäis mennä taas vaihteeks. Äiti sano et ois tulossa huomenna, eli siivousta luvassa.

Tän pääkivun tunnistan, nestettä. Mut ei saa enää kurkusta alas.

Mut mä voisin koittaa hetken lukea...

Täällä meitä muitakin välillä ahdistuksen vaivaamia on. Jos sinun oloa helpottaa, anna siitä osa tänne. Toivottavasti pääset hyvin uneen, ja näet joskus hauskankin unen. Huomenna uusi aamu, kohta saa sanoa huomenna uusi vuosikin. 🌠

Kuulehan nainen, älä jo valmiiks kaavaile tollasta et tuleekohan. Jossittelu on turhaa ja pahentaa vaa oloa ja johtaa herkemmin just siihen et noin tulee käymään. Sä pystyt myös itse hoitamaan itseäs ja rauhoittelee noissa tilanteissa, se vaatii opettelua. Jos haluat etukäteen jossitella ni kokeilepas jotain positiivisempaa. "Uusivuosi ja pyhät on tulossa, keksin itselleni tekemistä mistä pidän ja selviän niistä vaikka ne päivät ovatkin pitkiä." Voit omalla puheella auttaa itsees noissa pahoissa hetkissä. "tää on nyt tätä ahdistusta taas, musta tuntuu et kuolen tähän, mut en mä oikeesti oo kuolemassa. Se vaan tuntuu sille." "Mulla on nyt tosi paha olo mut mulla ei oo mitään hätää omassa kodissa"
Kääri itses lämpimään huopaan ja tee jotain mikä luo sun mielelle ja keholle turvallisen olon. Yritä olla myötätuntoinen ja hoitaa itseäs. Luo vaikka mieleen oma turvapaikka minne voit mielikuvissa itsesi siirtää jos se ei onnistu kotiin luotuna.

Älä pelottele itseäsi tollasilla, että hoitokontaktia ei oo minnekään. Tiiät varsin hyvin et jos tilanne pahasti kriisiytyy niin aina voi soittaa hätänumeroon ja kertoa et nyt et selviä enää ilman apua. Se ei vaadi hoitokontaktia minnekään vaan on aina mahdollinen apu jos ei selviä.

Sussa on paljon voimaa mitä et huomaakaan, sanot usein sitä, et mitä jos lysähdän tähän..... mitä jos sitä ja tätä. Mut sit ootki jaksanu tilanteen yli. Näätkö sä itse näitä tilanteita ollenkaan mitä epäilet ja kuitenkin selviätkin niistä? Mä luulen et et. Oot sitkee ja vahva ja sun sisältä kumpuaa selvästi paljon sellasta mitä kutsutaan sisuksi ja vahvuudeks. Tuntuu et huomaat vaan kaiken pahan ja negatiivisen vaikka suurin osa siitä on sun ajattelumallissa. Ennakkoon jo pelkäät pahaa, etkä huomaa et onnistuitkin vaikka oli hankalaa.
En väitä etteikö sulla vois olla vaikeeta ja varmasti onkin, mut haluisin et näkisit senkin voiman mikä sussa on ja tulee esiin monesti sun kirjotuksissakin.

Ja anna itselles lupa kokee myös hyvät jutut, huomata ne. Ku on kauan eläny alakuloisena ja masentuneena ni voi olla vaikee hyväksyy ees sitä et jotain hyvääkin tapahtuu. Pitää kii vaa niistä negatiivisista jutuista.

Hoitajat, läheiset ja muut voi auttaa ja kannatella paljon, mikä on hyvä asia. Mut viimekädessä sä oot aikuisena itse itsesi paras hoitaja joka voi tehdä sen isoimman osan. Sä oot itses kanssa nii hyvässä kuin pahassakin eikä se oo todellakaan helppoa, mut sulla on se mahdollisuus siinä kokoajan. Siinä oot sä sä sä sä. Ja vain SÄ voit hoitaa ittees eniten.
Ja SÄkin oot tärkee. Muista se. Toivon sulle niin paljon parempaa uutta vuotta, tee itsellesi joku hyvä lupaus minkä yrität todella pitää. Jonkun minkä annat lahjaksi itseltä itselles, vaikka miten pieni mut myötätuntoinen teko itselles.

Kiitos kirjoituksista, luen ne vielä paremmin puhelimella.

San ton pienen sekasin olevan laatikon siivottuu. Vaikka tänään taas tuntuu että selkä on kipeempi. Kävin suihkusskin. Sain korvani auki, kun olivat yöllä menny lukkoon.

Oottelen koska äiti tulee. En oota innolla, kun ei se osaa ikinä olla tekemättä yhtikäs mitään. Istuis sohvalla ja puhuis. Kertois maailman uutiset yms. Mut ei.

Join mukillisen teetä ja mietin, jos hakis uuden. EIlen ostin 200 pussia lisää.

