Mulla silloin tällöin tulee pakkoajatuksia toisen satuttamisesta vaikken koskaan ikinä voisi ketään satuttaa mutta jostain syystä niitä vain tulee mikä joskus on aiheuttanut sen että piilotan ikäänkuin varmuudenvuoksi terävät esineet.
Sitten mulla on se että kaiken pitäisi aina olla järjestyksessä, ahdistaa jos esim työpöydällä ei asiat ole paikoillaan jne

Minulla on kova tarve puhdistaa joitakin esineitä. Kun olen saanut puhdistettua sellaisen esineen, minulle saattaa edelleen jäädä tunne, ettei se vieläkään ole tarpeeksi puhdas.

Tällaiset ikävät pakkomielteet tulevat aika ajoin mieleen keskellä päivää. Pystyn olemaan joitakin aikoja tekemättä asioitani niiden mukaan, mutten saa niitä mielestäni.

Olen 18, joten on vaikeaa sanoa, olenko enemmän nuori vai aikuinen. Siksi kirjoittelen sekä nuorten että aikuisten keskustelualueelle. 😋

Hei.
Mäkin nyt jaan pakko-oireeni...
Mun on pakko nyplätä kankaita, jos kangason liian paksu, niin revin kynsinauhojani.
Pienikin stressi tai hermostunut ilmapiiri saa minut tekemään näin, mutta myös tylsyys.
Tuskin pääsen ikinä eroon siitä, mutta se tuntuu enemmän häiritsevän muita, kuin minua itseäni😋

maanvaiva kirjoitti 4.5.2010 11:48

Millaisia pakko-oireita tai pakkoajatuksia sinulla on?
Häiritseekö ne kuinka paljon elämääsi?

Minulla pakkoajatukset liittyvät seksuaalisuuteeni ja mun poikakaverin satuttamiseen.
Nämä ovat erittäin ahdistavia ja masentavia, koska tiedän itse etten koskaan tekisi toteuttaisi näitä ajatuksia, mutta minulla on jatkuva tunne että joudun kamppailemaan näitä vastaan.
Välillä jos nään veitsen jossain,tulee fiilis että minun "pitäisi" (en koskaan haluisi) mennä puukottamaan mun rakasta. Tämä pelko on jo niin paha, että yöksi viedään teräaseet autoon lukkojen taakse. Tämä on helpottanut vähän, mutta nyt tulee vaan muita ajatuksia päähän, että miten voisin satuttaa/tappaa poikaystäväni.😯🗯️😭 En koskaan tee hänelle mitään, rakastan häntä yli kaiken, mutta ajatukset ahdistavat paljon.
Seksuaalisuuteen liittyvät ajatukset ovat taas semmosia jossa nään esim veljeni/lapsia/naisia (olen itse siis nainen)/eläimiä panemassa tai sitten tulee ajatus että itse tekisin niitten kanssa jotain seksuaalista.😯🗯️ yäk. Ja näitä kaikkia olen täysin vastaan.

Ajatukset vaivaavat niin paljon että itsemurhaa mietin lähes päivittäin ja monesti olen itkenyt poikakaverilleni miten haluan vaan kuolla ja en jaksa enään. Enkä myöskään uskalla enään kunnolla mennä nukkumaan, kun pelkään satuttavani poikakaveriani silloin niin paljon.

Onko muilla samanlaisia pakkoajatuksia kuin minulla? Ovatko muuten saaneet näihin mistä apua? Olisin kiitollinen jos joku osaisi vastata mikä auttaisi/poistaisi pakkoajatukset.

Minulla nämä pakko-ajatukset liittyvät melkein kokonaan seksiin. Kuvittelen kaikki naiset ilman vaatteita ja kuvittelen usein myös miltä tuntuisi harrastaa seksiä heidän kanssaan. Vieraat, tutut, perheenjäsenet ja hyvät ystävät, kukaan ei säästy näiltä.

Autolla ajaessani ajattelen lähes jokaisen jalankulkijan kohdalla sitä että miten helppoa noidenkin päältä olisi ajaa. Tämä sattuu eritoten sillon kun vastaan tulee lastenvaunuja työntävä äiti. Edellisen vastaajan tavoin ajattelen myös miten helppoa omaa rakasta olisi lyödä kädessä olevalla veitsellä.

Näitä ajatuksista kerron myös puolisolleni ja helpottaa jos näistä saa hiukan vitsailla, koska eihän sitä ikinä tosissaan mitään tekisi. Nämä eivät vain tunnu loppuvan ja tällä hetkellä ahdistaa suunnattomasti kun ajatukset ovat niin typeriä. Näistä johtuva ahdistuksentunne on niin valtava ettei happea saa ja tekisi vain mieli paeta pois ihmisten ilmoilta.

Pelkään itseäni sillä en kykene hallitsemaan sitä ajatusvirtaa, yritän vain aina keskittyä johonkin mikä vie ajatukset pois edellämainituista asioista. Pelkään että satutan rakastani jos kerron aina mitä ajattelen. Ja satutanhan minä mutta muuta keinoa en ole löytänyt purkamaan sisintäni.

Itselläni ei ole juurikaan pakko-oireita, mutta pakkoajatuksia kyllä riittää. Juuri tuollaisia väkivaltaisia ajatuksia, kuten muillakin tuntuu olevan. Omani kyllä kohdistuvat lähinnä koiraani. Se on ihana eläin enkä ikinä oikeasti satuttaisi sitä, mutta joskus, kun se haukkuu eikä hiljene komennosta tulee vain semmoinen ajatus, että löisin tai potkisin sitä. Kauheita ajatuksia ja ne vaivaavat minua todella.

Lisäksi minulla on irrationaalisia pelkoja. Pelkään, että joku tulee asuntooni. En siis pelkää, että joku murtautuu, vaan juurikin tulee avaimella sisään. Outo pelko. Lisäksi pelkään, että jotain hajoaa asunnossani. Pelkään, että joku putki murtuu tai ikkuna hajoaa, kun siihen lentää jotain tai lavuaari tippuu alas yms. Lisäksi pelkään lattian romahtavan. Joskus joudun nousemaan iltaisin sängystä ja menemään tarkastamaan, että kaikki on kunnossa. Tavallaan tuo on kai sitten jo pakko-oire.

Ja on minulla myös noita siivousjuttuja. Ahdistun, jos tavarat eivät ole oikeilla paikoillaan. Kulutan siis usein aikaani "turhaan" järjestelyyn. Puhtaudesta en skitsoile juurikaan. Minulla on myös paljon toimintoja, jotka on suoritettava juuri tietyssä järjestyksessä ja tietyllä tavalla. Jos poikaystäväni tekee jotain esim. siivoaa, tulen usein väliin ja teen asian itse, koska minusta hän tekee asian väärin. Ehkä olen sittenkin pakko-oireisempi kuin luulinkaan.

Minulla on esiintynyt ed. mainittuja pakko-oireita/ajatuksia koko elinikäni ajan (ei seksuaalisia), koska oireita oli jo murrosiässä, olen tavallaan opetellut ajattelemaan että oma makuuhuoneeni on minun alue (jos haluat pitää jotain järjestystä yllä, pidä huoneesi suljettuna), ja muu alue talossamme + työssäni ei ole minun - eli olen opetellut sietämään "epäjärjestystä"