Teetä menee... laitoin maskit oikeisiin pusseihin. Kohta tulee samu sirkka. Ei väsytä, mut on sekava olo.

Hyvää joulua! Täällä on syöty ja juotu kahvia kermavaahdolla. Aiemmin päivällä oli dissosiaatiokohtaus, jonka arvelen johtuvan siitä etten pitkään aikaan tietänyt yhtään tai pystynyt vaikuttamaan siihen mitä tapahtuu seuraavaksi, missä ollaan tai miten pitkään. Kielimuuri - ymmärrän sen mikä on sanottu hyvin yksinkertaisesti tai erikseen käännetty minulle, mutta en pysty seuraamaan keskustelua jossa suunnitelmat tehdään.

Mukavaa pikkuleijonien peliä!

Päätin tulla sänkyyn jo. Ei telkusta tullu mitään, seuraavana yön tulee peli. Söin tos vähän kaikkee mitä käteeni sain. Huomen se kostautuu. Kaik glögitki on nyt juotu. Huomenna mietin taas, mitä sitä suuhuni pistäisin. Vois tehä sosekeiton, kun on se yks kerma. Mul olis yks  iso kattila puhdaski. Täytyy katella sit ku joskus herää. Et onko huomen ees nälkä. Kumminki, huomen tarvii selkää rääkätä ja tyhjentää ja täyttää ym. Astiakone. Pyykkejäkin on, mitä tarvii äitin luo viä. Pyykkejä on, jotka tarvis kaappiin laittaa. Tällä hetkellä, ei jaksa kiinnostaa.

Mut nyt kai nukkumaan sit....

Soroppi ❤

Teetä juon ja neulon. Pelkään että tulee liian pienet sukat.

Yskin teetä keuhkoista, kun tuli taas ajatuskatko juodes.

Tyttö nukkui kun pari tuntia sit soitin.

Kysyin isältä miltä uusi peitto tuntu, kun ekaa yötä oli. Kuulemma pehmeä ja lämmin.

Eipä täs ihmempää. Mietin tekiskö pannaria, lettuja en jaksais paistella. Enkä ottaa mitään sulaa. Tirkejäkin on, haisevat. Ei jaksa piitata.

Ei jaksa piitata koko elämästä enää. Sain sen mitä halusin, nähdä ja olla tytön kans. Nyt ei ole mitään.

En ymmärrä. Pitäis vel 70 kerrosta tehä ja sukka on jo 43 cm pituinen varsi. Äiti sano ettei enää muuta ku jonkun kokoinen resori ja sit kantapää jne.

Olen täs syöny ku hevonen. Paistoin munia, söin loput metukat, pari vanukasta. Teetä menny monta litraa...

Huomiseks otin jauhelihaa sulaa. En kyl tiä teenkö huomenna kasvissose jauhelihalaatikkoa vai makaronilaatikkoa.

Nyyt taas sukan kumppuun...

Sain kokeiltuu toista sukanvartta. Ne on liian lyhyet. Se 70 kerrosta vissiin pitäis tehdä.

Rintaan sattuu aina välillä, jo kauan. Laitoin tk lääkärille eilen viestin siitä. Jokainen pistos aina pelottaa. Samalla kun välillä tuntuu et happi loppuu, ainakin puhues. En o kauhiasti tätä täällä puhunu ja tuttu on ainut kuka tietää. Tä voi olla ahdistustakin, kun tulee tälläi yksinollessa. Tytön kans ei tullu yhtään, mut hänen lähdettyy jo 2 kertaa.

Sain toisen sukanvarren valmiiksi, 50cm. Saa nähdä kuinka kauan lankaa riittää.

Nukahun viime yönnä 4 aikoihin.. 8 lääkkeet ja takas nukkuu. Heräsin 12 aikoihin. Ens yönnä täytyy mennä ajoissa nukkuu....

En kauan enää oo ylhäällä. En va jaksa ees teen voimalla. Yritän telkust kattoo mahd. Kiinnostavia ohjelmia. Kaikki paikat va sattuu tänään. Mut nyt taas mukillinen teetä...

Teitkö mitä jauhelihasta? Toivottavasti huomisesta tulee sulle vähemmän kipuinen päivä. Me käytiin patikoimassa, kovasta tuulesta huolimatta. Nyt tuntuu että kasvot alkaa hehkumaan, kunhan tästä vähän lämpenee.

Soroppi, sekoitin sen kasvis-juuressoseeseen. Ihan hyvää se oli...

Tulin aikoja sit sänkyyn jo. Yritän syä leipää, mut ei oikee nappaa.

Molemmat varret sain sukkiin tehtyy, 50 cm.  Toises sukassa on kantalappu valmiina, senki meinasin tuplaisoksi tehä. Siinä vaiheessa päätin tulla sänkyyn.

Kerran oli kipua, mut se meni äkkiä ohi. Ite epäilen että olis jotain ahistusta. Koska se on klo 15-19 välillä aika usein. Tain hiukan ennen tota klo 15.  Otan siis klo 15 lyricat ahdistukseen ja klo 19 rivatrilit ahdistukseen ja rauhottumiseen.

Mut mä alan täs miettiä asioita...

Ehkä on munki parempi mennä nukkumaan, jos sit rauhottuisin ja kipukin rauhottuisi eikä tulisi takas.

Ma aamulla mun pitää aamusta ennen 12 mennä vanhemmille.

Mietin va, miten hitossa jaksan mennä sinne. Olen ni kuoleman väsyny. Toivottavasti ensi yönnä saan hiukan väsymystä aisoihin.

Reilu 13h tuli nukuttuu. Ens yönnä taas hiukan vähemmän. Silti tuntuu tä päivä tökkivän. Ehkä jos lämmitän ruokaa ja teetä auttais. Pitää kokeilla.

Maha ei oikee tykkää nyt jostain.

Olen sukkia neulonu ja koht alkaa kiekko telkkarist.

Mieli maassa. Sukat mitkä pitäisi olla yli polven, ei olekaan, vaikka varsien pituus on 50 sentti'. Olen niin kettuuntunut ja valmis heittää ne roskiin.

Ja sit ku tä tekemäni villapaita kutittaa. Meni sekin pieleen.

En osaa mitään tehä enää!

Miettisin , mul on 3 muumilankaa keittiös, jos niistä tekisin sit sen uudet sukat. Ketut, yksi erii värierää. Ei onnistu.

Tä mursi mut kunnolla. Ja äitiltä tulee va "jaa" viesti. Olen itku kurkussa täällä. Kenelläkään ei ole aikaa puhuu tai auttaa mua tässä, koska tämä on mun ihan oma ongelmani. Mä haluan sinne pieneen kuplaani takas. SInne missä ei ole ketään eikä mitään. Tai tehä itelleni just nyt jotain.

Olen niin epäonnistuntu kaikessa. TÄ loppu vuosi on sarjatulta epäonnistumista. Ja siitä mua kiusataan mahaongelmilla koko ajan ja huonolla ololla.

Taidan vetästä ton yhen mukillisen teetä ja sitten kattoo, mitä teen. Ei se ainakaan oloa helpota.

Miksi mulla on taas niin paha olla, et voisin vetästä kaikki lääkkeeni kurkusta alas, tai mennä ostaa alkoa. Tuntuu et se paha olo repii sisuskalut pois. En tunne mitään, en halua mitään. Se vaan on mussa. Toivon sen aamuks lähtevän pois. Mun piti jo 2h sit olla nukkumassa. Ehkä mä meen nyt ja herään taas 8 ja uudelleen 11 aikaa, kun pitää vanhemmille mennä.