Tänään pitäis tehä ruokaa, mut taitaa käydä niin, että syön  pelkkää makarosia. En taida jaksaa seistä ja tehä makkarakastiketta.Jos mä huomenna sit koittaisin paremmalla menestyksellä.

Sain ne sukat valmiiksi ja heti aloitin ùusia. En tiä mihin ne menee, mut kai jollekki. Ihanaa olisi, jos joku jjonkun vaivanpalkan maksaisi.

Siskonpoika tulee huomenna hakee yhen pöydän. Tä makkari on ihan sekanen, mut olkoon.

Äiti kävi. Joutusin siivoo. Sen verta se istu että teen joi ja munkin söi. Anto mullekkin munkkii.

Pikkunen nuha on taas kylässä. Mut ei ihmempää.

En jaksanu kastiketta tehä. Mul oli muutama nakki, keitin ne ja tummaa makaroonii. Hyvää oli. Katotaan, jos huomen jaksaisin sitä kastiketta sit. Äiti toi mulle pienen kinkun palan. Otin sitä jo, mut epäilen et meen hakemaan lisää....

Muutama joulutorttu paistettu. Ku ne oli uunissa, patalaput äitillä. Kivaa.

Tänään on näköjään taas väsy päivä. Heräsin turhan aikaisin. Mut kaipa mä jaksan.

Täällä on joku ihme hyrinä koko ajan. En tiä mistä tulee. Pelottava ja ahdistava, kun ei voi kotroloida sitä.

Söin eilen sen kinkun.

Ei ole oikee nälkä taas.Pitäis syä muutakin ku 4 torttua.Yritän saada tänään jotain alas, vaikka sitten leivät. Niitäkin tarvii pakkasesta ottaa sulamaan.

Siskonpoika ei o vieläkään tullu. Siirsin pöydän eteiseen.

Ei tullu siskonpoika, mut sisko tuli. Piti raahata kirjoituspöytä alakertaan yksin. Yksi mustelma ainakin on jalassa.

Sain jotenki 3 leipää mehun kanssa alas.

Huomen tarvii aamusta laittaa kello soittaa. Pitää mennä vanhemmille.

Ylihuomenna tulee vuosi ilman alkoa ja yli 6kk ilman kanaa.

Uv lupausta en tee. Sen näkee sit.

Oon väsyny. Mutta yritän jaksaa va. Huomen pitäis siivota makkari. Tai sit jätän sen seuraavaan päivään.

Voisin nukkua loppu elämäni. Soitin alku illasta tytölle ja halusin hänen tietävän, mitä mun tavaroille tehdään. Tyttö kuunteli ja sit sano etten oo kuolemas. En ainakaan vielä.  Mulla on erinlaisia neurologisia oireita.

Vaihtuu se vuosi  🌠uuteen, vaikkei lupaisi itelleen mitään. Tilataan elämältä valoisampaa vuotta kuin mennyt oli. Koitetaan antaa kivuille kyytiä!

🌠

Kiitos keskustelua.

On paha olla. Onko tämä ahdistusta, ylensyöntiä, ylen juontia tai mitä tahansa.. paha olla ja vaikea olla. Mut kai tämäkin olo menee pois.

Kävin aamulla vanhemmilla, näin siskoni. Äiti anto 800g j.lihaa ja pottuja. Sain tehtyy ruuan tänään.

Muuten oon menny vessan ja olohuoneen välii. Vessas ei enää uskalla käydä ku verta tuli 2lla kertaa. Taas joku pirun haavauma. Oon tehny noita sukkia. Vaihtanu loppulangan, ku ekana ettisin sitä.

Taivas on keltainen. Isä vähän sekava. Mut kai tä täs menee. Katon yöllä nuorten mm pelin ja sit meen nukkuu... ei kiinnosta raketit tänäkään vuonna.. ryypätä tahtoisin, mut en saa 😥.

Toivotaan, että alkava vuos korjaa meidän kaikkien valuvikoja, mitä kullakin on. Kaikista ei kestä kirjailla tänne. Mutta eletään toivossa, pärjätään ok vaikkei aina jaksetakaan.

Mun pojan kanssa oli sovittu tulisivat syömään huomenna, mutta parin pvän karanteenissa pitää olla aloillaan, jouduin perumaan. Täytyy toivoa ett ois negat.tulos.

Jääkiekko on aika voimalaji.

Se taitaa olla porkkana, joka oireilee. Samoin tapahtu sosekeitolle ja nyt.

Tekstailin tytön kans. Ei hän nii paljoo juonu.

Voimia uuteen vuoteen, saloka! En osaa nyt muuta toivottaa. Voimia tämä elämä meiltä nyt tuntuu vaativan. Minä olen välillä hyvinkin epvarma niiden riittävyydestä.

Hetken päästä lähden lounaalle. ruoka tulee - jos ei poydälle eteen - niin ainaki luukulle, mistä sen ottaa.

Mulla vatsa on päivittäin ripulilla. Nytkin tulee kaikkiihan vetenä.

Miten tytön kanssa sujuu?